Heissan!
Viikonloppuna katsoin rahankäyttöäni silmiin: oli kahvilassa käymistä (jouluhommien lomassa), muutaman lahjan osto, lapsen vaatekaapin päivitys ja oman urheiluvaatekerraston uusin alennusmyynnistä. Summasumarum: rahaa paloi hetkessä ihan helposti. Ja tämä on se minun ongelma.
Ja nyt kun tätä lähdetään ruotimaan vuoden alusta, Femmadonnan pointattua, että joulun rahojen ruotiminen on vähän epäedullista oman positiivisen viban säilyttämiseksi. Yllämainituista ostoista joululahjoihin kylläkin meni vähiten. :D
Mutta tein alustavaa budjettia, joka aikaisemmista poiketen, ei ole minimaalinen. Vaan realistinen. Femmiksen kanssa käytyjen syvääluotaavien keskustelujen jälkeen, madame F. oli sitä mieltä, että minun kuuluisi keskittyä ehdottomasti puskurin luomiseen. Se minkä verran puskurin olisi oltava on vielä avoin.
Menot:
585 vuokra, ei voi vaikuttaa, sisältää vuokran ja saunamaksun.
230 opintolainojen lyhennys, koostuu siis kahdesta eri opintolainan osasta
144 isomman lainan lyhennys
150 pienemmän lainan lyhennys
400 ruokaan, tämä on yksi harvoista nipistelyn kohteista. En halua laittaa liian tiukaksi. Syödään terveellisesti. Mutta ruokahävikin haluan lähemmäs 0% ja painottaa kasvisruokavaliota. Tästä syö minä + minipuudeli, mamapuudeli lastenhoitovuoroina tai jos ollaan äidillä yötä niin maksetaan yleensä puoleksi ruoat.
51 ASP
49 sali, yritän luoda sellaista urheilijan brändiä että saisin tähän jossain vaiheessa jonkun alen.
80 bussi, ajoittain en käytä ollenkaan sillä kävelen/pyöräilen töihin, mutta jos säät on ihan hirveät ostan bussilipun 59e/kk sekä joudun käymään seuraavalla vyöhykkeellä koulun takia 3-6krt/kk, joka tuo 5/e päivä lisähintaa.
40 mun ja äidin säästöprojekti
28 suoratoistoihin: Spotify, netflix ja viaplay
15 DNA: kännykän liittymä
15 telia, tabletin liikkuvalaajakaista ja kodin laajakaista. Näistä tuon tabletin laajakaistan aion irtisanoa, koska sen käyttö on jäänyt minimaaliseksi. Irtisanominen aikomus hoitaa tänään.
50 muihin laskuihin/menoihin. Vakuutukset tulee 3 kk välein, sähkö ehkä kahden. Sähköä olen nyt kilpailuttanut useamman kerran syksyn aikana.
100 koiriin. Tämä on nyt suhteellisen korkea sen takia että ne käy trimmissä kolmen kuukauden välein. Ruokaan ei mene sitä satasta kuussa mutta näin saan laskettua että oltaisin ajan tasalla.
Yhteensä 1937 euroa miinus Telian tabletin netti. Mutta ehkä sellainen 1950 on hyvä laskea ns. pakollisiin menoihin kuukaudessa.
Mua kyllä hämmentää miten paljon olen saanut rahaa laitettua menemään. Ja siis varmasti paljon pitkälti ihan syönyt. kOnkreettisesti . Kotona ei ole mitään kovin suuria isoja hankintoja tehtynä :D Ei oikeasti naurata. Mutta naurattaa kumminkin. Täytyykin alkaa nyt syynätä ensimmäisenä ruokakaupan laskua.
Tästä ei pääse kuin ylöspäin. Budjetti vaikuttaa musta aika järkevältä, entäs teistä?
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuntosali. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuntosali. Näytä kaikki tekstit
tiistai 17. joulukuuta 2019
maanantai 9. syyskuuta 2019
Lähtikö Puudelilla laukalle?
Hei popppoo! Sain pitkän kommentin edelliseen postaukseen ja se oli niin hyvä, että ajattelin pilkkoa sen palasiin ja vastata siihen ihan omalla kirjoituksella.
Hei Puudelinberberi. Kiitos blogistasi, löydettyäni sen luin parissa päivässä lähes kaikki kirjoitukset. Aihe on kiinnostava ja kerrot asioista jotenkin rouhean rehellisesti.
Ole hyvä, ihanaa kun jaksoit lukea!
Kun parin vuoden tapahtumat käy läpi nopeasti, niin jotenkin päällimmäiseksi jäi mieleen se, että ompa ollut hässäkkää. Opintoja oli aloitettu, välillä tehty enemmän ja välillä vähemmän, joitan jäänyt kesken ja sitten taas kursseja avoimessa. Sitten aloitettuja harrastuksia on ollut useita; koiraharrastus, nyrkkeily, retkeily ja telttailu ja pyöräilyprojekti jne. Näihin kaikkiin on tehty hankintoja. Myös jotenkin jäi mieleen, että silmälaseja oli ostettu parissa vuodessa 4 kappaleet.
Blogin aikana olen valmistunut tavoiteajassa (vähän itseasiassa nopeammin) ensihoitajaksi. Olen jäänyt lukulomalle, eli käynyt töissä 50% ja aikonut hakea lääkikseen. Psykan opintoihin on vielä oikeus avoimessa ja ne ehkä valmistuvat tässä syksyllä kun nyt jään 65% työajalle. Kaikilla näillä opinnoilla on ollut sama päämäärä ja urasuunnitelma, jokainen niistä lähestyy sitä eri vinkkelistä. Tai itseasiassa vain lisää minun asiantuntijuutta. Lääkiksen hylkäsin, koska en pääse siitä suoraan sinne minne haluaisin, vaan se vaatisi samanlaista pohjatyötä ja itse työn tekemistä kuin ensihoitajana toimiminenkin.
Olen siis vuodesta 2007 oikeastaan tiennyt mitä haluan tehdä mutta se miten sen saavutan on vaikeampi, koska minulla ei ole sellaista "olen aina halunnut olla eläinlääkäri" tuntemusta. Ensihoitajan paperit ei yksinään riitä minun urahaaveisiin, tarvitsen maisterin ja työkokemusta maisterin jälkeen relevantilta alalta.
Hihasta repäisen arvion, että normaalikuluttaja aloittaa yhden uuden harrastuksen ehkä 5 vuoden välein, ostaa uudet silmälasit neljän vuoden välein ja opiskelee tutkintoja kaksi koko elämän aikana.
Eli getting there, mutta olen myös pitkäjänteinen vaikka näyttääkin siltä että impulsiivisuus on päivän sana. :D
Harrastuksista:
Elämä on muuttunut radikaalisti tietyllä tavalla sen jälkeen kun sai lapsen. Telttailuvälineistä ostettuja on 2017 kesällä makuupussi, otsalamppu, makuualusta, syömisvälineet ja iso termari. Tänä kesänä ostin toisen makuupussin (14e). Kaikkia käytetty ahkerasti. Teltan ja trangian olen aina lainannut kavereilta.
