Kukkaron kuningatar

 Diagnoosi: yksinäisyys, jonka peittelyyn käytetään valtavat määrät rahaa ja aikaa selaten erilaisia vaihtoehtoja mitä ja milloin tarvitsisi, että tunneskaalaan tulisi positiivisia viboja.

Hoito: Askeleittainen pitkä, hitaasti etenevä matka sisimpään ja oman ostostelun ja syömisen juurisyihin pureutuminen ja pikaratkaisuista luopuminen. 

Toteutus: Aivan vitun vaikea! 

Mitä tällä viikolla tein talouden eteen? Yritän ymmärtää rahaa lukemalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, tuijottamalla omaa verkkopankkia ja miettimällä pakatessani muuttolaatikoita, että mitä teen 70% omistamistani tavaroista. 

Muuttolaatikot mainittu. Ei mennä siihen vielä.

Luin kirjan Kukkaron kuningatar  ja kuis ollakaan pääsin omaan ytimeeni. Tämä oli ensimmäinen kirja, joka ei aloita taloudesta puhumista budjetin laskemisella, mikä kuitenkin vain kertoo fantasiamaailmasta, jossa kuvittelemme tunneostajan elävän oman tiukan taloussuunnitelman mukaan. Tämä on siis oma mielipiteeni, ei kirjailijan. Kirjassa pyydettiin katsomaan sinne omaan sisimpäänsä ja laskemaan koko omaisuus asunnossa, mistä on maksanut yli euron. Eli nyt lähetään laskemaan kaikki vessapapereista joululahjapapereihin, lapsen 3 euron legofiguurista kuntopyörään. Ja vastuskuminauhoihin, ruukkukasveihin, palapeleihin, kenkiin, ehdottoman tärkeään pastakaulimeen (?) ja loputtomaan kasaan merkkiastioita. Ja se toinen astiasto, joka on hienompi kuin se merkkiastiasto. 

Sanomattakin on selvää, että kun aloitin lokakuun käymällä läpi häkkivarastoni, jossa olen enenevissä määrin alkanut säilyttää ihan kaikkea (erityisesti kirjoja!) ja huomasin vieväni 11 aatikollista tavaraa kierrätykseen/myyntiin/roskiin.

11 banaanilaatikollista. Varastoon jäi 7. Niistäkin ainoastaan kaksi sisältää joulukoristeita ja loput --- tähän hätään en uskalla sanoa. Sanoma: jos kaikkeen tähän mitä omistat on mennyt näin paljon rahaa 

-> mitä jos olisin käyttänyt tämän kaiken järkevästi? Miten paljon omaisuutta mulla on ja samalla sanon, että minulla ei ole varaa? 

Oman elämän varattomuuteni on 100% varojen paskaa käyttöä. Eli, kuten joku joskus kaksi vuotta sitten minulle kommentoi, vaikka tienaisin 10000euroa, niin minun kulutuskäyttäytyminen näyttää niin villiltä ( ei suora lainaus), että ei niistäkään jäisi säästöön. 

Tällä hetkellä se tuntuu todelliselta. Kun katsoin omaa Bank Norwegianin käyttöä siitä hetkestä kun edellisen kerran olin luottokorttivelaton (elokuu2018) siihen hetkeen kun syksyllä 2020 otin yhdistelmälainan ja maksoin kaikki pienemmät lainat pois -> siellä oli yli 21tuhatta euroa tapahtumia.

Luottokortilla. 

Aluksihan päätin, että kerään siellä lentopisteitä (ne ovatkin olleet aidosti hyödyllisiä) mutta samalla aloin käyttää korttia aika helposti ja vaivatta kun tilillä ei ollut rahaa ja olisi vielä pakko käydä sushilla. Jos tuo 21t olisi täynnä "ai niin ostin uuden sohvan kun edellinen paloi/ meidät ryöstettiin" etc tyylistä osteostelua niin se olisi ihan ok (paitsi fiksut sanoo, että katastrofitilanteessa VAKUUTUS korvaa) mutta siis se 21t mitä siellä on kierrätetty... Siellä ei siis ollut niin paljoa lainaa (oli päälle 2t) mutta olen kierrättänyt siellä kortilla 21t euroa. 

Puhuin tästä ystävälleni, pelkästään ravintolaan oli tuona kahden vuoden aikana mennyt 1300 euroa. Ja hän sanoi, ettei se ole paha. Mutta siis se on luottokortilla käytyjä sushibuffetteja pari kertaa viikossa tilanteessa missä niihin ei oikeasti aidosti ole rahaa.

Kukkaron kuningattaren pitää nimittäin miettiä myös omia arvojaan. Vastaako kuluttamiseni omia arvojani? Jos minun arvoissani on ok elää luotolle ostelleen turhanpäiväistä roinaa, niin mikä ettei. So be it. Tee liian pieni budjetti ja elä luotolle kolme päivää palkkapäivästä eteenpäin. 

Mutta onko ne niitä minun arvojani vastaavia toimintoja. 

Eli minun pitäisi vastata siihen kuka minä olen. Ja millainen minä olen. Se on iso ja hyvä kysymys. Tällä viikolla minä en ostanut mitään turhaa. Tällä viikolla olen käyttänyt älyttömän vähän ruokaan rahaa. Tällä viikolla pysyin itseni ja lapseni kanssa sovituissa budjettineuvottelujen tuloksissa kiinni. 

Tällä viikolla opettelin etsimään mitkä arvot tuovat minulle iloa.

TUHATSATANELJÄKYMMENTÄKAKSI EUROA ja SENTTI

 Heräsin aamulla ja päätin avata S-mobiilin, jonka käyttöä olin karttanut toukokuusta alkaen kun vaihdoin puhelimen. 

Avasin sovelluksen. Hyvä sovellus. Näyttää paljonko s-korttia on vingutettu ja mihin raha jakautuu. 

Olin kiinnostunut paljonko käytän rahaa ruokaan. Raha oli hyvin kadonnut tililtä. Aloitin s-pankista, joka kertoi minun käyttäneen 484 e s-kauppoihin. Tämä sisältää kyllä koirien pissa-aluset, ihonpesuaineet, muutaman lehden. 

484 ei vielä paha. Eniten rahaa meni vihanneksiin. Hyvä. Maksan 136 euroa lounaskortille, johon latautuu 182 euroa. Laskin nämä yhteen. Lisäsin LID-sovelluksesta löytämäni ostoskuitit. 740,23 euroa. 

Tässä vaiheessa olin jo vähän että voi v¤¤¤¤. Elokuussa olin 9 päivää lomalla, ja syötiin paljon ulkona. Huvikseni aloin katsoa paljonko kaikkea muuta kertyi. Sitten hyytyi hymy lopullisesti. Koska summa kasvoi ja kasvoi. Suurin osa oli jotain pieniä: 3 euron kahvit, 6 euroa jätskeihin, 3,55 e karkkikauppaan.

Lopullinen summa oli 1142,01 euroa. Jos olen pohtinut viime kuukaudet miksi painoni ei nouse ja rahat katoaa tililtä. Tämä ei sisällä koirien ruokaa. Tähän päälle ruokitaan koirat. Tuosta olisi helposti ainakin se mikä tuli tuon 740,23 euron päälle säästettävissä. Siis ihan helposti. SIIS ILMAN ETTÄ KÄRSITTÄISIIN NÄLKÄÄ TAI VÄLTTÄMÄTTÄ MISTÄÄN.

TUHAT-SATA_NELJÄKYMMENTÄ_KAKSI ja sentti! Ihan hullu summa.

Täysin järjetön summa.

Hullua. 

Luin Pohatan postauksen siitä, kuinka sitä itseään huijaa. Ja helposti. Maksoin 2017-2018 8000t velkoja pois. Sen jälkeen velkaannuin uudestaan. Nyt olen taas jossain "kunhan lyhennän velkoja suunnitellusti" voin perseillä ihan huolella mindsetissä. Tämä ei vie minua mihinkään. Olen 32-vuotias velkarahaa omaava ihminen, joka asuu kaupungin vuokrakaksiossa eikä ymmärrä yhtään miten säästää rahaa. Puskuri? Syötynä mahassa! Ylipainoa? MIKSIKÖHÄN??! Missä on puskuri ja säästöt?! MIssä on järkevä talouskäyttäytyminen? Miten paljon voin itseäni huijata?

