torstai 9. elokuuta 2018

Alle KAKSI tonnia velkaa!

Kävelin eilen Linnanmäellä lapseni kanssa kun se realisoitui päähäni: minulla on aidosti alle kaksi tonnia velkaa.

ALLE KAKSI. Silloin kun alotin blogin sitä oli reilut 8 tonttua. Yksi neljäsosa enää.

Hämmentävintä on ymmärtää että I GOT THIS. Mä pystyn tähän. Tämä taloudellinen muutos on tapahtunut mun sisältä. Mä olen priorisoinut näiden maksun, mä olen ottanut lisävelkaantumisen haltuun. Minä tein tämän. Rahankäyttö ei enää ole älytöntä ja se on jopa jo budjetoitua (ei ihan tarkalleen).

Yritän pitää ajatuksiani koossa. Olen miettinyt mitä se tarkoittaa kun kaikki luottovelat on maksettu. Ymmärrättekö? Jos ei tarvitsekaan odottaa palkkakuittia kuin kuuta nousevaa ja sinnitellä kahdella eurolla viikonloppua. Miltä tuntuu kun kaikki tilille tuleva palkka on oikeasti minun??? SIIS MINUN? Miltä tuntuu ostaa oikealla omalla rahalla lentoliput, tai lapselle villatakki? Ne on minun rahoja. Nythän on ollut niin, että jokainen käytetty lantti on ollut pois velkojien rahoista.

Pitkään mietin, että sinä hetkenä kun minusta tulee velaton teen viitenä päivänä postauksen putkeen, joissa vaan lukee että mulla ei ole luottokorttivelkaa, jotta jotenkin pystyisin itsekin tajuamaan sen. Miksi viitenä, tiedä häntä, joku puudelin ajatusvirran luku.

Olen tosiaan mallannut päässäni kaksivuotissuunnitelmaa sekä viisivuotissuunnitelmaa. Tuntuu hämmentävältä olla taloudellisesti tavoitteellinen. Tuntuu hämmentävältä olla oman elämänsä johtaja!

Maaliskuussa ajattelin, että kunhan ne velat koko ajan pienenee ollaan plussalla. Eikä olla. Mr MoneyMustache sanoo sen hyvin: jos on velkaa täytyy ajatella kuin ampiaisparvi olisi kimpussa. Pitäisi olla paniikki. Silloin aloin oikeasti miettiä sitä, että se kuusi tonnia on järjetön summa. En tiedä miten olen nukkunut yöni kaikki nämä vuodet. Kaipasin usein takaisin sinne vuoteen 2012-2013 kun oikeasti hoidin talouttani älyttömän hyvin.

Uusi talouspuudeli kilpailutti sähkönsä, koska edellinen firma rupesi tunkemaan 5 euron perusmaksua. Uusi talouspuudeli ostaa järjettömän hyvän 3,69 euroa maksavan ripsivärin yli 40 euron ripsivärin sijaan. Uusi talouspuudeli ei osta 5 euron kahvia vaikka tekisi mieli vaan odottaa, että pääsee kotiin kahville. Lomalla varsinkin on huomannut kuinka järjettömän nopeasti rahaa palaa jos käy ulkona ( ja niin on paljon tehtykin nyt lomalla).

Aikaisemmin ajattelin, että täytyy olla älyttämät tulot, jotta voi olla rahaa. Nykyään ymmärrän, että täytyy olla realistiset menot. Kuten Femmadonnan kanssa viimeksi puhuimme: me kaksi näytämme miten kaksi tavallista ihmistä voi tehdä "Kirsikat" http://puolimiljoonaapaaomaa.blogspot.com

Hyvää torstaita talousintoilijat!

3 kommenttia:

  1. Sen kultaisen keskitien kun löytää niin elämä hymyilee!
    Silloin on varaa ostaa ne lentoliput tai villatakki, ja siltikin voi laittaa edes pienen summan rahaa säästöön. Jos yhtenä kuukautena kuluttaa liikaa, kiin seuraavana se summa kituutellaan takaisin. Näin ei jää pyörimään visalaskujakaan minnekään.

    Tässä kuussa en saa itse säästöön mitään (koska loma ja muutamat synttärilahjat), mutta tilini ei mene siltikään miinukselle, koska siihen oli varauduttu ennakkoon ja jälkikäteen varaudutaan säästösyyskuulla.

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  2. On ollut oikeasti ihan mahtavaa lukea ja seurata sun blogia ja sitä kautta sun taloustapojen muutosta. Ihan loistavaa :)

    VastaaPoista
  3. Mitä sä turhaan kaipaat mennyttä aikaa, sullahan alkaa olla talous taas ihan kivasti hallussa :)

    VastaaPoista