Nyrkkeilyn piti olla yhteinen hyvä urheiluharrastus ja todennäköisesti kokeillaan uudestaan tuossa ensi keväänä/vuoden päästä syksyllä. Yhteinen harrastaminen lapsen kanssa on tärkeää. Nyrkkeily on myös kohtuuhintaista vs esim baletti, jonka lapseni olisi halunnut aloittaa, mikä maksaisi 320 e/4 kk. Ja siinä on vain yksi viikkotunti, jossa hän käy yksin.
Pyöräily <3 tänä vuonna tehtiin useampi 300 kilsan pikalenkki, säästettiin 13 e junalipuissa pyöräilemällä 100 kilsaa suuntaansa, yön yli retkillä nukuttiin (laina)hammockissa metsässä. Kaikissa kulut minimoitiin ainoastaan ruokaan. Kaverilla oli oikea harrastepyörä ja kyllä sillä eri tavalla mennään eteenpäin kuiin prisman halvimmalla, minkä vaihteista lähtee rummutusta kun ne on pienimmällä :D ja kiitos pyörän ei mene bussilippuun rahaa. Poljen kaikkialle.
Salsatunneilla en ole käynyt vaan etsinyt ilmaisia salsatapahtumia ja käynyt siellä harjoittelemassa. Ystävää pakottanut opettamaan ja tanssimaan kanssani. Ilmaista sekin.
Ainoa urheilukulu on sali ja se maksaa 49e/kk.
Silmälasit. Mun heikkous. Ja kysymykseen käytänkö niistä kaikkia niin kyllä :D Riippuen päivästä, vaatteista ja tukan kiharien asennosta. Se ei tietenkään tee niin ostamisesta mitenkään sallittua. Tai hyväksyttävää. Tai siinä on aika helppo kuluerän poisto.
Kirjoitit, että ongelmasi on suhtatumisesi rahaan. Minusta ongelmasi on, että elät ikään kuin pikakelauksella ja sillä hankintanopeudella kulutat viisinkertaisen määrän verrattuna tavalliseen rahankäyttäjään. Ja sehän vaatisi onnistuakseen 5 hengen tulot. Kun niitä ei ole, vaan jatkuvien opintojen takia 65 % palkasta, niin asiat vääjäämättä johtavat velkaantumiseen. Ei mikään excelin pyöritys, rahan siirto tililtä kortille tai 100 €/kk palkankorotus muuta tilannetta merkittävästi.
Enemmän saattaisi auttaa, jos itsellesi selviäisi, mikä on tämän levottomuuden syy. Nopea kyllästyminen? Ostelun tuoman välittömän, lyhytaikaisen hyvän olon tavoittelu?
Palkankorotus vaikuttaa merkittävästi tuloihin, koska nyt tuntipalkkani on 14e ja 100 euron palkankorotuksen jälkeen 16 e, ja hoitajien palkka määräytyy lisien perusteella, ja ne on %osuuksia tuntipalkasta :D Eli jos nyt saan 40 e per yövuoro käteen niin tuon korotuksen jälkeen saan 50 e. Ja sillä on merkitystä.
Mutta siis niin. Olen impusiivinen luonne, teen nopeita päätöksiä, ja kun teen jotain teen sen aina 110% aurinkoenergialla. Silloin kun keskityin maksamaan velkoja, tein sitä 200% sitoutumisella, ja sitten taas unohdin sen ja aloin elää ihan huolettomasti.
Tämän kevään ostohankintojen takana oli ihan rehellisesti itseni piristyttäminen. Jouluna huomasin, että se iloinen, innostuva ihminen, mikä olen, ei ole läsnä. Olin väsynyt, ja tuntui että kaikki vastoinkäymiset osui minun kohdalle. Ja silloin en tiennyt, että lisää on tulossa. Niitä vastoinkäymisiä. Tämän vuoden koirahankinnat, vaatteet,silmälasit, nämä kaikki on rehellisesti ostettu minun piristämiseksi. And guess what: se auttoi. Kallista terapiaa. Mutta nyt tuntuu paljon paremmalta. Lopetin kyllä myös sokerin syömisen ja aloin sanoittaa tunteitani. Mutta nyt heräsin siihen, että kaikki tämä piristäminen on ollut tosi kallista. Ja nyt se täytyy fiksata. Paha oloni ei siis johtunut siitä että olin säästänyt ja maksanut velkani pois vaan konkurssista, ja asioista jotka on vaikeita mutta en voi kirjoittaa niistä tänne.
Eteenpäin mennään eiks je? Ja kommentoida saa edelleen, musta nää on ihania <3
Hei Puudelinberberi. Kiitos blogistasi, löydettyäni sen luin parissa päivässä lähes kaikki kirjoitukset. Aihe on kiinnostava ja kerrot asioista jotenkin rouhean rehellisesti.
Ole hyvä, ihanaa kun jaksoit lukea!
Kun parin vuoden tapahtumat käy läpi nopeasti, niin jotenkin päällimmäiseksi jäi mieleen se, että ompa ollut hässäkkää. Opintoja oli aloitettu, välillä tehty enemmän ja välillä vähemmän, joitan jäänyt kesken ja sitten taas kursseja avoimessa. Sitten aloitettuja harrastuksia on ollut useita; koiraharrastus, nyrkkeily, retkeily ja telttailu ja pyöräilyprojekti jne. Näihin kaikkiin on tehty hankintoja. Myös jotenkin jäi mieleen, että silmälaseja oli ostettu parissa vuodessa 4 kappaleet.
Blogin aikana olen valmistunut tavoiteajassa (vähän itseasiassa nopeammin) ensihoitajaksi. Olen jäänyt lukulomalle, eli käynyt töissä 50% ja aikonut hakea lääkikseen. Psykan opintoihin on vielä oikeus avoimessa ja ne ehkä valmistuvat tässä syksyllä kun nyt jään 65% työajalle. Kaikilla näillä opinnoilla on ollut sama päämäärä ja urasuunnitelma, jokainen niistä lähestyy sitä eri vinkkelistä. Tai itseasiassa vain lisää minun asiantuntijuutta. Lääkiksen hylkäsin, koska en pääse siitä suoraan sinne minne haluaisin, vaan se vaatisi samanlaista pohjatyötä ja itse työn tekemistä kuin ensihoitajana toimiminenkin.
Olen siis vuodesta 2007 oikeastaan tiennyt mitä haluan tehdä mutta se miten sen saavutan on vaikeampi, koska minulla ei ole sellaista "olen aina halunnut olla eläinlääkäri" tuntemusta. Ensihoitajan paperit ei yksinään riitä minun urahaaveisiin, tarvitsen maisterin ja työkokemusta maisterin jälkeen relevantilta alalta.
Hihasta repäisen arvion, että normaalikuluttaja aloittaa yhden uuden harrastuksen ehkä 5 vuoden välein, ostaa uudet silmälasit neljän vuoden välein ja opiskelee tutkintoja kaksi koko elämän aikana.