En enää halua huijata itseäni. En yhtään, en tänään, en huomenna. Mutta pelkään, että huijaan kuitenkin. Mitä jos en koskaan opi? Tämänkö haluan opettaa lapselleni?

Olen jo 32-vuotias. 32! Käytin yli tonnin ruokaan! YLI TONNIN!

Syyskuun 11.päivä rahaa on kulunut seuraavasti: 136e lounasetu (lähtee aina palkasta) + LIDLiin 22,15+7,25+19,66 ja S-KAUPAT: 2,35 K-MARKET: 8,92+ 4,67+3,59 + 2,36 ULKONA SYÖTY yms. 3,50+15,50+11,45+1,67=  239,07 e.

Tajusin myös, että ylemmässä laskelmissa (siis tuossa tonnissa) jos lounas on maksettu prismassa se näkyy S-edussa, enkä eritellyt niitä ollenkaan.  Eli tuossa voi olla vähän päällekkäisyyksiä. Mutta isolla kaavalla ei kuitenkaan laske alle 1000 euron tuo kulutus. 

Jos syödään kaapit tyhjäksi saattaa olla että päästäisiin alle 500 euron ruokakulutukseen tässä kuussa. Se olisi jo ihan ok. Asetetaanko se tavoitteeksi? Tai puolet tuosta 1142 eli 571 euroa kaikkeen ruokaan syyskuussa. 

Eli nostan käden. Minä minä minä. Minun vika, minun käsi, minun kortti.

Luen omat postaukseni uudestaan vuodelta 2017 ja 2018.

Muita perseilijöitä?

Miten huonosti voi mennä ...

...silloin kun rahallisesti menee kohtuullisesti?

Minun asianajaja ei saapunut toukokuussa oikeuteen. Istuin siellä. Kädet täristen. Mietin, kyllä se tulee, tottakai se tulee. Ei tullut. Tunti siitä kun hänen piti olla paikalla hän suostui vihdoin vastaamaan puhelimeen. Hänellä saattaisi kuulemma olla korona. Oltuani akuuttipuolella töissä tarpeeksi kauan tunnistan kyllä ihmisen, joka valehtelee. Siellä sitten istuin tuomarin edessä ja me kaikki ihmettelimme miksei aikuinen ihminen voinut soittaa jo aamulla ennen kuin kukaan meni minnekään, ettei ole tulossa paikalle. Niimpä. 

Palataan viikko aikaisempaan tapahtumaan. Minun oli määrä tavata hänet, koska halusin hänen valmistavan minut oikeudenkäyntiin. Mitä siellä kysyttäisiin ja mitä hän aikoisi kysyä. Hänellähän näistä on kokemusta. Hänen toimistoonsa on käynti lukollisen hissin kautta, eli hän tuli, kuten aiemminkin hakemaan minut alhaalta ja menimme yhdessä hissiin. Yhtäkkiä hän tokaisi, että harmi kun näin korona-aikana ei saa tulla lähemmäksi. Ajattelin, että ymmärsin varmaan väärin. Hänen täytyi tarkoittaa, että hissi on korona-aikaan liittyen liian pieni. Aloin höpötellä hermostuneesti astuessani hänen huoneeseensa ettei hänellä ole edes käsienpesuallasta. Tapaaminen oli outo. Hän suureleellisesti selitti ettei meillä ole keissiä, tarvitaan todistajia. Ihmettelin hänelle, miksi menemme oikeuteen jos hänestä tässä ei ole järkeä, ja miten hän nyt, lähes vuosi vireillelaiton jälkeen, kertoo minulle että minulla pitäisi olla todistajia. Seuravaksi hän sanoi, että mehän voitamme tämän. Hän hoitaa hän hoitaa. Alkoi ahdistaa ihan huolella. Olin varma että hän on kännissä tai muissa päihteissä. Sanoin, että minun on lähdettävä. Hän avasi oven, tilasi hissin ja yhtäkkiä lähti ojentamaan kättänsä koskeakseen minua. Säikähdin ja astuin taaksepäin. Tällöin hän otti kaksi askelta ja tuli halaamaan minua. Seisoin jäykkänä ja mietin mitä helvettiä. 

Miksi mulla on aina niin paska tuuri. Miksi mikään ei voi mennä hyvin. 

Tänä vuonna olen oppinut isoja asioita. Olen todella väsynyt. Väsymys ei lähtenytkään yhdessä yössä. Olen ollut todella stressantunut. Tuntuu, etten jaksa hallita kaikkia elämän osa-alueita koska joka helvetin kerta kun elämä tuntuu mukavalta tapahtuu asioita, joita en voi hallita. Niin kuin tämä. Niin kuin ne kerrat kun olen ulkopuoliselta taholta, myös lastensuojelulta saanut kuulla, että toinen huoltaja toikkaroi elämässään. Ja hänen täysin irrationaalinen tapa hoitaa ja reagoida asioihin on stressaavaa. 

Olen lihonut lyhyessä ajassa 12 kiloa. KAKSITOISTA. Se on todella paljon tällaisen oravanmittarisen varteen. Tiesittekö, että väsynyt ihminen ei oikein laihdu? Vaikka treenaisi 14-22h viikossa väsyttäen itseään lisää? Huomasin sen. 

Ainoa missä olen oppinut olemaan edes kohtuullinen on raha. Sitä ette olisi uskoneet te, ja kaikista vähiten minä. Minä! Minä. Lyhennän velkoja 600 e/kk mikä on uskomaton määrä. Se kuulostaa hullulta. Nyt alan rakentaa puskuria. Huomasin kun tilillä on rahaa, sitä haluaa myös pitää siellä, eikä päästää irti siitä. Eli tavoite on kerätä noin kahden tonnin puskuri alkuun. Nordnetin käynnistämistä ajattelin myös aloittaa. Mutta tuon 600 euron lisäksi ei kyllä rahkeet riitä juuri mihinkään. Tai siis rahat. Mutta olen ylpeä tuosta 600 euron lyhennyksestä ja aion jatkossakin olla.

miten paljon käytätte rahaa ruokaan kuussa?

Ugh.
Olen käyttänyt monifysovellusta ja lätkinyt kaiken ostamani sinne tämän kuun osalta. Olen järkyttynyt. ruokaan on mennyt lähes 300 euroa. Ja on 13.tammikuuta. Meitä asuu minä ja minun lapseni tässä ruokataloudessa. Ulkonasyömistä tuosta on nin 48e, eli ihan peruskotiruokaa siellä taustalla muutoin. Tietysti se, että asuttiin vähän kuin kahdessa kodissa alkuvuoden vaikuttaa tähän mutta silti. SILTI.

Laitoin instagramiin kysymykseen paljon ihmmisillä menee viikossa ruokaan, sillä minulla se 100 e menee HELPOSTI. Ei sisällä koiran ruokia, sillä niille on oma budjetti. Vastauksia tuli 30-200 euron välillä. Ja tämä on tosi iso iso iso iso kuluerä meillä, johon on pakko keskittyä. Me ei edes tehdä ruokahävikkiä juuri mitään.

Toinen asia, jonka huomasin kuluneella viikolla. Mulla on joku "tämä on nyt alennuksessa tämä on kannattava ostos" ajatusmalli olemassa. MEISANISIN, en siis tehnyt niin, uusia koko lakanamallistoni (joka kaipaa freesauksen tämän vuoden aikana, Finlaysonin alelaarissa ja olin jo niin lähellä ostamassa 100 eurolla alepetivaatteita kunnes tajusin, ettei nämä voi mahtua mun budjetttiin vaikka tilillä olisi rahaa ja ajaudun kohta taas käyttämään luottokorttia. Ja sitä en halua. Ja olin jo ostanut yhden petivaatesetin 20 eurolla, ja pääsen sillä alkuun. Olin myös ostanut yhden lastenkirjan. Sekä kaksi joulupalloa. Alennuksesta.

