tiistai 27. maaliskuuta 2018

Back in Business

Takaisin siihen tärkeimpään -eli lukuarvojen parantamiseen. Aion järjestää itselleni nyt tulevan kuukauden aikana muutaman hyvin tärkeän haasteen.

1) Foodpreppaus

- ruokakauppaan menee edelleen syntisesti rahaa, joten käytössä on uusi foodpreppaus. Koska hommaisn myös ilmaisen gofatgo-haasteen fitfarmilta tulin taas tulokseen, että jokainen ruokavalio, jota netin syövereissä myydään (poislukien Tomi Kokon Lean in Five Weeks) noudattaa samaa kaavaa:

1.1) Syö viidesti päivässä

1.2) Syö joka aterialla proteiinia, hyviä rasvoja, kasviksia ja hiilaria hyvässä suhteessa

1.3) Juo vettä

Mikä näistä minulle siis on ongelma? Oikeastaan ei mikään, perusruokani on terveellistä mutta syön sen lisäksi ainakin viimeisen puolen vuoden aikana: liikaa herkkuja, ylimääräisiä ruokahetkiä, skippaan lyhyet ateriavälit ja syön kerralla hevosen annoksia (aloittaen aina siitä jälkiruuasta :D)

Ratkaisu:
Foodpreppasin eilen vähän päälle parisen tuntia. Kävin aamulla lidlissä ja sinne menni 59 euroa. Sisältäen kasviksia, kaksi naudanlihapakettia, kaksi kahvipakettia töihin, rahkaa (paljon), leipäjuustoa, ruisleipää, juustoa, hedelmiä, saippuaa, marjoja. Olikohan vielä jotain. Sitten otin vielä kanaa sulamaan pakasteesta.

Valmistin: jauhelihakeiton (lapsen lempiruoka), 4 jauhelihapihviä sienillä (neljään omaan ateriaan), uuniperunoita (3-4 päiväksi) ja kanasuikaleita (kolmeen ateriaan). Käytännössä kaapista löytyy vielä yksi tonnikalapurkki, sunnuntaina syödään pääsiäisillallinen ja kananmunia on loputtomiin. Tällä erää ruoan ostaminen siis tässä.

Syön siis näin:
Aamupala: fitneslettu (kaksi valkuaista, yksi kananmuna, desi kaurahiutaleita, ja banaani) + marjoja TAI 50 g kaurahiutalepuuro + 125 g rahkaa + marjoja. Kaksi kuppia kahvia.

Lounas: 120-150 g proteiininlähdettä, 250 g kasviksia, jotain hyvää öljyä

Välipala: Rahka ja omena/appelsiini/banaani

Päivällinen: 120-150 g proteiininlähdettä, pieni annos hiilihydraatinlähdettä, 250 g kasviksia, öljyä.

Iltapala: rahkaa ja mehukeittoa, tai rahka ja hedelmä. Eilen illalla söin vielä kaksi palaa ruisleipää kermajuustolla!

Ja neljäs päivä ilman valkoista sokeria menossa. Loppuelämä edessä.

(ja tuo ruokaohjeistus on se mitä itse keskimäärin syön, ei se mitä mikään nettivalmennus suoraan ohjeistaa)

2) Nollakulutuspäivät

-Ajatuksena on saada nollakulutuspäiviä enemmän kuin kulutuspäiviä tuonne huhtikuuhun.
-Harrastaessani foodpreppausta käyn kerran viikossa isommasti kaupassa ja toisen kerran lisäkaupassa, eli maitoa ja kasviksia, plus lapsella on kerran viikossa kuitenkin jonninmoinen mieliteko.
-Huhtikuulle on tulossa seuraavia menoeriä: kahden kummipojan synttärit, kampaaja ja lapselle ulkohousut ja polkupyörä.
-Salsatunteihin ei välttämättä riitäkään rahat :( :( :( :( :( :( :(

Tällaisia haasteita ja ajatuksia! Torstain palkkapäivää odotellessa!