Eli getting there, mutta olen myös pitkäjänteinen vaikka näyttääkin siltä että impulsiivisuus on päivän sana. :D
Harrastuksista:
Elämä on muuttunut radikaalisti tietyllä tavalla sen jälkeen kun sai lapsen. Telttailuvälineistä ostettuja on 2017 kesällä makuupussi, otsalamppu, makuualusta, syömisvälineet ja iso termari. Tänä kesänä ostin toisen makuupussin (14e). Kaikkia käytetty ahkerasti. Teltan ja trangian olen aina lainannut kavereilta.
Nyrkkeilyn piti olla yhteinen hyvä urheiluharrastus ja todennäköisesti kokeillaan uudestaan tuossa ensi keväänä/vuoden päästä syksyllä. Yhteinen harrastaminen lapsen kanssa on tärkeää. Nyrkkeily on myös kohtuuhintaista vs esim baletti, jonka lapseni olisi halunnut aloittaa, mikä maksaisi 320 e/4 kk. Ja siinä on vain yksi viikkotunti, jossa hän käy yksin.
Pyöräily <3 tänä vuonna tehtiin useampi 300 kilsan pikalenkki, säästettiin 13 e junalipuissa pyöräilemällä 100 kilsaa suuntaansa, yön yli retkillä nukuttiin (laina)hammockissa metsässä. Kaikissa kulut minimoitiin ainoastaan ruokaan. Kaverilla oli oikea harrastepyörä ja kyllä sillä eri tavalla mennään eteenpäin kuiin prisman halvimmalla, minkä vaihteista lähtee rummutusta kun ne on pienimmällä :D ja kiitos pyörän ei mene bussilippuun rahaa. Poljen kaikkialle.
Salsatunneilla en ole käynyt vaan etsinyt ilmaisia salsatapahtumia ja käynyt siellä harjoittelemassa. Ystävää pakottanut opettamaan ja tanssimaan kanssani. Ilmaista sekin.
Ainoa urheilukulu on sali ja se maksaa 49e/kk.
Silmälasit. Mun heikkous. Ja kysymykseen käytänkö niistä kaikkia niin kyllä :D Riippuen päivästä, vaatteista ja tukan kiharien asennosta. Se ei tietenkään tee niin ostamisesta mitenkään sallittua. Tai hyväksyttävää. Tai siinä on aika helppo kuluerän poisto.
Kirjoitit, että ongelmasi on suhtatumisesi rahaan. Minusta ongelmasi on, että elät ikään kuin pikakelauksella ja sillä hankintanopeudella kulutat viisinkertaisen määrän verrattuna tavalliseen rahankäyttäjään. Ja sehän vaatisi onnistuakseen 5 hengen tulot. Kun niitä ei ole, vaan jatkuvien opintojen takia 65 % palkasta, niin asiat vääjäämättä johtavat velkaantumiseen. Ei mikään excelin pyöritys, rahan siirto tililtä kortille tai 100 €/kk palkankorotus muuta tilannetta merkittävästi.
Enemmän saattaisi auttaa, jos itsellesi selviäisi, mikä on tämän levottomuuden syy. Nopea kyllästyminen? Ostelun tuoman välittömän, lyhytaikaisen hyvän olon tavoittelu?
Palkankorotus vaikuttaa merkittävästi tuloihin, koska nyt tuntipalkkani on 14e ja 100 euron palkankorotuksen jälkeen 16 e, ja hoitajien palkka määräytyy lisien perusteella, ja ne on %osuuksia tuntipalkasta :D Eli jos nyt saan 40 e per yövuoro käteen niin tuon korotuksen jälkeen saan 50 e. Ja sillä on merkitystä.
Mutta siis niin. Olen impusiivinen luonne, teen nopeita päätöksiä, ja kun teen jotain teen sen aina 110% aurinkoenergialla. Silloin kun keskityin maksamaan velkoja, tein sitä 200% sitoutumisella, ja sitten taas unohdin sen ja aloin elää ihan huolettomasti.
Tämän kevään ostohankintojen takana oli ihan rehellisesti itseni piristyttäminen. Jouluna huomasin, että se iloinen, innostuva ihminen, mikä olen, ei ole läsnä. Olin väsynyt, ja tuntui että kaikki vastoinkäymiset osui minun kohdalle. Ja silloin en tiennyt, että lisää on tulossa. Niitä vastoinkäymisiä. Tämän vuoden koirahankinnat, vaatteet,silmälasit, nämä kaikki on rehellisesti ostettu minun piristämiseksi. And guess what: se auttoi. Kallista terapiaa. Mutta nyt tuntuu paljon paremmalta. Lopetin kyllä myös sokerin syömisen ja aloin sanoittaa tunteitani. Mutta nyt heräsin siihen, että kaikki tämä piristäminen on ollut tosi kallista. Ja nyt se täytyy fiksata. Paha oloni ei siis johtunut siitä että olin säästänyt ja maksanut velkani pois vaan konkurssista, ja asioista jotka on vaikeita mutta en voi kirjoittaa niistä tänne.
Eteenpäin mennään eiks je? Ja kommentoida saa edelleen, musta nää on ihania <3
keskiviikko 6. kesäkuuta 2018
Pysynkö budjetissa?
Heipsan!
Kuusi päivää kesäkuu edennyt ja olen jo huolissani olenko säheltänyt budjettini kokonaan! Kesäkuun budjettiesityksessä en huomioinut sitä kuinka opintolainan korot tulevat maksuun! Eli 89euroa erääntyy 15.6.
Katselmus tapahtumiin:
Olen maksanut:
Säästöön
250 lainaamani
40
30 Nordnet=320
Velkoihin:
86+250,27+45,64=381.91
Muihin
80+120+590.69+47,60+77+6,71=922
Ruoka
100 e
Yhteensä menot 1723,91 atm.
Tulot 273,40+1570,52= 1843.92
Tilillä siis tulot-menot =130 euroa.
Vielä tulee 156+100+148= 404
Vielä rahaa 404+130= 534. Miinus 200 e ruokaan ja 90 e noihin lainojen lyhennyksiin=244 euroa. Tästä loput laskut ainakin DNA 42 e, 25 BN ja 13 e vakuutus olisiko sitten loput velkoihin eli 164euroa.
Eli jos olen itseni kanssa samaa mieltä, budjetti on vielä kasassa. Pelivaraa "yllätyksiin"on noin 160. Jos kaiken 160 e saa laitettua velkoihin olisi velkaa vain 3945-160= 3785. Ja jos hyvin käy tuosta ollaan lähempänä 2000 euroa elokuussa! Miten näin, se selviää ensi postauksessa!
Kuusi päivää kesäkuu edennyt ja olen jo huolissani olenko säheltänyt budjettini kokonaan! Kesäkuun budjettiesityksessä en huomioinut sitä kuinka opintolainan korot tulevat maksuun! Eli 89euroa erääntyy 15.6.
Katselmus tapahtumiin:
Olen maksanut:
Säästöön
250 lainaamani
40
30 Nordnet=320
Velkoihin:
86+250,27+45,64=381.91
Muihin
80+120+590.69+47,60+77+6,71=922
Ruoka
100 e
Yhteensä menot 1723,91 atm.
Tulot 273,40+1570,52= 1843.92
Tilillä siis tulot-menot =130 euroa.