Ja kun katson noita kuittejani ja sanon ettei ole varaa matkustaa tai ottaa pt:tä koskaan niin oikeasti jos näitä pikkuostoksia ei olisi, kymppi siellä, kymppi täällä, 15 euroa tossa niin helvetti olisi vaikka mitä. Olen ostanut kyllä alennusmyynnistä ihan tarkoituksen mukaistakin tavaraa, kuten lämpimämmät ulkohousut, kunnon kengät metsäretkeilyyn (käydään 1-3kertaa viikossa) ja uimapuvun johon lihonut ruhoni mahtuu kokonaisuudessaan. Mutta koska ostin nämä järkevät asiat EN olisi saanut ostaa noita ei järkeviä. Koska tuloni tosiaan eivät ole miljoona/kk.

Helmikuuksi aion siis asettaa älä osta mitään muuta kuin ruokaa. Sillä sijaisehdolla, että jos päiväkodista sanotaan että joku asia on oltava niin se on hankittava lapselle. Kuten tässä kävi liian pieniksi menneiden kurahaskojen ja sisätossujen osalta.

En ole velkaantunut, en ole käyttänyt luottokorttia, mutta olen syönyt omasta pohjakassasta aivan paljon liikaa. opintolaina+muut lainat tippuu alle 39t tässä kuussa muutaman päivän päästä. Matkaa on!

Lähtikö Puudelilla laukalle?

Hei popppoo! Sain pitkän kommentin edelliseen postaukseen ja se oli niin hyvä, että ajattelin pilkkoa sen palasiin ja vastata siihen ihan omalla kirjoituksella.


Hei Puudelinberberi. Kiitos blogistasi, löydettyäni sen luin parissa päivässä lähes kaikki kirjoitukset. Aihe on kiinnostava ja kerrot asioista jotenkin rouhean rehellisesti. 

Ole hyvä, ihanaa kun jaksoit lukea!

Kun parin vuoden tapahtumat käy läpi nopeasti, niin jotenkin päällimmäiseksi jäi mieleen se, että ompa ollut hässäkkää. Opintoja oli aloitettu, välillä tehty enemmän ja välillä vähemmän, joitan jäänyt kesken ja sitten taas kursseja avoimessa. Sitten aloitettuja harrastuksia on ollut useita; koiraharrastus, nyrkkeily, retkeily ja telttailu ja pyöräilyprojekti jne. Näihin kaikkiin on tehty hankintoja. Myös jotenkin jäi mieleen, että silmälaseja oli ostettu parissa vuodessa 4 kappaleet.

Blogin aikana olen valmistunut tavoiteajassa  (vähän itseasiassa nopeammin) ensihoitajaksi. Olen jäänyt lukulomalle, eli käynyt töissä 50% ja aikonut hakea lääkikseen. Psykan opintoihin on vielä oikeus avoimessa ja ne ehkä valmistuvat tässä syksyllä kun nyt jään 65% työajalle. Kaikilla näillä opinnoilla on ollut sama päämäärä ja urasuunnitelma, jokainen niistä lähestyy sitä eri vinkkelistä. Tai itseasiassa vain lisää minun asiantuntijuutta. Lääkiksen hylkäsin, koska en pääse siitä suoraan sinne minne haluaisin, vaan se vaatisi samanlaista pohjatyötä ja itse työn tekemistä kuin ensihoitajana toimiminenkin.

Olen siis vuodesta 2007 oikeastaan tiennyt mitä haluan tehdä mutta se miten sen saavutan on vaikeampi, koska minulla ei ole sellaista "olen aina halunnut olla eläinlääkäri" tuntemusta. Ensihoitajan paperit ei yksinään riitä minun urahaaveisiin, tarvitsen maisterin ja työkokemusta maisterin jälkeen relevantilta alalta.

Hihasta repäisen arvion, että normaalikuluttaja aloittaa yhden uuden harrastuksen ehkä 5 vuoden välein, ostaa uudet silmälasit neljän vuoden välein ja opiskelee tutkintoja kaksi koko elämän aikana.

Eli getting there, mutta olen myös pitkäjänteinen vaikka näyttääkin siltä että impulsiivisuus on päivän sana. :D

Harrastuksista:
Elämä on muuttunut radikaalisti tietyllä tavalla sen jälkeen kun sai lapsen. Telttailuvälineistä ostettuja on 2017 kesällä makuupussi, otsalamppu, makuualusta, syömisvälineet ja iso termari. Tänä kesänä ostin toisen makuupussin (14e). Kaikkia käytetty ahkerasti. Teltan ja trangian olen aina lainannut kavereilta.
Nyrkkeilyn piti olla yhteinen hyvä urheiluharrastus ja todennäköisesti kokeillaan uudestaan tuossa ensi keväänä/vuoden päästä syksyllä. Yhteinen harrastaminen lapsen kanssa on tärkeää. Nyrkkeily on myös kohtuuhintaista vs esim baletti, jonka lapseni olisi halunnut aloittaa, mikä maksaisi 320 e/4 kk. Ja siinä on vain yksi viikkotunti, jossa hän käy yksin.
Pyöräily <3 tänä vuonna tehtiin useampi 300 kilsan pikalenkki, säästettiin 13 e junalipuissa pyöräilemällä 100 kilsaa suuntaansa, yön yli retkillä nukuttiin (laina)hammockissa metsässä. Kaikissa kulut minimoitiin ainoastaan ruokaan. Kaverilla oli oikea harrastepyörä ja kyllä sillä eri tavalla mennään eteenpäin kuiin prisman halvimmalla, minkä vaihteista lähtee rummutusta kun ne on pienimmällä :D ja kiitos pyörän ei mene bussilippuun rahaa. Poljen kaikkialle.
Salsatunneilla en ole käynyt vaan etsinyt ilmaisia salsatapahtumia ja käynyt siellä harjoittelemassa. Ystävää pakottanut opettamaan ja tanssimaan kanssani. Ilmaista sekin.
Ainoa urheilukulu on sali ja se maksaa 49e/kk.

Silmälasit. Mun heikkous. Ja kysymykseen käytänkö niistä kaikkia niin kyllä :D Riippuen päivästä, vaatteista ja tukan kiharien asennosta. Se ei tietenkään tee niin ostamisesta mitenkään sallittua. Tai hyväksyttävää. Tai siinä on aika helppo kuluerän poisto.

Kirjoitit, että ongelmasi on suhtatumisesi rahaan. Minusta ongelmasi on, että elät ikään kuin pikakelauksella ja sillä hankintanopeudella kulutat viisinkertaisen määrän verrattuna tavalliseen rahankäyttäjään. Ja sehän vaatisi onnistuakseen 5 hengen tulot. Kun niitä ei ole, vaan jatkuvien opintojen takia 65 % palkasta, niin asiat vääjäämättä johtavat velkaantumiseen. Ei mikään excelin pyöritys, rahan siirto tililtä kortille tai 100 €/kk palkankorotus muuta tilannetta merkittävästi.

Enemmän saattaisi auttaa, jos itsellesi selviäisi, mikä on tämän levottomuuden syy. Nopea kyllästyminen? Ostelun tuoman välittömän, lyhytaikaisen hyvän olon tavoittelu?
Palkankorotus vaikuttaa merkittävästi tuloihin, koska nyt tuntipalkkani on 14e ja 100 euron palkankorotuksen jälkeen 16 e, ja hoitajien palkka määräytyy lisien perusteella, ja ne on %osuuksia tuntipalkasta :D Eli jos nyt saan 40 e per yövuoro käteen niin tuon korotuksen jälkeen saan 50 e. Ja sillä on merkitystä.

Mutta siis niin. Olen impusiivinen luonne, teen nopeita päätöksiä, ja kun teen jotain teen sen aina 110% aurinkoenergialla. Silloin kun keskityin maksamaan velkoja, tein sitä 200% sitoutumisella, ja sitten taas unohdin sen ja aloin elää ihan huolettomasti.

