keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Kyttääjä

Mä yritän nyt keksiä hyvän termin sille millainen ihminen olen. Koska tajusin jotain eilen sisimmästäni. Olen luonteeltani sellainen että minun on mitattava ja laskettava ja kytättävä itseäni.

Jos minulla on tilillä rahaa kulutan kaiken. Nyt laitoin rahat toiselle tilille ja joudun aina maksaessa siirtämään summan tilille. Voin sanoa että raha hahmottuu miljoona kertaa paremmin ja tuntuu pahalta ottaa rahoja puskurista vaikka näihin ostamiini asioihin ne on tarkoitettu.

Toinen asia johon tarvitsen kyttäystä on mun paino. En ole vuosiin käynyt vaatekaupoilla muuta kuin urheiluvaatteita santsaamassa. En ole siis vuosiin yrittänyt änkeä itseäni henkkamaukan 38 koon housuihin ja tuntenut hämmästystä kun en taaskaan mahdu. Nyt olen lihonut 10 kiloa valmistumisen jälkeen. En myöskään ole omistanut vaakaa vuosiin. Tämä tarkoittaa että alan taas kytätä painoani ja syömisiäni ja liikkumistani koska en kestä olla tässä kehossani. Teen sen kuitenkin salassa lapseltani ettei hän kuvittele että omaa kehoaan pitää tarkkailla. Aion käydä kerran kuussa vaatekaupoissa sovittamassa jotain vaatetta jotta näen miltä näytän. Koska rehellisesti en hirveästi katso peiliin ja nyt kun olen katsonut olen järkyttynyt että olen syönyt itseni tähän kuntoon.

Lyhyt avautuminen siis tähän väliin. Itseäni aion siis syynätä en naapureita tai muita. Mutta suosittelen kaikille olet mitä syöt ohjelmaa sillä Pippa Laukka on rautaa :)

4 kommenttia:

  1. Kyttääjä on ihan hyvä, jos kyttää itseään. Toisten kyttäys on kyllä rasittavaa ja kovaa työtä (ja siitä tulee itselle vaan paha mieli). Mutta voisiko itseä kytätä positiivisesti... `hyvä minä`, `onnistuin`, `ei menny ihan putkeen, mutta silti ihan ok`...

    VastaaPoista
  2. Mä en osaisi olla, jos en kyttäisi itseäni :D Paino harvoin on sen kyttäyksen kohde, aktiivisesti laihduttaa olen tainnut tasan kerran elämäni aikana (piti mahtua jo ostettuun hääpukuun, kannatti!). Taloutta sen sijaan kyttään vuodesta toiseen, nykyään intensiivisemmin kuin ikinä. Yhdistänyt tän tavan aika suoraan hallinnan tunteeseen ja tarpeeseen. Haluan, että voin kontrolloida jotain osaa elämässäni, jotta voin tuntea oloni turvalliseksi. Mun onneni on, että tässä kohtaa intohimo kohdistuu talouteen, eikä esim. syömiseen, koska muuten olisin aika varmasti vakavasti syömishäiriöinen! Todellista hallintaa ulkomaailmasta ei nimittäin voi saavuttaa, joten mitä enemmän ahdistaa jokin asia, sitä tiukemmin tulee kytättyä ja kontrolloitua sitä yhtä (tai useampaa) asiaa, josta hallinnan tunteen saa. Kannattaa siis olla hyvin varovainen, koska tässä on helppo lipsahtaa sinne epäterveelliselle puolelle. Talouden kohdalla vahinkoa on vaikea ylikontrolloimalla tehdä, mutta syömisen ja painontarkkailun kohdalla asia onkin ihan eri...

    Puoli miljoonaa pääomaa antoi myös hyvän vinkin, terveempiä ja mahdollisesti parempia tuloksia saisi positiivisemmalla otteella itseensä. Siitäkin on aika vahvaa näyttöä, että olet mitä mittaat - kannattaa siis ennemmin mitata onnistumisiaan kuin epäonnistumisiaan!

    VastaaPoista
  3. Ihana tuo Kirsikan positiivisuus kyttäys kommentti. :) Varmasti on tärkeää kytätä mihin raha kuluu ja elää terveellisesti. Mutta yhtä tärkeää myös olla itselle armollinen ja arvostava. Tykkään kovasti kanssa olet mitä syöt ohjelmasta

    VastaaPoista
  4. Tuo voi tosiaan olla oikein käytettynä ja annosteltuna hyvä piirre, mutta huono jos se luo ahdistusta. Oletko kokeillut kiitollisuuspäiväkirjaa iltaisin? Siinä voisi keskittyä näihin mitä mieltä itsestä on.. Pitäisi itsekin aloittaa.

    VastaaPoista