Vielä tulee 156+100+148= 404
Vielä rahaa 404+130= 534. Miinus 200 e ruokaan ja 90 e noihin lainojen lyhennyksiin=244 euroa. Tästä loput laskut ainakin DNA 42 e, 25 BN ja 13 e vakuutus olisiko sitten loput velkoihin eli 164euroa.
Eli jos olen itseni kanssa samaa mieltä, budjetti on vielä kasassa. Pelivaraa "yllätyksiin"on noin 160. Jos kaiken 160 e saa laitettua velkoihin olisi velkaa vain 3945-160= 3785. Ja jos hyvin käy tuosta ollaan lähempänä 2000 euroa elokuussa! Miten näin, se selviää ensi postauksessa!
perjantai 13. huhtikuuta 2018
Raha muuttaa muotoa
Hetkinen hei, olinko pari päivää sitten sitä mieltä, että voin ostaa imurin sekä käydä kampaajalla JA elää ihan ok:sti? OLINKO?
En ole enää. Olen nimittäin nyt vahvasti sitä mieltä, että kirjoitettu raha ei vastaa oikeaa rahaa. Olen nyt siis siirtänyt rahaa käteiseksi, maksutilille, ja lyhyentänyt luottoa 40-30-30 ajatuksella. Normitililläni makaa 100,88, joista se 100 pitäisi nostaa käteiseksi tänään ja jättää sinne 88 snt. Nämä sentit saavat minulle tunteen "MULLA EI OLE RAHAA". Koska kaikki ostot tapahtuu käteisellä ja käteistä pelkään tällä hetkellä todella paljon.
Ostin eilen aamulla 57 eurolla ruokaa. Tavoite on pärjätä ensi viikkoon. Ohessa kuva ostoslistasta, tyhjästä jääkaapista ja täydemmästä jääkaapista.
Tein eilen siis makaronia ja jauhelihakastiketta. Puolet jauhelihasta meni pakkaseen. Tätä ruokaa vielä jäljellä. Huomenna teen pizzaa ja sallattia ystävälleni. Osa aineksista olikin jo valmiina kotona. Sunnuntaina pyöräytän kalakeiton, jota syömme sitten arkena. Pakasteessa on vielä kalapuikkoja, tiikerirapuja ja sitä jauhelihaa.
Unohdin vessapaperin oston ja vielä appelsiinit, jotka käyn tänään sitten nappaamassa. Ensi viikolla sitten taasen isommiin kauppaan. Nyt ison kuluerän teki lohi, mutta se oli tarjouksessa 11,90 kilo, joten se herkku lapselleni nyt suotakoon. Ja nostan itselleni hattua, jos pärjäämme 70 eurolla viikossa!
Seuraava mielenkiintoinen asia: pyörittelin velkataakkani ja lukujani ihan huolella paperilla. Mietin realismia. Mitenkä paljon minimissään saan rahaa ja millaiseen mahdollisuuteen sillä päästäisiin velan maksussa. Ohesssa käsialanäytteeni:
Lyhyesti:
Lainanlyhennystavoitteet:
Tavoitteessa puhutaan lainamäärästä kuun viimeisenä päivänä.
Huhtikuu: 5000 (enää 102e)
Toukokuu: 4500
Kesäkuu: 4000
Heinäkuu: 3500
Elokuu: 3000
Syyskuu: 2500
Lokakuu: 2000
Marraskuu: 1500
Joulukuu: 1000
Eli käytännössä jostain pitäisi nyhjäistä tonni. Kiristellä. Onko kiristeltävää. HMMMMM.
Avataan noita kiekuroita vielä: alalaidassa listattuna monesko päivä ja kuinka paljon suurinpiirtein tulee rahaa. Ohessa myös keskellä aukikirjoitettuna DNA velkani, joita en ole laskenut velkasuohoni. Salista on pakko irtisanoutua asap. Eli oiskohan syyskuun alusta kun minun ei enää tarvitse maksaa? Täytyy selvittää. Tavoitteena sen suhteen on, että alan treenata omilla vehkeilläni taasen aktiivisesti ja juoksemaan (lähes ilmaista) ja kunnes velat on maksettu en ota mitään rahaa vaativaa harrastusta. Tämä on kaikista kamalin ajatus :( Yritän vielä motivoida itseäni tähän.
Rahamäärät, jotka näkyvät ovat minimipalkkoja, ja erittäin realistisia. Ihan vain senkin takia ettei tarvitse nostaa tuota veroprosenttia. Töihin olen ilmoittanut olevani 50% sopimuksella ainakin elokuuhun, jolloin minulla on 3 viikon loma. Sitten riippuen opiskeluista yms katson jatkot. Eli kesä mennään minipuudelin kanssa viilettäen. Saa hänkin pitää kotipäiviä minun kanssani.
Yksi loma (IHAN OMA LOMA) minulla on suunnitteilla heinäkuussa. 5 päivää ilman lasta. Pisin aika kun olen erossa lapsestani. Se on onneksi so low-budget loma, mutta siitä myöhemmin lisää :)
Kenelläkään muilla näitä ongelmia, että raha ei näyttäydy samalta paperilla ja luonnossa?
En ole enää. Olen nimittäin nyt vahvasti sitä mieltä, että kirjoitettu raha ei vastaa oikeaa rahaa. Olen nyt siis siirtänyt rahaa käteiseksi, maksutilille, ja lyhyentänyt luottoa 40-30-30 ajatuksella. Normitililläni makaa 100,88, joista se 100 pitäisi nostaa käteiseksi tänään ja jättää sinne 88 snt. Nämä sentit saavat minulle tunteen "MULLA EI OLE RAHAA". Koska kaikki ostot tapahtuu käteisellä ja käteistä pelkään tällä hetkellä todella paljon.
Ostin eilen aamulla 57 eurolla ruokaa. Tavoite on pärjätä ensi viikkoon. Ohessa kuva ostoslistasta, tyhjästä jääkaapista ja täydemmästä jääkaapista.
Tein eilen siis makaronia ja jauhelihakastiketta. Puolet jauhelihasta meni pakkaseen. Tätä ruokaa vielä jäljellä. Huomenna teen pizzaa ja sallattia ystävälleni. Osa aineksista olikin jo valmiina kotona. Sunnuntaina pyöräytän kalakeiton, jota syömme sitten arkena. Pakasteessa on vielä kalapuikkoja, tiikerirapuja ja sitä jauhelihaa.
Unohdin vessapaperin oston ja vielä appelsiinit, jotka käyn tänään sitten nappaamassa. Ensi viikolla sitten taasen isommiin kauppaan. Nyt ison kuluerän teki lohi, mutta se oli tarjouksessa 11,90 kilo, joten se herkku lapselleni nyt suotakoon. Ja nostan itselleni hattua, jos pärjäämme 70 eurolla viikossa!
Seuraava mielenkiintoinen asia: pyörittelin velkataakkani ja lukujani ihan huolella paperilla. Mietin realismia. Mitenkä paljon minimissään saan rahaa ja millaiseen mahdollisuuteen sillä päästäisiin velan maksussa. Ohesssa käsialanäytteeni:
Lyhyesti:
Lainanlyhennystavoitteet:
Tavoitteessa puhutaan lainamäärästä kuun viimeisenä päivänä.