Tämän kevään ostohankintojen takana oli ihan rehellisesti itseni piristyttäminen. Jouluna huomasin, että se iloinen, innostuva ihminen, mikä olen, ei ole läsnä. Olin väsynyt, ja tuntui että kaikki vastoinkäymiset osui minun kohdalle. Ja silloin en tiennyt, että lisää on tulossa. Niitä vastoinkäymisiä. Tämän vuoden koirahankinnat, vaatteet,silmälasit, nämä kaikki on rehellisesti ostettu minun piristämiseksi. And guess what: se auttoi. Kallista terapiaa. Mutta nyt tuntuu paljon paremmalta. Lopetin kyllä myös sokerin syömisen ja aloin sanoittaa tunteitani. Mutta nyt heräsin siihen, että kaikki tämä piristäminen on ollut tosi kallista. Ja nyt se täytyy fiksata. Paha oloni ei siis johtunut siitä että olin säästänyt ja maksanut velkani pois vaan konkurssista, ja asioista jotka on vaikeita mutta en voi kirjoittaa niistä tänne.

Eteenpäin mennään eiks je? Ja kommentoida saa edelleen, musta nää on ihania <3

Ja hups velkaannuin 7 ja puoli tonnia

Muistaakseni vuonna 2018 sain 50% työajalla minimituloilla maksettua lähes 8t velkaa pois. Sitten aloin tehdä 100% työaikaa ja velkaannuin 7,5 t.

Aivan oikein. Ihan järjetön summa.

Ihan järjetön. Ensin meinasin statementtaa että hei, en tiedä mihin se raha on mennyt ja mitä pikkuostoksia olen tehnyt kerryyttääkseni tuollaisen summan.

Aiemmin syksyllä/keväällä sanoin, että aloin kuluttaa rahaa ennen palkkapäivää ja ajattelin aina maksaa saldon nollaksi palkkapäivänä. Tällainen sarjavelkaantuja, täysin idiootti raha-asioissa ei todellakaan voi elää noin. Itseasiassa kenenkään ei pitäisi elää noin.

Näennäisesti pystyn elämään ja laskemaan paljon rahaa kuluu. Todellisuudessa käytän rahaa aina huomattavasti enemmän ja suurin ongelma on, että lupaan rahat jo etukäteen jonnekkin. Esim. jos tilipäivä on 31.9 niin 15.9 päätän, että tämä asia on saatava heti ja hei, kohtahan se palkkapäivä on ja maksan sen pois.

Oikeassa elämässä kerkeän sen 15. ja 30 päivän välillä tuhlaamaan niin paljon, etten ole enää "voiton puolella" palkkapäivänä. Tarvitsen lisää velkaa selvitäkseni eteenpäin taas kuukauden.

Täysin vääristynyt on myös suhtautumiseni rahaan. Jos palkkapäivänä maksujen jälkeen jää käteen 600 euroa, jotenkin tuntuu että rahaa on paljon vaikka minun pitäisi elää kuukausi vielä 150 euron viikkobudjetilla. Tuolloin jos käyn kaupassa ekana päivänä 60 eurolla käytännössä minulla ei voi olla kuin 90 euroa sillä viikolla enää käytettävissä ja helposti helposti se menee silmänräpäyksessä.

Jäin miettimään että mihin se 7 ja puoli tuhatta, eli kolmen kuukauden palkkani, on mennyt. Mietin etten tiedä.

Sitten mietin, että näitä ei suoranaisesti ole ostettu luotolla mutta tähän on käytetty tililtä rahat:
1800 ensimmäinen puudeli
2000 toinen puudeli
525 silmälasit
475 aurinkolasit plus silmälasit.

Siinä on viisi tonnia ihan heittämällä. Ihan heittämällä. Heittämällä. HEITTÄMÄLLÄ. EI TUNTUNUT PAHALTA. Halusin nämä. Varmaan ainakin tonni mennyt uusiin vaatteisiin vuoden sisällä.

Oikeastaan kaikki on mennyt isompiin hankintoihin jos sen itselleen myöntää. 600 euroa matkakassaan. Mitä näitä nyt on.

Myös se että maksaa kahden ihmisen syönnnit ja menemiset on alkanut konkretisoitua. Aidosti.

Suomeksi. Olen nyt tehnyt kaksi aika lailla pölijää juttua. Muistatteko kun maksoin kaikki luottokortit pois, katkaisin ne ja minulle jäi vain bank norwegian, se jossa on mahdoton korko?

Kun paska alkoi lentää tuulettimeen oman velkaantumisen ansioista ja bank norwegian olla täynnä aloin panikoida, koiriin oli mennyt kaikki tilillä ollut ylimääräinen raha ja puskurista ei ollut tietoakaan. Sain pankistani pienemmällä korolla kulutusluoton, ja ajattelin, että maksan sillä banknorwegianin pois ja ongelmani katoavat ja maksan pienikorkoista kulutusluottoa hyvillä mielin pois.

Hyvin meni ehkä sen kaksi päivää kun alkoi tuntua, että se bank norwegianin korttihan on tyhjillään eli siellä seisoo rahaa. Ja siitä se ajatus lähti.

Kunnes tuli viime viikko. Tajusin, että bank norwegian on tapissa, kulutusluotto on tapissa, jään 65% työajalle, isoja laskuja tulossa maksettavaksi ja mulla ei ole yhtään rahaa. Mun luottojen kulut on jo niin isot, että ei mitään järkeä.

Lisäksi olin ostanut DNAlta tietokoneen, television ja tabletin osamaksulla..... … … … … …

Lisäksi maksan opintolainaa 230 e kk takaisin.

Jotenka tein jotain. Tyhmää. Femmadonna neuvoi, että elä tee niin. Tunnetusti en kuunnellut.

Otin toisen kulutusluoton suuruudeltaan 10000e ja maksoin luottokortin, kulutusluoton ja DNA:n velat pois. Tämän lyhennys kk on 144 e, ja siinä on pienempi korko kuin tuossa Bank Norwegianin kortilla. Näin sain leikattua 200 e/kk mun velkamenoja pois kk ssa. Ja tämä oli ainoa keino mahdollistaa se, että käyn vain 65% töissä ja opiskelen. Tavoitteena maksaa pienintä summaa koulun ajan (1.5 vuotta) ja sitten pikavauhtia pois kun valmistun. Puudelinhännänheilautuksen luvalla.

Eli tästä me lähdetään. Puudelin ulostulo 2.0. Velkaa enemmän kuin koskaan mutta eikös me tästä nousta. Ja ei, en todellakaan ole ylpeä tästä. Mutta aion olla rehellinen. Mikä pelottaa. Koska nyt jos koskaan on pakko päästä jo järkevämmän rahankäytön paremmalle puolelle oikeasti.

Tarina siitä kuinka unohdin blogin

Heipsundaa!

Luin juuri edellisen blogipostaukseni maaliskuulta. Muistan tuon painavan väsymyksen, ja nyt ilokseni voin kertoa, että 10.9 aloitan 65% työajan JA OPISKELUT! Luitte aivan oikein, kaksi ihmistä valittiin opiskelupaikkaani ja minä olin niistä toinen. Ansaitusti, jos saan sanoa, vaikken muista hakijoista tiedäkään vielä mitään. Kyllä tuntui pirun hyvältä, että se vaivannäkö minkä olen nähnyt tämän kevään ja kesän aikana, palkittiin.

Musta tulee siis maisteri2020! WOOHOO ja YIJIPAIJEIYEI.

Mutta oikeassa elämässä voitteko uskoa, että unohdin blogini. Olin niin väsynyt koko kevään ja tuntui että jokainen ilon pilkahdus elämässä toi kaksi paskasuihkua suoraan naamalle. Jokainen askel eteenpäin oli vähintään kahdeksan taaksepäin. Kun heräsin olin väsynyt, kun nukuin olin väsynyt, kun kävin töissä olin väsynyt. Olin erittäin loman tarpeessa.