lauantai 24. maaliskuuta 2018

VUODATUSTA

No niin. Viimeksi  kirjoitin asioista, jotka ärsyttävät itse itseäni. Ja arvatkaa mitä, olipa puhdistavaa! Kiitos kauniista kommenteista, ja ennen kuin teen 10 syytä tykätä itsestäni, aion kertoa mikä tällä hetkellä on mielen päällä. Ainahan se rahakin on mutta nyt aion kertoa ison aasin sillan kautta todellisia tuntemuksiani ja heijastaa ne rahankäyttööni. Eli jos vain excelit ja massit kiinnostaa niin hyppää tämän postauksen yli.

Jos luet yhden blogipostauksen tänä vuonna niin lue tämä: http://www.kukkalaakso.com/proteiinilettujen-tuolla-puolen/

Tämä on parasta mitä olen lukenut pitkään aikaan. Minusta maailma on muuttunut. Eikä puhuta enää oikeista syistä ja tuntemuksista. Olin äsken treffeillä ihmisen kanssa, joka oli löytänyt minut instagramista, alkoi jutella ja pyysi kahville. Tämän tunnin kahvihetkemme aikana tämä kyseinen henkilö oli analysoinut minut tietyntyyliseksi, keskeytti minut, joka kerta kun puhuin ja puhui lähestulkoon koko ajan itsestään. Hänen analyysinsä oli, että olen tyttö, joka epätoivoisesti haluaa löytää ihmisen, jonka kanssa perustaa perhe, janoan sitä, että joku rakastaisi minua, en välitä mitä muut ajattelee minusta. Ja että minulla on kova ääni ja nauran ääneen usein. Minun pitäisi käyttäytyä naismaisemmin ja lakata nauramasta tuohon tyyliin. Loppukaneetiksi hän kysyi olenko ujo ja yritti suudella minua. Hänen hämmennyksekseen kerroin, etten pussaile ekoilla treffeillä ja hänestä tämä asia olisi pitänyt perustella ja vastasin vain olevani aikuinen ja tekeväni täsmälleen niin kuin haluan.

Tämä ihminen oli siinä suhteessa oikeassa, että kaipaan sitä, että joku ihminen rakastaisi minua. Tässä keväällä sattui sellainen paha tapaus, että ihastuin palavasti ihmiseen, joka ihastui myös minuun ja otti minuun aktiivisesti yhteyttä kunnes selvisi, että herrasmiehellä olikin jo naisystävä ja pullat uunissa. Ja siitä lähtien olen ollut äärettömän surullinen, koska se ihminen sytytti mussa sen parhaan puolen esiin. Ja kun sanon surullinen, tarkoitan surullinen, alakuloinen, en missään muotoa masentunut. On tehnyt mieli hakata päätä seinään, huutaa ja kysyä että mitähän kettua varten se ihminen ikinä lähestyi minua kun sen elämäntilanne oli mitä oli. Tänäänkin minä olin surullinen, ja kuvittelin, että treffit piristäisi, jos sitä vaikka tapaisi uuden ihmisen!

Mulla on, mummini ja kyseisen treffikumppanin lisäksi, myös aikaisemmin sanottu tästä iloisen rempseästä naurustani ja 20 kk seurustelua lapseni isän kanssa opetti minulle millä tavalla toinen ihminen voi kontrolloida sinua ja saada itsesi vihaamaan itseäsi. Ja lopettamaan nauramisen. Silloin kun tajusin, etten ole vuoteen nauranut olin hyvin surullinen. Hyvin hyvin surullinen. Opettelin sen jälkeen babystepein pitämään itsestäni. Ja nytkun olen taas ollut surullinen niin olen muistellut paljon asioita, joita läpikävin sen minun eksäni kanssa. Mitä se sanoi minulle, ja miten se söi minua. Ja lupasin itselleni, ettei minulle koskaan enää tehdä niin.