Huhtikuu: 5000 (enää 102e)
Toukokuu: 4500
Kesäkuu: 4000
Heinäkuu: 3500
Elokuu: 3000
Syyskuu: 2500
Lokakuu: 2000
Marraskuu: 1500
Joulukuu: 1000
Eli käytännössä jostain pitäisi nyhjäistä tonni. Kiristellä. Onko kiristeltävää. HMMMMM.
Avataan noita kiekuroita vielä: alalaidassa listattuna monesko päivä ja kuinka paljon suurinpiirtein tulee rahaa. Ohessa myös keskellä aukikirjoitettuna DNA velkani, joita en ole laskenut velkasuohoni. Salista on pakko irtisanoutua asap. Eli oiskohan syyskuun alusta kun minun ei enää tarvitse maksaa? Täytyy selvittää. Tavoitteena sen suhteen on, että alan treenata omilla vehkeilläni taasen aktiivisesti ja juoksemaan (lähes ilmaista) ja kunnes velat on maksettu en ota mitään rahaa vaativaa harrastusta. Tämä on kaikista kamalin ajatus :( Yritän vielä motivoida itseäni tähän.
Rahamäärät, jotka näkyvät ovat minimipalkkoja, ja erittäin realistisia. Ihan vain senkin takia ettei tarvitse nostaa tuota veroprosenttia. Töihin olen ilmoittanut olevani 50% sopimuksella ainakin elokuuhun, jolloin minulla on 3 viikon loma. Sitten riippuen opiskeluista yms katson jatkot. Eli kesä mennään minipuudelin kanssa viilettäen. Saa hänkin pitää kotipäiviä minun kanssani.
Yksi loma (IHAN OMA LOMA) minulla on suunnitteilla heinäkuussa. 5 päivää ilman lasta. Pisin aika kun olen erossa lapsestani. Se on onneksi so low-budget loma, mutta siitä myöhemmin lisää :)
Kenelläkään muilla näitä ongelmia, että raha ei näyttäydy samalta paperilla ja luonnossa?
tiistai 10. huhtikuuta 2018
Case imuri
Istuin eilen ja tuijotin näyttöruutua. Anni Rahapalleroinen huomautti jokaviikkoisista ostotarpeista. Ja niitähän on tänä keväänä riittänyt...
Jos meinaa joskus olla luottokorttivelaton ja alkaa elää nykyhetkeä eikä mennyttä niin nyt se loppuu. Thoudellakin. En osta imuria. En käy tässä kuussa kampaajalla. Salsatunteja vasta kesällä. Tai syksyllä kun kallis sali on irtisanottu ja halvempaan liitytty.
Jos meinaa joskus menestyä elämässä ei voi jatkaa tällaista tuhlailua ja holtitonta elämää. Ostan imurin itselleni joululahjaksi. Ehtona on, että luottokorttivelkaa ei ole. Poimin vaikka kivet käsin lattialta, jotta muistaisin miten paska olen rahan kanssa.
Ugh. Taistelutahto here I am.
Jos meinaa joskus olla luottokorttivelaton ja alkaa elää nykyhetkeä eikä mennyttä niin nyt se loppuu. Thoudellakin. En osta imuria. En käy tässä kuussa kampaajalla. Salsatunteja vasta kesällä. Tai syksyllä kun kallis sali on irtisanottu ja halvempaan liitytty.
Jos meinaa joskus menestyä elämässä ei voi jatkaa tällaista tuhlailua ja holtitonta elämää. Ostan imurin itselleni joululahjaksi. Ehtona on, että luottokorttivelkaa ei ole. Poimin vaikka kivet käsin lattialta, jotta muistaisin miten paska olen rahan kanssa.
Ugh. Taistelutahto here I am.
lauantai 24. maaliskuuta 2018
VUODATUSTA
No niin. Viimeksi kirjoitin asioista, jotka ärsyttävät itse itseäni. Ja arvatkaa mitä, olipa puhdistavaa! Kiitos kauniista kommenteista, ja ennen kuin teen 10 syytä tykätä itsestäni, aion kertoa mikä tällä hetkellä on mielen päällä. Ainahan se rahakin on mutta nyt aion kertoa ison aasin sillan kautta todellisia tuntemuksiani ja heijastaa ne rahankäyttööni. Eli jos vain excelit ja massit kiinnostaa niin hyppää tämän postauksen yli.
Jos luet yhden blogipostauksen tänä vuonna niin lue tämä: http://www.kukkalaakso.com/proteiinilettujen-tuolla-puolen/
Tämä on parasta mitä olen lukenut pitkään aikaan. Minusta maailma on muuttunut. Eikä puhuta enää oikeista syistä ja tuntemuksista. Olin äsken treffeillä ihmisen kanssa, joka oli löytänyt minut instagramista, alkoi jutella ja pyysi kahville. Tämän tunnin kahvihetkemme aikana tämä kyseinen henkilö oli analysoinut minut tietyntyyliseksi, keskeytti minut, joka kerta kun puhuin ja puhui lähestulkoon koko ajan itsestään. Hänen analyysinsä oli, että olen tyttö, joka epätoivoisesti haluaa löytää ihmisen, jonka kanssa perustaa perhe, janoan sitä, että joku rakastaisi minua, en välitä mitä muut ajattelee minusta. Ja että minulla on kova ääni ja nauran ääneen usein. Minun pitäisi käyttäytyä naismaisemmin ja lakata nauramasta tuohon tyyliin. Loppukaneetiksi hän kysyi olenko ujo ja yritti suudella minua. Hänen hämmennyksekseen kerroin, etten pussaile ekoilla treffeillä ja hänestä tämä asia olisi pitänyt perustella ja vastasin vain olevani aikuinen ja tekeväni täsmälleen niin kuin haluan.
Tämä ihminen oli siinä suhteessa oikeassa, että kaipaan sitä, että joku ihminen rakastaisi minua. Tässä keväällä sattui sellainen paha tapaus, että ihastuin palavasti ihmiseen, joka ihastui myös minuun ja otti minuun aktiivisesti yhteyttä kunnes selvisi, että herrasmiehellä olikin jo naisystävä ja pullat uunissa. Ja siitä lähtien olen ollut äärettömän surullinen, koska se ihminen sytytti mussa sen parhaan puolen esiin. Ja kun sanon surullinen, tarkoitan surullinen, alakuloinen, en missään muotoa masentunut. On tehnyt mieli hakata päätä seinään, huutaa ja kysyä että mitähän kettua varten se ihminen ikinä lähestyi minua kun sen elämäntilanne oli mitä oli. Tänäänkin minä olin surullinen, ja kuvittelin, että treffit piristäisi, jos sitä vaikka tapaisi uuden ihmisen!