Raha-asiat lipsuivat. Lipsua on väärä sana. Mulla on nyt yhtä paljon velkaa kuin silloin kuin aloitin blogin ja olen jäämässä 65% työajalle. Pelottaa ihan helvetisti. Mutta ihmiset. Me tehtiin tämä jo kerran 50% työajalla, ja me voidaan tehdä tämä uudestaan. Sanokaa, että mä pystyn tähän? Maksetaan ne velat pois ja aletaan tehdä parempaa tulevaisuutta.

Istuin tänään kaverin kanssa lounaalla ja sanoin ääneen oikeita toiveitani: kun mä täytän 40 vuotta, haluan että mun palkka on kolminkertainen siihen verrattuna mitä se on nytten. Eli 7500. Minulla on omistusasunto Tammisaaressa.

Nythän mun suurin homma on lukea teidän muiden päivitykset ja motivoitua teidän rahan handlauksesta. Nimittäin nuukailu ja budjetointi here i come!

Työpaikka

Yasyasyas!
Mulla on työpaikka!

Alkaa maanantaina! Tämä minun keikkalaishelvettielämäni tulee päätökseen.

Puudeloitua elämää vietetty kuukauden verran. Ja voin sanoa että voin tosi paljon paremmin.

Musta tuntui koko viime vuoden, että olen alamäessä. Jossain suossa missä rämmin. Mun olisi pitänyt tajuta jo siinä vaiheessa kun ekan kerran öisin heräsin sydämentykytyksiin että olen väärässä työpaikassa. Ja tämä oli jo syksyllä 2017. Silloin vähensin työn 50%. Tuntuu etten siltikään saa vapaapäivinä mitään aikaiseksi. Vaihdon työpaikkaa kun tuntui etten voi tulla takaisin lomalta tänne.

Uusi työpaikka ei ollut succee. Mulla on syys-marraskuussa ollut keskimäärin 13 työvuoroa kk. Tuntui silti, että en ole ikinä vapaalla. Lopetin treenaamisen.

Valoja valoja valoja! Jouluna olin keikalla ja kävelin ison peilin ohi. Mä oon 30-vuotias nuorin yhden terveen lapsen äiti ja näytin elämääni lopen väsyneeltä, näytin siltä kuin olisin 50-vuotias ja pukeutunut tuulipukuun mennessäni sauvakävelemään. Näytin niin hirveältä. Tuli sellainen olo, että tälle on pakko tehdä jotain. En voi katsoa itseäni peilistä ja tuntea voimakasta kuvotusta.

Hänkin salukortin viereiselle salille. Osallistuttiin kavereiden kanssa superhaasteeseen ja konmaritan mun tavaroita läpi. Olen käynyt keikalla paikoissa, joissa ihmiset on mukavia. Jossa ollaan naurettu. Olen pitänyt puudeli sylissä ja rapsuttanut paljon.

Kolmen revenneen takin tilalle ostin kaksi uutta. Kenkien, joiden pohja jäi käteen tilalle ostin uudet, neljät kengät alesta. Työhaastatteluun ostin neuleen ja hameen. Kävin kampaajalla ja halusin hiusvärin joka muistuttaa luonnollista hiusväriäni. Ollaan käyty pulkkamäessä,luistelemassa ja pyhänä lupauksena aion käydä treffeilläkin kevään aikana.


Maanantaina alkaa uudet kujeet. Nyt vielä viikonloppuyöt keikkaillessa. Hengissä ollaan ja jos ja kun ostan tietokoneen niin palaan useammin asiaan :)

Lokakuun palkka ja isoja tunnustuksia

Tilille tupsahti 1800 euroa tänä aamuna.

Ihana summa. Sisältäen lomarahat, koska 6 kk koeajallani minulle maksetaan lomarahat käteen joka kuukausi.

Seuraavaa tapahtui
591 vuokra
40 Zimbabwen aids-orpojen  vuosijäsenyys
50 ASP
30 Nordnet
280 Bank Norwegianin säästö
520 silmälasit

Yht.1511 euroa

Tunnustus nro 1.

280 euron säästöön siirto kasvatti säästöjä oikeasti vain 80 euroa, koska kerran ehkä käytin säästöni ostaakseni pyörän. Sellaisen prismasta. Edullinen. Hyvä. Erittäin rakas paitsi että istuin repii sisäreiteni verille.

Tunnustus numero 2
Katsoin kuinka paljon olenkaan höylännyt korttia. Tuota, tuota, tuota. Joo. Ajattelin nyt keskittyä säästöjen kasvattamiseen, minkä oletan motivoivan enemmän järkevään rahanköyttöön. Sillä tänään tuntui pahalta maksaa silmälasit kun olisin voinut laittaa sen 520 euroa esimerkiksi nordnettiin.

Mutta nyt minulla on kohta lähes 700 euroa säästössä! Ja ensimmäisen tonnin jälkeen lähdetään tavoittelemaan toista tonnia!

Not Cool

Tiedättekö sen tunteen kun kuvittelee hallitsevansa rahaa ja omaa talouttansa?

En minäkään. Päätin pistää Bank Norwegianin kortin nyt hyllylle, ja -pisteiden keräämisen takia- ajatusmallini romukoppaan. Pisteitä on kyllä kertynyt. Mutta aloin lukea nyt sairaslomalla Gordon Ramsayn kirjaa ja siellä on monta hyvää pointtia.

Luottokortilla tulee ostettua enemmän. Luottokortilla tulee ostettua helpommin.
Luottositäluottotätä. Easy as hell.

Annan itselleni vielä anteeksi tämän kuun. Nyt alkaa taas tarkka kulunseuranta. Jos meinaa joku päivä että ois jotain säästöjä ei voi syyä kassasta ennenaikojansa, vai mitä?

Miten ottaa oma elämä haltuun? Jatkoa seuraa.

MULLA EI OLE LUOTTOKORTTIVELKAA

Ja taistelen järjen äänen kanssa. Mietin imuria, töihin rannekelloa (sellaista urheilukelloa, jonka voi pestä)(tämä kello on must mutta mulla on niin tiukka budjetti sen suhteen) (ja vähän vielä järkeä päässä), polkupyörää.

Toisaalta olen järkyttynyt, että ostin ison legon viime kuussa. Puhuimme lapseni kanssa, että rakennamme sen loppuun ja myymme sen. Ajattelin myös vapaaviikonloppuna innostua käymään läpi varastosta lääkiskamoja ja myymään niitä. Päätin, että muutaman euron tavarat, jotka eivät menneet kaupaksi kesän aikana vien vain jonnekkin. En tiedä minne. Mutta nyt minulla on ollut 3kk iso Ikean kassi tuolla keittiön kupeessa myytäviä tavaroita, jotka eivät mene eteenpäin...

Oudointa on ollut ruokakaupassa käynti. Uuden 12 tuntisen työvuoroelämän vuoksi pääsen ruokakauppaan noin kerran viikossa isoille ostoksille. Kävin maanantaina ja kauppaan meni 43 euroa. Siis 43. Eilen kävin vielä maitoa ja löysin alesta 3 pakettia kanaa, yhden jauhelihan, 1,5l maitoa ja lapselle minisipsipusssi, yhteensä 10 euroa. Siinä on taas neljään ruokaan ainekset. Ja tuosta 43 eurosta osa meni pakkaseen. Loppuukin pystyn siis hyvin pihistelemään. Ruoan suhteen. Tällä viikolla käymme vielä toisen kerran sushibuffetissa koska loppukuusta emme kerkeä ollenkaan. Sushibuffet maksaa meille 14 euroa. Tämä oli lapsen toive. Hän sanoi alkavansa huutaa kun hänellä tekee niin mieli sushia. Maanantaina oli vaikea kieltäytyä kun  kolmannen kerran menimme hakemaan puhelinta, jossa edelleen oli musta näyttö. Pyysin lasta pitämään huolen etten huuda tai sano rumia sanoja niille Fonumin myyjille. Tiukkaa teki. 13.7 huoltoon viedystä puhelimesta ei ole vielä korvattu mitään :D kolme kertaa olen mennyt hakemaan puhelinta, jonka on kerrottu olevan korjattu mutta käteen annetaan rikkinäinen ja ihmetellään.