Päästäkseni jotenkin siihen alkuperäiseen ajatukseeni, mitä olen pyörittänyt treenaamisen ja rahankäytön suhteen jo jonkin aikaa mutten ole osannut pukea sanoiksi, luettuani tuon kyseisen blogitekstin osaan sanoa jollain tasolla sen mitä haluan sanoa: minun rahaongelmani, ja "ylipaino-ongelmani" (aka ei niin treenatulta näyttäminen kuin urheilumääräni antaa ymmärtää) johtuvat siitä että ostan ja syön tunteisiin.

Esimerkiksi: ostan hyvänolon tunnetta itsestäni ostamalla uusia urheiluvaatteita. Ostan ehjän kodin tunnetta sisustamalla ja kuluttamalla paljon rahaa "täydellisen" kodin luomiseen. Koen suurta ahdistusta kun kotini on keskeneräinen tai sotkuinen. Saatan imuroida surkealla imurillani kerran päivässä, koska roskat hermostuttavat. Kulutan liikaa koska ostan hetkellistä onnellisuutta, joka täyttää jotain tyhjää tunnetta sisälläni. Syön herkkuja koska se tuo hetkellistä onnellisuutta johonkin tunteeseen. Me ei koskaan enää kysytä mitä sinulle oikeasti kuuluu? Tee budjetti, vyörytä, budjetoi uudestaan. Mitä jos kulutus olisi tarpeetonta?

Ajatusjuoksua omasta elämästäni tähän iltaan!

Ens kerralla niitä lukuja sitten!

PS. AION NAURAA PALJON ÄÄNEEN


tiistai 20. maaliskuuta 2018

Paluu arkeen

Lomamoodi sammui viimeistään tänään kun lapsi huusi päiväkodin eteisessä 40 minuutta ettei pue ulkovaatteita. Oikeastaan se on tehnyt sitä ainakin kuukauden ja joka päivä ja joka aamu kotona. UHMA ja talvivaatteet! ARGH.

Loma oli ihana. Elämäni rankin fyysinen suoritus, Levin Arctic Challenge, on takana. 2500 kilmoteriä autossa istumista torstai-sunnuntai akselilla. Lapissa oli kaunista. Mummistani oli tullut vanha. Se tarkoitti käytännössä sitä, että hän ei pystynyt muuttamaan mieltänsä minusta ja vihastansa, jota tuntee minua kohtaan. Kuka nyt puudelia vihaisi? Mummi, jonka mielestä eri värisen ihmisen kanssa lapsen tekeminen oli synneistä suurin. Kolme vuotta asiaa sulateltuaan hän ymmärsi, että lapsessahan ei ole mitään vikaa -vaan minussa. Ja voin sanoa, että oli lepsakka reissu kun oma mummi ei a) suotunut istumaan minun kanssa samaan pöytään b) syömään ruokaa, jonka valmistin c) puhumaan mistään kanssa ja d) sanoi että ääneni on niin ärsyttävä, että sitä on hirveä kuunnella.

Tästä inspiroituneena päätin nyt avata suurelle kanssa sen, mikä minussa ärsyttää itseäni! Siis mikä MINUA ärsyttää MINUSSA! Koska mikään ei ärsytä minua niin paljon kuin minä itseäni.

Jaan asiat kategorioihin:

1) Talous
- Jostain kumman syystä aina "tarvitsen jotain", joku on "älyttömässä alennuksessa", ja juuri nuo urheiluhousut saavat oloni tuntemaan itseni seksikkääksi.
-miten helvetin vaikeaa olisi ollut maksaa ne omat velat pois puolessa vuodessa? NO EI OIS! Mutta koska minä!!!! Minä ostan ja kulutan ja hommaan ja harrastan. Helevetin helevetti. NOstaako eliniän odotetta tai elämänlaatua sen kolmen vartin aikaa enemmän kun hehkutan ostostani itselleni? Viime kesästä paistinpannusetti hackmanilta on ainoa, josta nautin joka päivä ruokaa laitaessani täydellä sielulla.
-viikko sitten julistin, että on rahaa ja riittää kuukauden lopppuun. nyt olen sitä mieltä, että mikä raha, missä kaikki sentit???