Mulla on, mummini ja kyseisen treffikumppanin lisäksi, myös aikaisemmin sanottu tästä iloisen rempseästä naurustani ja 20 kk seurustelua lapseni isän kanssa opetti minulle millä tavalla toinen ihminen voi kontrolloida sinua ja saada itsesi vihaamaan itseäsi. Ja lopettamaan nauramisen. Silloin kun tajusin, etten ole vuoteen nauranut olin hyvin surullinen. Hyvin hyvin surullinen. Opettelin sen jälkeen babystepein pitämään itsestäni. Ja nytkun olen taas ollut surullinen niin olen muistellut paljon asioita, joita läpikävin sen minun eksäni kanssa. Mitä se sanoi minulle, ja miten se söi minua. Ja lupasin itselleni, ettei minulle koskaan enää tehdä niin.
Päästäkseni jotenkin siihen alkuperäiseen ajatukseeni, mitä olen pyörittänyt treenaamisen ja rahankäytön suhteen jo jonkin aikaa mutten ole osannut pukea sanoiksi, luettuani tuon kyseisen blogitekstin osaan sanoa jollain tasolla sen mitä haluan sanoa: minun rahaongelmani, ja "ylipaino-ongelmani" (aka ei niin treenatulta näyttäminen kuin urheilumääräni antaa ymmärtää) johtuvat siitä että ostan ja syön tunteisiin.
Esimerkiksi: ostan hyvänolon tunnetta itsestäni ostamalla uusia urheiluvaatteita. Ostan ehjän kodin tunnetta sisustamalla ja kuluttamalla paljon rahaa "täydellisen" kodin luomiseen. Koen suurta ahdistusta kun kotini on keskeneräinen tai sotkuinen. Saatan imuroida surkealla imurillani kerran päivässä, koska roskat hermostuttavat. Kulutan liikaa koska ostan hetkellistä onnellisuutta, joka täyttää jotain tyhjää tunnetta sisälläni. Syön herkkuja koska se tuo hetkellistä onnellisuutta johonkin tunteeseen. Me ei koskaan enää kysytä mitä sinulle oikeasti kuuluu? Tee budjetti, vyörytä, budjetoi uudestaan. Mitä jos kulutus olisi tarpeetonta?
Ajatusjuoksua omasta elämästäni tähän iltaan!
Ens kerralla niitä lukuja sitten!
PS. AION NAURAA PALJON ÄÄNEEN
Jos luet yhden blogipostauksen tänä vuonna niin lue tämä: http://www.kukkalaakso.com/proteiinilettujen-tuolla-puolen/
Tämä on parasta mitä olen lukenut pitkään aikaan. Minusta maailma on muuttunut. Eikä puhuta enää oikeista syistä ja tuntemuksista. Olin äsken treffeillä ihmisen kanssa, joka oli löytänyt minut instagramista, alkoi jutella ja pyysi kahville. Tämän tunnin kahvihetkemme aikana tämä kyseinen henkilö oli analysoinut minut tietyntyyliseksi, keskeytti minut, joka kerta kun puhuin ja puhui lähestulkoon koko ajan itsestään. Hänen analyysinsä oli, että olen tyttö, joka epätoivoisesti haluaa löytää ihmisen, jonka kanssa perustaa perhe, janoan sitä, että joku rakastaisi minua, en välitä mitä muut ajattelee minusta. Ja että minulla on kova ääni ja nauran ääneen usein. Minun pitäisi käyttäytyä naismaisemmin ja lakata nauramasta tuohon tyyliin. Loppukaneetiksi hän kysyi olenko ujo ja yritti suudella minua. Hänen hämmennyksekseen kerroin, etten pussaile ekoilla treffeillä ja hänestä tämä asia olisi pitänyt perustella ja vastasin vain olevani aikuinen ja tekeväni täsmälleen niin kuin haluan.
Tämä ihminen oli siinä suhteessa oikeassa, että kaipaan sitä, että joku ihminen rakastaisi minua. Tässä keväällä sattui sellainen paha tapaus, että ihastuin palavasti ihmiseen, joka ihastui myös minuun ja otti minuun aktiivisesti yhteyttä kunnes selvisi, että herrasmiehellä olikin jo naisystävä ja pullat uunissa. Ja siitä lähtien olen ollut äärettömän surullinen, koska se ihminen sytytti mussa sen parhaan puolen esiin. Ja kun sanon surullinen, tarkoitan surullinen, alakuloinen, en missään muotoa masentunut. On tehnyt mieli hakata päätä seinään, huutaa ja kysyä että mitähän kettua varten se ihminen ikinä lähestyi minua kun sen elämäntilanne oli mitä oli. Tänäänkin minä olin surullinen, ja kuvittelin, että treffit piristäisi, jos sitä vaikka tapaisi uuden ihmisen!
Mulla on, mummini ja kyseisen treffikumppanin lisäksi, myös aikaisemmin sanottu tästä iloisen rempseästä naurustani ja 20 kk seurustelua lapseni isän kanssa opetti minulle millä tavalla toinen ihminen voi kontrolloida sinua ja saada itsesi vihaamaan itseäsi. Ja lopettamaan nauramisen. Silloin kun tajusin, etten ole vuoteen nauranut olin hyvin surullinen. Hyvin hyvin surullinen. Opettelin sen jälkeen babystepein pitämään itsestäni. Ja nytkun olen taas ollut surullinen niin olen muistellut paljon asioita, joita läpikävin sen minun eksäni kanssa. Mitä se sanoi minulle, ja miten se söi minua. Ja lupasin itselleni, ettei minulle koskaan enää tehdä niin.
Päästäkseni jotenkin siihen alkuperäiseen ajatukseeni, mitä olen pyörittänyt treenaamisen ja rahankäytön suhteen jo jonkin aikaa mutten ole osannut pukea sanoiksi, luettuani tuon kyseisen blogitekstin osaan sanoa jollain tasolla sen mitä haluan sanoa: minun rahaongelmani, ja "ylipaino-ongelmani" (aka ei niin treenatulta näyttäminen kuin urheilumääräni antaa ymmärtää) johtuvat siitä että ostan ja syön tunteisiin.
Esimerkiksi: ostan hyvänolon tunnetta itsestäni ostamalla uusia urheiluvaatteita. Ostan ehjän kodin tunnetta sisustamalla ja kuluttamalla paljon rahaa "täydellisen" kodin luomiseen. Koen suurta ahdistusta kun kotini on keskeneräinen tai sotkuinen. Saatan imuroida surkealla imurillani kerran päivässä, koska roskat hermostuttavat. Kulutan liikaa koska ostan hetkellistä onnellisuutta, joka täyttää jotain tyhjää tunnetta sisälläni. Syön herkkuja koska se tuo hetkellistä onnellisuutta johonkin tunteeseen. Me ei koskaan enää kysytä mitä sinulle oikeasti kuuluu? Tee budjetti, vyörytä, budjetoi uudestaan. Mitä jos kulutus olisi tarpeetonta?
Ajatusjuoksua omasta elämästäni tähän iltaan!
Ens kerralla niitä lukuja sitten!
PS. AION NAURAA PALJON ÄÄNEEN
tiistai 20. maaliskuuta 2018
Paluu arkeen
Lomamoodi sammui viimeistään tänään kun lapsi huusi päiväkodin eteisessä 40 minuutta ettei pue ulkovaatteita. Oikeastaan se on tehnyt sitä ainakin kuukauden ja joka päivä ja joka aamu kotona. UHMA ja talvivaatteet! ARGH.