Luottokorttien katkaisua ja ajatustenlentoa

Katkaisin tänään kuudennen luottokortin.

Siis kuudennen. Viime vuonna katkaisin jo tuohen, ja sehän oli ensimmäinen luottokorttivelka, jonka selätin. Helppoa; viesti Nordean epalveluun ja job done.  Toisena katkaisin OP:n. Muutama viesti ja kortin uusi tilaus ja onnistui. S-Pankissa useampi viesti ja nyt en edes omista debit-korttia vaan perinteisen HÖYLÄTTÄVÄN BONUSKORTIN. Sitten oli olemassa Aktian luottokortti, jota pidin suikkalaatikossani pahan päivän varalle. Sillä ei tehty koskaan yhtään ostosta tai maksettu mitään kuluja. Kortti sulkeutui soittamalla. Stockmann mastercardiin laitoin jo elokuun alussa viestiä epalvelun kautta. Ei vastausta. Perjantaina laitoin uuden viestin. Tänään 8 minuutin jonottamisen jälkeen sain kiinni ihmisen, joka irtisanoi korttini.

Jäljellä on BankNorwegian, jonka aion pitää. Opettelen pyörittämään rahaa sen kautta, jotta saan lentopisteitä. Katsotaan koituuko tämä turmioksi vaiko onko tämä toimiva systeemi. Haluan luottaa itseeni. Minä hallitsen rahaa eikä raha minua. Tai siis minä hallitsen ostamista ja tavaranhimoa. Hallitsen tunteita ja hallitsen elämääni. Sain sätkyn kun avasin s-pankkini, ja siellä luki s-bonusostoja 411 euron arvosta. Olin paniikissa. Kunnes muistin, että maksoin 295 euroa vakuutuksia. HUH.

Nyt täytyy avautua muutamasta isosta rahareiästä: puhelimen korjaus, 150 euroa omavastuu. Olen sen nyt maksanut puhelimesta, joka on ollut 13.7. alkaen huollossa ja jonka olen hakenut jo kerran takaisin ja mennyt toisen kerran hakemaan ja edelleen puhelin on rikki,eikä fonum ota minuun yhteyttä. Jos kirjoittaisin tähän auki tuntemukseni kukaan ei enää lukisi blogiani koska kielenkäyttöni olisi täysin säädytöntä. Mutta lyhyesti: oihdiuedyhp7ewqy873TR833204823987UI#####EDLKSADK

Tekipä hyvää sanoa se ääneen.

Toinen rahareikä on psykologian perusopinnot 250 euroa. Mitä ja miksi? Tarvitsen maisterin, psykologian opiskelu oli minun nuoruuden haaveeni: siitä saa ammatin + voi lukea opettajan pätevyyden -> parempi palkka ja paremmat työolot. Opiskelu onnistuu pitkälle työn ohessa ja ehdottomasti opinnot tukevat ensihoitajuuttani (varsinkin ambulanssissa). Aion "erikoistua" kriisipsykologiaan -> paljon hyötyä haavessa lähteä joskus kriisialueille töihin.

Samalla tiedän, että ensihoitajuus on se minun juttuni. Mutta en halua tehdä sitä seuraavat 50 vuotta. Psykologian opinnot aion tehdä suurimman osan esseinä, jolloin minun pitäisi kirjoittaa 8-10 sivun esseitä noin 3 per kurssi ja viisi kurssia eli 15 esseetä tässä vuoden mittaan. Kuinka nopeasti tämä onnistuu ilman omaa konetta? En tiedä. Varsinkin kun minulla on ainoastaan arkisin aikaa käydä kirjastossa, jos minulla on vapaapäivä ja voin viedä lapsen päiväkotiin. Ja tällä hetkellä syyskuussa minulla on arkisin töitä, ei viikonloppuja ja muutama muu supertärkeä juttu mihin panostettava. Kun katsoin syyskuutani niin siellä on tasan kaksi arkivapaata iltaa kun ei ole mitään suunnitelmia.

Tämä toimii aasinsiltana siihen ajatukseen, että pitäisikö minun keikkailla vanhassa työpaikassani niinä viikonloppuina kun lapseni on isällään ja minulla ei nykyisessä työpaikassani ole töitä? Tällä hetkellä veroprosenttini on aika korkea, koska se on alkuvuoden ollut niin matala. Eli sivutuloista se on vielä korkeampi. Eli pitäisikö 50% työuran jälkeen nostaa työpanos yli 100%?

Itseasiassa on paljonkin ajatuksia vielä jäljellä mutta nyt pakko mennä kotiin kaupan kautta nukkumaan jotta yövuorossa on edes 10% aivokapasiteetistä käytössä :D

VELATON

MÄ EN EDES TIEDÄ MITÄ KIRJOITTAA. EI OLE SANOJA.

VELATON. KAIKKI RAHA ON MUN.

LUOTTOKORTTIVELAT HYVÄSTI.

HUHHUH.

TUNTUU KUIN EN TAJUAISI TÄTÄ. TEKEE MIELI KILJUA JA OLLA HILJAA JA TANSSIA.

Jesjesjes!

Palkkakuittia odotellessa

Huhheijaa, edellisestä tekstistä tosiaan vierähti hetki ja jo epäiltiin onko Puudeli pahanteossa.

KYLLÄ JA EI.

Suurin syy kirjottamuuteen on uusi työ, jossa on  kahdentoistatunnin vuorot. Eli niinä päivinä ei kerkeä yhtään mitään. Plus olen stressannut uutta työtä ja käyttänyt ajan asiaoiden virkistämiseen musitista. En ole saanut edes hirveästi nukuttua koska on jänskättänyt niin kovin. Ja onko siistiä? NO ON, ja siis olen niin kaivannut sitä työparityöskentelyä. Se on ihanaa. Ja sellaista hyvää rentoa meininkiä missä nauretaan.

Ja rahaa on mennyt IHAN LIIKAA. Ostin nimittäin avoimen yliopiston kursseja. Tähän palaan myöhemmin, hyljättyäni lääkiksen sain paremman idean miten edistää uraani ja mitä minun kannattaisi opiskella.

Ostin myös legoja itselleni lahjaksi uudesta työpaikasta... Mutta onneksi nyt on hanat kiinni. Ainoa ero uudessa ja vanhassa työpaikassa on se ettei aina kerkeä syömään töissä eli saatetaan joutua syömään ruoat ja kahvit jossain matkalla eikä päästä asemalle syömään. Rahaa voi siis mennä ruokaan enemmän.

Tällä hetkellä tulleilla työvuorolistoilla minulle ei ole kuin yksi yövuoro ja sunnuntaivuoro. Tarkoittaa suomeksi siis ettei tule hyviä lisiä. Tietysti peruspalla on puolet enemmän kuin mitä viimeiset kahdeksan kuukautta puolella työajalla on ollut. Mulla on älytön veroprosentti tällä hetkellä ja siitä syystä ei ole ihan hirveän hyvät käteenjäävät osuudet. Mutta hätiäkö tässä. Tiedättekö miten vähän tulee laskuja kun ei ole viittä luottokorttia? Ei juuri yhtään. Siis ihan hämmentävän vähän.

Mutta siis siihen tärkeimpään: tällä hetkellä sain kaivettua tiedon että loppupalkastani edellisessä työpaikassa minulle jää käteen kaksituhattaneljäsataa jotain ja uuden työpaikan muutamasta elokuun vuorosta en saa neljää sataa käteen mitenkään eli en ihan pääse tavoitteseen kaksituhattakahdeksansataa. En tiedä uskallanko silti maksaa kaiken ja sitten lyödä ihan minimille ruokamenot, koska uuden työn myötä siinä on haastetta. Eli saattaa olla että olen velaton viiden päivän päästä tai en.

Ja en osta uutta näppäimistöä, jossa merkit ja numerot toimisi :D :D :D Käyn kirjastossa käyttämässä konetta jatkossa vapaapäivinä :D

Alle KAKSI tonnia velkaa!

