Ja taistelen järjen äänen kanssa. Mietin imuria, töihin rannekelloa (sellaista urheilukelloa, jonka voi pestä)(tämä kello on must mutta mulla on niin tiukka budjetti sen suhteen) (ja vähän vielä järkeä päässä), polkupyörää.
Toisaalta olen järkyttynyt, että ostin ison legon viime kuussa. Puhuimme lapseni kanssa, että rakennamme sen loppuun ja myymme sen. Ajattelin myös vapaaviikonloppuna innostua käymään läpi varastosta lääkiskamoja ja myymään niitä. Päätin, että muutaman euron tavarat, jotka eivät menneet kaupaksi kesän aikana vien vain jonnekkin. En tiedä minne. Mutta nyt minulla on ollut 3kk iso Ikean kassi tuolla keittiön kupeessa myytäviä tavaroita, jotka eivät mene eteenpäin...
Oudointa on ollut ruokakaupassa käynti. Uuden 12 tuntisen työvuoroelämän vuoksi pääsen ruokakauppaan noin kerran viikossa isoille ostoksille. Kävin maanantaina ja kauppaan meni 43 euroa. Siis 43. Eilen kävin vielä maitoa ja löysin alesta 3 pakettia kanaa, yhden jauhelihan, 1,5l maitoa ja lapselle minisipsipusssi, yhteensä 10 euroa. Siinä on taas neljään ruokaan ainekset. Ja tuosta 43 eurosta osa meni pakkaseen. Loppuukin pystyn siis hyvin pihistelemään. Ruoan suhteen. Tällä viikolla käymme vielä toisen kerran sushibuffetissa koska loppukuusta emme kerkeä ollenkaan. Sushibuffet maksaa meille 14 euroa. Tämä oli lapsen toive. Hän sanoi alkavansa huutaa kun hänellä tekee niin mieli sushia. Maanantaina oli vaikea kieltäytyä kun kolmannen kerran menimme hakemaan puhelinta, jossa edelleen oli musta näyttö. Pyysin lasta pitämään huolen etten huuda tai sano rumia sanoja niille Fonumin myyjille. Tiukkaa teki. 13.7 huoltoon viedystä puhelimesta ei ole vielä korvattu mitään :D kolme kertaa olen mennyt hakemaan puhelinta, jonka on kerrottu olevan korjattu mutta käteen annetaan rikkinäinen ja ihmetellään.