Loma oli ihana. Elämäni rankin fyysinen suoritus, Levin Arctic Challenge, on takana. 2500 kilmoteriä autossa istumista torstai-sunnuntai akselilla. Lapissa oli kaunista. Mummistani oli tullut vanha. Se tarkoitti käytännössä sitä, että hän ei pystynyt muuttamaan mieltänsä minusta ja vihastansa, jota tuntee minua kohtaan. Kuka nyt puudelia vihaisi? Mummi, jonka mielestä eri värisen ihmisen kanssa lapsen tekeminen oli synneistä suurin. Kolme vuotta asiaa sulateltuaan hän ymmärsi, että lapsessahan ei ole mitään vikaa -vaan minussa. Ja voin sanoa, että oli lepsakka reissu kun oma mummi ei a) suotunut istumaan minun kanssa samaan pöytään b) syömään ruokaa, jonka valmistin c) puhumaan mistään kanssa ja d) sanoi että ääneni on niin ärsyttävä, että sitä on hirveä kuunnella.
Tästä inspiroituneena päätin nyt avata suurelle kanssa sen, mikä minussa ärsyttää itseäni! Siis mikä MINUA ärsyttää MINUSSA! Koska mikään ei ärsytä minua niin paljon kuin minä itseäni.
Jaan asiat kategorioihin:
1) Talous
- Jostain kumman syystä aina "tarvitsen jotain", joku on "älyttömässä alennuksessa", ja juuri nuo urheiluhousut saavat oloni tuntemaan itseni seksikkääksi.
-miten helvetin vaikeaa olisi ollut maksaa ne omat velat pois puolessa vuodessa? NO EI OIS! Mutta koska minä!!!! Minä ostan ja kulutan ja hommaan ja harrastan. Helevetin helevetti. NOstaako eliniän odotetta tai elämänlaatua sen kolmen vartin aikaa enemmän kun hehkutan ostostani itselleni? Viime kesästä paistinpannusetti hackmanilta on ainoa, josta nautin joka päivä ruokaa laitaessani täydellä sielulla.
-viikko sitten julistin, että on rahaa ja riittää kuukauden lopppuun. nyt olen sitä mieltä, että mikä raha, missä kaikki sentit???
2) Koti
-Mulla on järjetön kotiobsessio. SIIS järjetön. Yritän luoda sitä täydellistä kotia. Sellaista, että kun oven avaa niin koti huutaa kotia. Teen sitä suurella innolla ja puhkuen. Lopputulema: money comes and money goes. Lisää asioita siivottavana. Vihaan siivoamista. Myyn tavaroita joita olen ostanut. Tai annan eteenpäin.
-Voisko koti olla koti jos siellä ei matchaisi? jos verhot ei sopisi sohvaan ja mattoon ja olohuoneen pöytään. Jos kirjat ei olisi värijärjestyksessä.
Ei. koti on rakas. Kotiin menee rahaa. Mutta muut pystyvät elämään sotkuisissa ja aivan käsittämättömän antikodikkaissa kodeissa. En ymmärrä! Miksi??? Vastaus löytyy lapsuudesta todennäköisesti. Omastani siis :D
3) Urheilu
-Urheilen. Paljon! Syön vielä enemmän! En näytä niin urheilulliselta kuin haluaisin. Syön herkkuja, syön miten sattuu. Olen ostanut valmennuksia. Seurannut niitä viikon, kaksi ja alkanut tehdä taas sitä mitä minä haluan. Etsin ekstriimiä. Jotain sellaista älytöntä endorfiiniryöppyä. Oikeastaan haluaisin harrastaa kaikkea ja koko ajan. twerkata ja salsata. Käydä salilla, poledancessa, juosta, uida, tanssia vähän lisää. Osallistua erinäisiin arktisiin ja ekstreemeihin urheilukisoihin. Semmoisiin missä pelottaa.
4) Innostuminen. Kun jostan innostun, ei sillä ole rajoja. Tajusin, että voidaan alkaa lapsen kanssa harrastamaan legoja! Olen jo suunnitellut aivan överin jouluisen legokylän, joka vaatii aika paljon legoja, mutta siis kuluttanut älyttömästi aikaa legojen katseluun. Lapsen vapaapäivänä katseltiin 1,5 tuntia legojen rakennusvideoita. Viikon sisällä innostumisesta olen käynyt kaksi kertaa legokaupassa, pysähtynyt Lapin automatkalla kärkkäiselle "koska siellä on halpoja legoja", ostanut paikallisesta S-marketista legoja. . . . . . Ja haaveilu jatkuu... katsonut legoja. Miettikää, legojen taj mahal! Frozen linna! Pariisilainen kahvila! legosairaala!
5) Yksinäisyyden tunne. Mä kaipaan mun parasta ystävää, sitä kumppania, jolle selittäisin että mä haluan rakentaa järjettömän legojoulukylän, joka laskeutuu tv-tason ylähyllyltä alas lattialle joulukuusen juureen. Ja se sanois että oon hölmö, ja katselis mun kanssa legoja. Sitten se joskus siivoaisi täällä kotona, ja tekis meille fiveamcoffeet aamuisin. Ja supersmoothiet. Lähtis mun ja lapsen kanssa samoamaan keskuspuistoon. Sanois että teen hyvää kalakeittoa. Halaisi mua iltaisin. Ja se ymmärtäisi mitä sanon, ilman että tarvitsee selittää. Ilman, että tarvitsee suomentaa minun suomea.
ISO kiitos kaikille edellistä postausta kommentoineille, mahtavaa saada monta uutta blogia luetteloon. Itsehän tyylikkäästi etsin kaikki luettavat blogit femmadonnan blogiluettelosta, eli jos joku tulee blogiisi femmiksen blogin kautta niin hiphei se on PUUDELI. Eli jatkossakin kannattaa vinkkailla mulle blogeja, joita lukea!
Loma oli ihana. Elämäni rankin fyysinen suoritus, Levin Arctic Challenge, on takana. 2500 kilmoteriä autossa istumista torstai-sunnuntai akselilla. Lapissa oli kaunista. Mummistani oli tullut vanha. Se tarkoitti käytännössä sitä, että hän ei pystynyt muuttamaan mieltänsä minusta ja vihastansa, jota tuntee minua kohtaan. Kuka nyt puudelia vihaisi? Mummi, jonka mielestä eri värisen ihmisen kanssa lapsen tekeminen oli synneistä suurin. Kolme vuotta asiaa sulateltuaan hän ymmärsi, että lapsessahan ei ole mitään vikaa -vaan minussa. Ja voin sanoa, että oli lepsakka reissu kun oma mummi ei a) suotunut istumaan minun kanssa samaan pöytään b) syömään ruokaa, jonka valmistin c) puhumaan mistään kanssa ja d) sanoi että ääneni on niin ärsyttävä, että sitä on hirveä kuunnella.
Tästä inspiroituneena päätin nyt avata suurelle kanssa sen, mikä minussa ärsyttää itseäni! Siis mikä MINUA ärsyttää MINUSSA! Koska mikään ei ärsytä minua niin paljon kuin minä itseäni.