Kävelin eilen Linnanmäellä lapseni kanssa kun se realisoitui päähäni: minulla on aidosti alle kaksi tonnia velkaa.

ALLE KAKSI. Silloin kun alotin blogin sitä oli reilut 8 tonttua. Yksi neljäsosa enää.

Hämmentävintä on ymmärtää että I GOT THIS. Mä pystyn tähän. Tämä taloudellinen muutos on tapahtunut mun sisältä. Mä olen priorisoinut näiden maksun, mä olen ottanut lisävelkaantumisen haltuun. Minä tein tämän. Rahankäyttö ei enää ole älytöntä ja se on jopa jo budjetoitua (ei ihan tarkalleen).

Yritän pitää ajatuksiani koossa. Olen miettinyt mitä se tarkoittaa kun kaikki luottovelat on maksettu. Ymmärrättekö? Jos ei tarvitsekaan odottaa palkkakuittia kuin kuuta nousevaa ja sinnitellä kahdella eurolla viikonloppua. Miltä tuntuu kun kaikki tilille tuleva palkka on oikeasti minun??? SIIS MINUN? Miltä tuntuu ostaa oikealla omalla rahalla lentoliput, tai lapselle villatakki? Ne on minun rahoja. Nythän on ollut niin, että jokainen käytetty lantti on ollut pois velkojien rahoista.

Pitkään mietin, että sinä hetkenä kun minusta tulee velaton teen viitenä päivänä postauksen putkeen, joissa vaan lukee että mulla ei ole luottokorttivelkaa, jotta jotenkin pystyisin itsekin tajuamaan sen. Miksi viitenä, tiedä häntä, joku puudelin ajatusvirran luku.

Olen tosiaan mallannut päässäni kaksivuotissuunnitelmaa sekä viisivuotissuunnitelmaa. Tuntuu hämmentävältä olla taloudellisesti tavoitteellinen. Tuntuu hämmentävältä olla oman elämänsä johtaja!

Maaliskuussa ajattelin, että kunhan ne velat koko ajan pienenee ollaan plussalla. Eikä olla. Mr MoneyMustache sanoo sen hyvin: jos on velkaa täytyy ajatella kuin ampiaisparvi olisi kimpussa. Pitäisi olla paniikki. Silloin aloin oikeasti miettiä sitä, että se kuusi tonnia on järjetön summa. En tiedä miten olen nukkunut yöni kaikki nämä vuodet. Kaipasin usein takaisin sinne vuoteen 2012-2013 kun oikeasti hoidin talouttani älyttömän hyvin.

Uusi talouspuudeli kilpailutti sähkönsä, koska edellinen firma rupesi tunkemaan 5 euron perusmaksua. Uusi talouspuudeli ostaa järjettömän hyvän 3,69 euroa maksavan ripsivärin yli 40 euron ripsivärin sijaan. Uusi talouspuudeli ei osta 5 euron kahvia vaikka tekisi mieli vaan odottaa, että pääsee kotiin kahville. Lomalla varsinkin on huomannut kuinka järjettömän nopeasti rahaa palaa jos käy ulkona ( ja niin on paljon tehtykin nyt lomalla).

Aikaisemmin ajattelin, että täytyy olla älyttämät tulot, jotta voi olla rahaa. Nykyään ymmärrän, että täytyy olla realistiset menot. Kuten Femmadonnan kanssa viimeksi puhuimme: me kaksi näytämme miten kaksi tavallista ihmistä voi tehdä "Kirsikat" http://puolimiljoonaapaaomaa.blogspot.com

Hyvää torstaita talousintoilijat!

Korkojen korot

Doddiin eli velkaantunut maksaa korkoa omista veloistaan aina ja tässä kuussa maksoin seuraavanlaisia hommia:

1) MC 15.10+3.50=18.60

2) SPANKKI 3.35 + 2.50= 5.85

3) BN 3.43

Yhteensä 18.6+5.85+3.43=28.08 euroa

Irtisanoin spankin visan ja ne olivat sen heti tehneet ja pyysivät tilaamaan uuden kortin. Aloin kiltisti tilata kunnes huomasin että a) joka paikassa luki, että spankin visat ovat ilmaisia b) debit korttia hankkiessa pyydettiin työpaikan yksityiskohtaset tiedot.

Jätin kortin tekemisen kesken ja laitoin kysymystä lafkaan miksi minua on veloitettu ja mihin he tarvitsevat yksityiskohtaiset työpaikkatiedot (mm.puhelinnro).

Tällaista ei kyselty OP:ssa.Suattaapi olla että irtisanoudun s-pankista tämän jälkeen... voin siirtää minun ja äitini säästämät lomarahat BN:n tilille.

Lisäksi irtisanoin salini. Kaikki suositus paikalle ja sen lapsiparkkimahdollisuudelle mutta uudet tuulet puhaltavat. Urheilun saralla kk-maksut jopa nousevat...

Mutta kasvojen pakkeloinnin saralla otin edullisimmista edullisimman käyttöön. Merkkiripsarin sijasta (26-38 e) siirryin Essencen ripsiväriin,joka on älyttömän hyvä! Maksoin 3.69 euroa. Rajauskynä,josta aiemmin maksoin 15 euroa maksoi nyt 1.15 euroa ja 40euron huulipunan sijasta ostin 2,5 euron huulikiilteen.

Säästöä on isokin säästö!

Kvartaalikahvit Femmadonnan kanssa

Eilen koitti kauan odotettu aamupäivä Femmadonnan ja minipuudelin kanssa. Olimme siivonneet keittiön kaapit, koko asunnon ja leiponeet tiikerikakun. Minipuudeli kävi aamusuihkussa ja pesi hiukset ottaakseen uuden ystävän vastaan suihkunraikkaana!

Taasen tunnit juoksivat nopeasti. Tarjosin fitnessletun (banaani, 1dl kaurahiutaleita ja kaksi kananmunaa blenderissä sekaisin ja paistetaan pienessä määrässä öljyä) mansikoiden (pakaste, lidlistä), mustikoiden (pakaste, pirkka) ja verigreipin kera. Kahvia maidolla sekä appelsiinimehua (rainbow). Taidettiin unohtaa ottaa kuvia.

Raha ja luvut kaikki kiinostaa , joten tässä tulee: sovimme, että näemme 31.9. 18. Tuolloin minulla on:

1) nolla euroa velkaa (Femmadonna sanoi että tämä on aika tiukka aikataulu, pitäisi sanoa että lokakuussa, mutta yritän nyt kovasti, että tämä onnistuisi).

2) Avattuna ASP-tilin. Pidimme sitä  hyvänä asiana.

3) Ei uutta luottokorttivelkaa

Femmadonnalla pitäisi olla 31.9 puolet 3000 haasteesta kasassa.

Salaa haaveilen saavani 3000 kasaan myös jouluksi. Riippuen nyt mikä muodostuu minun veroprosentiksi niin ei jää ihan hirveästi peruspalkasta käteen. Tavoitteena on, että aina ja ikisesti pärjään peruspalkallani ja sen jälkeen kaiken muun voin sijoittaa ja säästää. Miten ja minne hajautan pennoseni on vielä mysteeri.

Mutta tiedättekö mitä asiaa hoin itselleni eilen 24/7. Ensi vuonna tähän aikaan kaikki palkka, jonka saan, tulee minulle, ei mastercardille, visalle tai muulle. Ne on minun rahaa. Voin käyttää ne miten haluan.

Laskin itselleni 100e/viikko budjetin nyt kesäloman ajaksi. Se siis menee lähinnä matkoihin (Suomessa) ja piknikeväisiin. Lupasin viedä lapseni loman kunniaksi käymään Linnanmäen oikeassa maailmanpyörässä.  Paljon Helsingissä liikkumista luvassa. Porvoon matkaan varattiin 2 ja puolen euron bussiliput. Femmadonnan mukaan 100e/viikko on liian vähän mutta yritämme pärjätä. Tavallaanan meillä on 170 e/viikossa koska 10 euroa on ruokarahaa per päivä. Tällä hetkellä pidän taukoa myymisestä, koska kirjoja ei millään saa eteenpäin ja minulla oli kaksi todella inhottavaa myyntitapausta tässä viimeisten viikkojen aikana, joten ennen kuin teen yhtään mitään niin aion nauttia muutaman ihanan lomapäivän.