2) Koti
-Mulla on järjetön kotiobsessio. SIIS järjetön. Yritän luoda sitä täydellistä kotia. Sellaista, että kun oven avaa niin koti huutaa kotia. Teen sitä suurella innolla ja puhkuen. Lopputulema: money comes and money goes. Lisää asioita siivottavana. Vihaan siivoamista. Myyn tavaroita joita olen ostanut. Tai annan eteenpäin.
-Voisko koti olla koti jos siellä ei matchaisi? jos verhot ei sopisi sohvaan ja mattoon ja olohuoneen pöytään. Jos kirjat ei olisi värijärjestyksessä.
Ei. koti on rakas. Kotiin menee rahaa. Mutta muut pystyvät elämään sotkuisissa ja aivan käsittämättömän antikodikkaissa kodeissa. En ymmärrä! Miksi??? Vastaus löytyy lapsuudesta todennäköisesti. Omastani siis :D

3) Urheilu
-Urheilen. Paljon! Syön vielä enemmän! En näytä niin urheilulliselta kuin haluaisin.  Syön herkkuja, syön miten sattuu. Olen ostanut valmennuksia. Seurannut niitä viikon, kaksi ja alkanut tehdä taas sitä mitä minä haluan. Etsin ekstriimiä. Jotain sellaista älytöntä endorfiiniryöppyä. Oikeastaan haluaisin harrastaa kaikkea ja koko ajan. twerkata ja salsata. Käydä salilla, poledancessa, juosta, uida, tanssia vähän lisää. Osallistua erinäisiin arktisiin ja ekstreemeihin urheilukisoihin. Semmoisiin missä pelottaa.

4) Innostuminen. Kun jostan innostun, ei sillä ole rajoja. Tajusin, että voidaan alkaa lapsen kanssa harrastamaan legoja! Olen jo suunnitellut aivan överin jouluisen legokylän, joka vaatii aika paljon legoja, mutta siis kuluttanut älyttömästi aikaa legojen katseluun. Lapsen vapaapäivänä katseltiin 1,5 tuntia legojen rakennusvideoita. Viikon sisällä innostumisesta olen käynyt kaksi kertaa legokaupassa, pysähtynyt Lapin automatkalla kärkkäiselle "koska siellä on halpoja legoja", ostanut paikallisesta S-marketista legoja. . . . . . Ja haaveilu jatkuu... katsonut legoja. Miettikää, legojen taj mahal! Frozen linna! Pariisilainen kahvila! legosairaala!

5) Yksinäisyyden tunne. Mä kaipaan mun parasta ystävää, sitä kumppania, jolle selittäisin että mä haluan rakentaa järjettömän legojoulukylän, joka laskeutuu tv-tason ylähyllyltä alas lattialle joulukuusen juureen. Ja se sanois että oon hölmö, ja katselis mun kanssa legoja. Sitten se joskus siivoaisi täällä kotona, ja tekis meille fiveamcoffeet aamuisin. Ja supersmoothiet. Lähtis mun ja lapsen kanssa samoamaan keskuspuistoon. Sanois että teen hyvää kalakeittoa. Halaisi mua iltaisin. Ja se ymmärtäisi mitä sanon, ilman että tarvitsee selittää. Ilman, että tarvitsee suomentaa minun suomea.

ISO kiitos kaikille edellistä postausta kommentoineille, mahtavaa saada monta uutta blogia luetteloon. Itsehän tyylikkäästi etsin kaikki luettavat blogit femmadonnan blogiluettelosta, eli jos joku tulee blogiisi femmiksen blogin kautta niin hiphei se on PUUDELI. Eli jatkossakin kannattaa vinkkailla mulle blogeja, joita lukea!

torstai 15. maaliskuuta 2018

BLOGI VUODEN!

Hurlumhei!

Voiko olla, että muuttohässäkässä unohdin blogini synttärit? Vastaus on kyllä kyllä ja kyllä. Blogini siis on 10.helmikuuta 2018 täyttänyt ensimmäisen vuoden!

Lyhyt tsekkaus, onko mitään järkevää tapahtunut:

-mulla on vähemmän velkaa (ainakin 3 tonnia)
-mulla on työpaikka!
-mulla on salikortti!
-olen siltikin tehnyt lisävelkaa vaikka olen käynyt töissä
- olen oppinut asioita itsestäni, joita en ole tänne kirjannut, koska en ole varma kiinnostaako ihmisiä lukea näitä henkisen kasvun prosesseja


Kun blogi täyttää kaksi vuotta 10.2.2018 haluan:

-NOLLA VELKAA LUOTTOKORTEISSA
-Puhua jo nordetista!

Tällainen pikapostaus ennen Lapin loman alkua!

Hei ja nyt tarttisin teitä! Ilmianna blogisi (ilmeisesti nyt on tullut paljon uusia) kommenttiosiooni, jos haluat sen tuonne sivupalkkiini ja minut aktiiviseksi lukijaksesi! Tykkään käydä myös kommentoimassa ja nostattamassa hyvää mieltä!

maanantai 12. maaliskuuta 2018

YH-äidin tunnustuksia

Olen lueskellut erinäisiä juttuja yksinhuoltajista ja näiden rahahuolista. Onhan se elämä rankempaa yksin ja perheestä huolehtiminen ja kaikesta vastuussa oleminen. Sain kerran facebookissa naiselta viestin, että auttaisinko ostamaan hänelle mokkamasterin kun hän on rahaton ja YKSINHUOLTAJA. En muista milloin olisin viimeksi suivaantunut niin nopeasti nollasta sataan. Yksinhuoltajat eivät mielestäni ole mitään reppanoita, joilla automaattisesti menee huonosti. Samalla tavalla opiskelijatermistä on tullut uusi "alennuspisteiden" keräyskortti. Myin muuton yhteydessä paljon tavaraa ja sain usein viestejä, että hinta ei oikein sovi opiskelijabudjetille. Hemmettiäkö sitä sitten tarvitsee ostaa?

Päästäkseni alkuperäiseen ajatukseen kerron vähän omasta shoppailuinnostani viime keskiviikolta. JA KYLLÄ SHOPPAILU LÄHTI JÄLLEEN KERRAN LAPASESTA. Oltiin lapseni kanssa vapaapäivällä ja meidän piti palauttaa kaverini ompelukone kaverilleni. Kävimme salilla aamulla, menimme syömään kiinalaiseen (yht 13 e) ja sieltä kohti kaverini kotia Espoossa. Sattumalta siinä sitten kävelimme jyskin ohi ja mietin että olisiko siellä halpaa kehystä minun uudelle palapelilleni. No ei ollut ei. Ostin pyyhesetin (minulla ei juurikaan niitä aidosti ole, varsinkaan käsipyyhkeitä), jossa oli kuusi pyyhettä. 20 euroa.

Olimme sopineet menevämme toiselle ystävällemme illalliselle, joten päivään jäi lupoaikaa. Laitoin viestin veljelleni josko nähtäisiin Isossa Omenassa kahvien merkeissä. Tarjosin veljelleni kahvin, itselleni kahvin ja lapselleni jäätelön. 11,7 euroa. Veljeni lähti jatkamaan matkaa ja meillä oli vielä puolitoista tuntia luppoaikaa. Kävelimme ostoskeskuksessa ja näin Vallilan kaupan. Tiestin, että sisään astuminen on virhe. SIIS virhe. Lähdin sieltä aleverhon ja aleverhokankaan kanssa. Yht 45 e. Ah mutta kuin hyvin ne sopivatkaan olohuoneeseemme... ... .. .... .. .... ......