Outoa olla aikuisten lomalla. Päivät on niin täynnä ihanaa ohjelmaa ja olen ensimmäistä kertaa elämässäni jopa ruskettunut :D

Löysin kyseisen tekstin omasta vihostani.

VI & VII TAVOITTEET SAAVUTETTU

Katse oikeaan laitaan ja ainoaan luottokortiin, joka jäljellä! Korot  tulee siihen vielä mutta alle 2000 mennään.

BOMSTÄGÄLÄÄ!!! TÄÄLLÄ KIRJOITTAA VELAN SELÄTTÄJÄ!!! Tässä hetkessä piti huhtikuun suunnitelman mukaan olla lokakuussa eikä nyt jo heinäkuussa. Ihanaaaaa. Mä pystyn elämään budjetissa!

ENÄÄ KAKSI KUUKAUTTA TÄTÄ LUOTTOKORTTIHELVETTIÄ!

ALLE KAKSI TONTTUA! AJATUKSET EI PYSY KASASSA, JA FEMMIS ON TÄÄLLÄ ANY MINUTE JA AJATUKSET ON SAATAVA KASAAN!

HIPHIPHEI JA TUHAT KAHVAKUULAHEILAUTUSTA! ALLE KAKSI TONNIA!

Mihin sijoitan 1200 e

No niin, eilen mietin siirtäväni 200 euroa velkojen maksusta suoraan mastercardille, jossa on tällä hetkellä isoin velka ja isoin korko. Sain tietää tulevan 31.7 palkkani ja nyt minulla on siis vaihtoehtoja pohdittavana...

Tuon 200 euron lisäksi voisin lyhentää 1000-1100 eurolla velkojani 31.7. suurena sijoistusbrunssipäivänäni. Ensin ajattelin tosiaan siirtäväni tuon 200 e mastercardille -> en maksiais niin paljon korkoja ja eniveis sinne on siirrettävä se 86 euroa, joka on sen laskun suuruus.

Olen nyt pyörittänyt kahta-kolmea vaihtoehtoa päässäni ja arvoisa blogiyhteisö, auttakee:

Vaihtoehto A) Siirrä 86 e MC, ja loput BN. Palkkapäivänä tuhoa BN sekä SP. Tällöin minulle jäisi vain MC maksettavaksi.

Vaihtoehto B) Sijoita 200 e MC. Laita tilipäivänä 1000 vielä MC. Tällöin pyöritän vielä kolmea korttia, joista masterilla olisi about 800, SP n.vajaa 700, BN vajaa 500.

Vaihtoehto C) Sijoita MC 200 e. Maksa SP kokonaan ja loput 300 euroa MC. Tällön jää noin 1500 MC ja BN vajaa 500 tuhottavaksi.

Toisaalta olisi siistiä, jos olisi vain yksi luottokortti, mutta pitäisikö tässä vaiheessa ajatella jo korkojen kuluja? Elokuussa rippuen veroprosentista tulee taas parempi palkka. Mutta elokuussa on se inhottava asia lomanikin kannalta, että lisät maksetaan vasta elokuun viimeinen päivä. Eli saan palkan 31.7,  asumistuen 1.8, elatusmaksun 10.8, 26.8 lapsilisän ja taas kuun viimeinen päivä palkan. Tavoitteena on myydä niin paljon tavaraa, että ruokarahat tulevat jostain muusta kuin tilille tipahtelevista pennosista.

Taloussuunnitelma velan maksun jälkeen

Oijoi joijoi kun Puudelin tassuja on kihelmöinyt viimeiset viikot miettien tulevaa taloussuunnitelmaa, jos ja KUN luottokorttivelat on maksettu syyskuun loppuun mennessä (?!), alkuperäinen ideahan oli saada ne maksettua tammikuuhun mennessä. Kuinkas tässä näin kävi? :D

Muistan kun istuttiin Femmadonnan kanssa siellä kahvilassa ja pyöritettiin niitä lukuja. Enää puolitoistaviikkoa ja pyöritellään lukuja taas. Vaikkakin pelkään, että minipuudeli hurmaa Femmiksen ja talouskeskustelumme saa uuden puheenjohtajan :D

Mutta siis rakkaat ihmiset, totuushan on se, että minulla on sitä opintolainaa. Lähes 29000 euroa. Joo, ihan oikeasti. En edes halua ajatella. Mutta sen takaisinmaksu alkaa joulukuussa. Minimilyhennys on 230 e/kk, jolloin velan maksuun menisi 15 vuotta... Mutta olen miettinyt pitäisikö realisoida velanmaksu 6 vuoteen? 12x230= 2760. 29000 kuudessa vuodessa tekee 4833 e vuodessa eli tuohon tarvitsisi ylimääräistä lyhennys 2073,33 euroja, joka taasen on 172,75 euroa kuukaudessa.

Tavoitteenani on säästää 2000 euron loma-/matkabudjetti, ja noin 10000 euroa vuodessa. Olen maksanut pakollisiksi menoiksi itselleni noin 1300 euron budjetin sisältäen vuokra 590+perusopintolainan lyhennys 230+ ruokarahat 300 ja muihin menoihin 180 euroa kuukaudessa.

Jos kuvitellaan, että ensi vuonna lähtisin lähinnä keräämään sitä 10000 tarkoittaisi se kuukaudessa noin 835 euroa. 1300+835 euroa= 2135. Jaiks! Nyt täytyy sanoa, että riippuen maanantaista ja saanko sen työpaikan, johon hain ja suostuuko ne maksamaan sen palkan minkä vaadin niin en osaa sanoa kuinka paljon enemmän saan tienattua. Mutta siis ainakin tienaan tuon 2135 kuussa kaikkinensa. Tässä opintolaina-asiassa tarvitsisin kyllä neuvoja, koska jos korot nousee kattoon olen helvetinkusessa kun ei tuolla lainalla ole mitään korkosuojaa.

Mutta itse 835 euron hajauttamiseen: Tavoitteena on kerätä BN 1,75 koron tilille noin 4000-6000 euron survivalpotti jos talous menee sekaisin ja kaikkien rahastoihin sijoittamien varojen arvo tippuu 40%...

Käytännössä kuvittelen rahojeni jakautuvan näin:
1) Laskujenmaksutili 1000
2) Loma/matka/hemmottelu yms tili 2000
3) BN 4-10000. Onko 10000 euron makuuttaminen siellä jo liikaa, vai pitäisikö seurailla markkinoita ja pitää ne siellä jos rahastot on negatiivissuuntaiset?
4) Nordnet: Tänne sijoitettaisiin hajautetusti: tällä hetkellä minulla on kolmea rahastoa. ETF: voisi olla pari-kolme. Rahastoja ehkä neljäs. Olisiko siinä tarpeeksi hajautusta? Osakkeet? Kyllä ja ei. Kovasti kiinnostaa, mutta riittääkö aiḱá´ja intressi?
5) ASP- jahka tiedän työpaikasta voinen raottaa vähän tulevaisuuden suunnitelmiani.

Jos tuo opintolaina lyhenisi vajaat 5tonnia vuodessa niin kolmen vuoden päästä talouteni olisi enemmän plussalla kuin miinuksella. KOLMEN! Näinkin nopeatempoiselle luonteelle tuo kuulostaa iäisyydeltä... Vai osaanko laskea. Siis jos ensimmäisen vuoden jälkeen 12/19 minulla olisi säästössä 13000 ja lainaa 29000-4800=24200 ja 12/20 säästöjä 23000 ja velkaa 19400 niin siis kahden vuoden päästä talouteni käänty enemmän plussan kuin miinuksen puolelle!

Any thoughts?