Noh, tällä kertaa tiesin mitä veisin ystävälleni tuliaiseksi (en koskaan vie lahjoja ja nyt olin innoissani). Menimme prismaan ja kappas kappas löytyi hyvä legopaketti hintaan 11,95. Kävelimme prismassa ja olihan siellä alennusmyynnit! Lapselleni löytyi täydelliset kevätkengät päiväkotiin 12 e  ja "citykengät" 20 euroa.  Olin myös luvannut lapselleni pienen pehmolampaan johon hän ihastui Tigerissa, 4e. 

Illalla kävimme vielä ruokakaupassa. Luoja. Eikä tässä vielä kaikki! Sovitusti (itseni kanssa) ostin uuden meikkivoiteen ja primerin perjantaina Sokokselta -20% yht 67 e ja koboltin sinistä kalkkimaalia 35,50.  Eilen kävin sukkahousukaupoilla 23,95  (neljät kappaleet) ja uusi kasvorasva, kasvovesi ja siteitä 16 e. 

ÄPPÄPÄPPÄPÄÄ puudeli tuhlaa!

PS. ei ole morkkista koska en käyttänyt luottokorttia yhtään eikä tarvitse käyttää loppukuussakaan.

PPS. Tavallaan on morkkis mutta ei kuitenkaan. MEidän koti näyttää ihanalta! Pelkään vaan että mitä tapahtuu kun parvekekausi alkaa....... .. . . . . . . . . . . .. . .

PPPS. Tuo velkasaldo on huvennut jo 900 euroa siitä kun aloin laittamaan sen tuonne sivupalkkiin!

PPPPS. Lapseni ei siis kustanna minulle suuria vaan minä helvetin itse. Ja minun rahankäyttöni. Nyt pitää päästä aisoihin + myydä lisää tavaraa pois.


sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

rahan kulkuvirrat

Hellou-yellow!

Tarvottuani eilen 6 tuntia Nuuksion winterrogainingissä tajusin, että on aika päivittää blogia. Olin erittäin ylpeä, sillä sain kerrottua ystävälleni, että maksutilin käyttö luonnistuu! Tietenkin blogihiljaisuus tarkoittaa aina kahta asiaa: 1) on ollut kiire 2) rahaa on kulunut enemmän kuin haluan.

Eli jokainen yli kolmen päivän blogihiljaisuus lisää riskiä rahan "väärinkäytölle". Aloitetaanko käteisen märästä, joka lähenteli jo 300 euroa tuossa yhdessä vaiheessa. Here is what happened:

1) kävelin kampaajalle. Kampaaja ilmoitti kotivrärjäysteni + punaisen hoitoaineen aiheuttaneen aikamoista damagea hiuksiini. Kuiva ilma ja huonosti hoidettu kihara. No good. Hän joutui tekemään kaikenlaisia taikoja, että tukasta saatiin taas inhimillisemmän näköinen. Ja ei, hän ei tehnyt sitä minään myyntipuheena vaan mun kuontalo oli todella todella karseassa kunnossa. Se oli mennyt sellaiseksi vihertävään oranssiksi takkutukaksi. Ostin kaksi hoitotuotetta, jotka olivat siis loppu. Tarjouksien ja alennuksien kanssa 200 euroa.

2) Kampaajalta kävellessäni ulos koin itsekin näyttäväni niin hyvältä -> kävelin stadiumiin kun näin niiden instamainoksissa näkemiäni vaatteita. Lopputulos ostin liian isolla ympärysmitalla olevat puman urheilurintsikat (koska näytin omasta mielestäni jumalaiselta niiissä) ja alennuksesta kaksi urheilutoppia. 85 euroa. Käteistä. Mietin kolme päivää voisinko pitää niitä liian isoja (ongelma liian isossa ympärysmitassahan on se, että ne eivät voi tehdä työtänsä, eli tukea rintaa, vaan näyttäisin hyvältä jos en kovin pomppisi). Lopulta mietin etten koskaan voisi perustella 50 euron urheilurintaliivejä, jotka on liian isot, täällä blogissa. Palautin ne.

3) Käytin käteistä sitten ruokakauppaan, koska rahat tililtä hupenivat (lue kohta Eurokangas myöhemmstä vaiheesta). Olen myynyt tavaroita (ja vielä olisi myytävää: osta upea keittiönpöytä). Ostin käteisellä vielä alennusmyynneistä upean kevyttoppatakin, koska edelliseni on ollut niin kulahtanut jo kaksi vuotta. 30 euroa money well spent.

Romaani jatkuu...

Haluan sanoa ensimmäisenä, että en ole tehnyt lisävelkaa. Mutta olen tehnyt tiettyjä asioita:

1) Päällystin ja maalasin keittiön tuolini. tuolit ovat siis ainakin yhtä vanhat kuin minä. Minulla oli jämäkangasta yhteen tuoliin, 2,60 e meni Eurokankaaseen kun ostin toiseen tuoliin kankaan ja sitten. I know. Ostin pentikin kangasta 18,60 e. Aivan upeat. Tuolien maaleihin + vahaan meni about 45euroa, koska yksi pötikkä maalia ei riittänytkään. Tuolit on maalattu kalkkimaalilla sävyssä muuri.



Näistä on tarkoitus tehdä siis vielä hiomalla antiikkisemman näköisiä. Shabby chic on se tyylisuuntaus, josta tykkään.

2) Paha paikka nimeltä Eurokangas sai minut ja lapseni pauloihinsa. Olin päättänyt tehdä muutamasta jämäkankaasta lapselleni päiväpeiton. Menimme yhdessä Euronkankaaseen ja näimme sen tikkikankaan. Se oli täydellinen. Siihen tarvitsi ommella vain ne reunukset, joilla on oma nimi. Kangas, reunukset ja varusteet tehdä jämäpaloista patalappuja taisivat maksaa yhteensä 68 euroa. Tietenkin minulle myytiin liian vähän sitä reunusta ja päätin tehdä patalppuihinkin reunukset ja pädääm summaksi muodostui 11 euroa kun kävin siellä uudestaan vielä.



Voila! Siinä näkyy myös vilahdus meidän makkarin matosta. Tykkään tehdä älyttömsti käsillä. Niin rentouttavaa. Ihanata. Paitsi, että rikoin kaverini ompelukoneen neulan ja 4 euroa maksoi käynti Eurokankaassa -taas. Pahinta on se, että minipuudeli viihtyi niin hyvin siellä kankaiden keskellä :)

Oltaisiinko jo kohdassa kolme?

Lähtö nuuksion kisoihin edellytti seuraavia tuotteita: juoksureppu+ vesisäiliö yht. 42,94 euroa, naskalit 12 e, pilli 2,5 e.

Kohta 4) Saunavuoro: ostin kylpytakin 24,95 e, sekä 7 e saunakorin ja lapselle muumiaiheisen pesusetin 6 e.

Luoja tämä listaus ei lopu koskaan...

Ostin lakanan 11,95 e. Ja sellaisia pampuloita joihin laitan hiuseni yöksi 2,90 euroa...

Ruokaan on mennyt rahaa. Hain kengät ja laukun korjauksesta suutarilta 43 euroa.

Summasummarum: rahaa on mennyt MUTTA olen myös maksanut lisää velkoja pois. Mutta koska kukaan ei jaksa lukea näinkään loppuun saakka, kirjoitan uuden postauksen tuloista ja menoista numeroina tulevina päivinä. Ja muistuttakaa, että jos minusta ei kuulu kolmeen päivään niin pitää tulla humputtelemasta pois.

PS. kaikki on ostettu tarpeeseen ja ruokaa ei ole mennyt älyttömästi rahaa.

RAHA lyhyesti: käyttötilillä about 220, laskujenmaksutilillä 818 e.