Jaan asiat kategorioihin:
1) Talous
- Jostain kumman syystä aina "tarvitsen jotain", joku on "älyttömässä alennuksessa", ja juuri nuo urheiluhousut saavat oloni tuntemaan itseni seksikkääksi.
-miten helvetin vaikeaa olisi ollut maksaa ne omat velat pois puolessa vuodessa? NO EI OIS! Mutta koska minä!!!! Minä ostan ja kulutan ja hommaan ja harrastan. Helevetin helevetti. NOstaako eliniän odotetta tai elämänlaatua sen kolmen vartin aikaa enemmän kun hehkutan ostostani itselleni? Viime kesästä paistinpannusetti hackmanilta on ainoa, josta nautin joka päivä ruokaa laitaessani täydellä sielulla.
-viikko sitten julistin, että on rahaa ja riittää kuukauden lopppuun. nyt olen sitä mieltä, että mikä raha, missä kaikki sentit???
2) Koti
-Mulla on järjetön kotiobsessio. SIIS järjetön. Yritän luoda sitä täydellistä kotia. Sellaista, että kun oven avaa niin koti huutaa kotia. Teen sitä suurella innolla ja puhkuen. Lopputulema: money comes and money goes. Lisää asioita siivottavana. Vihaan siivoamista. Myyn tavaroita joita olen ostanut. Tai annan eteenpäin.
-Voisko koti olla koti jos siellä ei matchaisi? jos verhot ei sopisi sohvaan ja mattoon ja olohuoneen pöytään. Jos kirjat ei olisi värijärjestyksessä.
Ei. koti on rakas. Kotiin menee rahaa. Mutta muut pystyvät elämään sotkuisissa ja aivan käsittämättömän antikodikkaissa kodeissa. En ymmärrä! Miksi??? Vastaus löytyy lapsuudesta todennäköisesti. Omastani siis :D
3) Urheilu
-Urheilen. Paljon! Syön vielä enemmän! En näytä niin urheilulliselta kuin haluaisin. Syön herkkuja, syön miten sattuu. Olen ostanut valmennuksia. Seurannut niitä viikon, kaksi ja alkanut tehdä taas sitä mitä minä haluan. Etsin ekstriimiä. Jotain sellaista älytöntä endorfiiniryöppyä. Oikeastaan haluaisin harrastaa kaikkea ja koko ajan. twerkata ja salsata. Käydä salilla, poledancessa, juosta, uida, tanssia vähän lisää. Osallistua erinäisiin arktisiin ja ekstreemeihin urheilukisoihin. Semmoisiin missä pelottaa.
4) Innostuminen. Kun jostan innostun, ei sillä ole rajoja. Tajusin, että voidaan alkaa lapsen kanssa harrastamaan legoja! Olen jo suunnitellut aivan överin jouluisen legokylän, joka vaatii aika paljon legoja, mutta siis kuluttanut älyttömästi aikaa legojen katseluun. Lapsen vapaapäivänä katseltiin 1,5 tuntia legojen rakennusvideoita. Viikon sisällä innostumisesta olen käynyt kaksi kertaa legokaupassa, pysähtynyt Lapin automatkalla kärkkäiselle "koska siellä on halpoja legoja", ostanut paikallisesta S-marketista legoja. . . . . . Ja haaveilu jatkuu... katsonut legoja. Miettikää, legojen taj mahal! Frozen linna! Pariisilainen kahvila! legosairaala!
5) Yksinäisyyden tunne. Mä kaipaan mun parasta ystävää, sitä kumppania, jolle selittäisin että mä haluan rakentaa järjettömän legojoulukylän, joka laskeutuu tv-tason ylähyllyltä alas lattialle joulukuusen juureen. Ja se sanois että oon hölmö, ja katselis mun kanssa legoja. Sitten se joskus siivoaisi täällä kotona, ja tekis meille fiveamcoffeet aamuisin. Ja supersmoothiet. Lähtis mun ja lapsen kanssa samoamaan keskuspuistoon. Sanois että teen hyvää kalakeittoa. Halaisi mua iltaisin. Ja se ymmärtäisi mitä sanon, ilman että tarvitsee selittää. Ilman, että tarvitsee suomentaa minun suomea.
ISO kiitos kaikille edellistä postausta kommentoineille, mahtavaa saada monta uutta blogia luetteloon. Itsehän tyylikkäästi etsin kaikki luettavat blogit femmadonnan blogiluettelosta, eli jos joku tulee blogiisi femmiksen blogin kautta niin hiphei se on PUUDELI. Eli jatkossakin kannattaa vinkkailla mulle blogeja, joita lukea!
torstai 1. helmikuuta 2018
Raha liikkuu
Palkkapäivän lisäksihän tililläni on tapahtunut seuraavaa:
1) asumistuki 73,50 pärähti tilille
2) yksi vakuutusmaksu 12,37 lähti tililtä
3) unohdin nostaa käteistä. Käytin 16,70 lidliin sekä 1,30 e lapsen pillimehuun uintireissulla.
YHT. 18 eskoa. Ruokarahaa jäljellä 132 e 15.päivään saakka.
4) Muita kuluja: uintireissu 4,70 euroa, heijastinvaljaat+ hiusväri=16,25. Muut kulut yht. 20,95.
5) 73,50 e- 12,37e-20,95e = 40,18e Tämän verran siirrän joko nyt johonkin luottoon tai laskutilille, koska kahden luottokortin lasku tältä kuulta ei ole vielä tullut, niin voin lisätä siihen.
6) Masterilta lähti 59.99 pois velkaa, koska palautin stadiumiin ulkoiluasun, josta tuli tarpeeton kun löysin hyvät talviurheiluhousut sportamorelta hintaan 35 euroa. ME gusta. Nyt voi telmiä ulkona kun ei palele, ja koko berberikin mahtui housuihin (erittäin ärsyttävä ongelma housujen oston yhteydessä). Suosittelen lämmöllä sportamorea. Tuotteet kahdessa päivässä "kotiin". Ostin myös talvi/trailjuoksukengät puoleen hintaan 79 eurolla. Kokeilin laittaa vanhoihin kävelykenkiini sellaiset lidlin 3,5 euron nastat, mutta ne kengät itsessään olivat niin surkeat, että niillä juoksu ei onnistunut. Annan sen anteeksi niille, koska viimeiset 3 vuotta ne ovat olleet eniten käytetyt kenkäni kävellessä. Tilasin samaan syssyyn uudet juoksukengät, koska -50%, edellisissä on niin isot reiät että ei tarvinnut edes sataa kun vesi tuli sisään. Nämä on budjetoitu kuun keskivälillä tuleviin lisiin. Ei siis ostettuna luottokortilla.
7) Päästään aiheeseen: mitä ostin viime viikolla luottokortilla. Meidän talviselviytymiskurssille piti varata omia talvihanskoja. En omista yhtiäkään joten pitkän etsinnän tuloksena löysin TOPSPORTISTA -50 % kahdet erittäin hyvät talvihanskat, toiset käytössä nyt myös pyöräilyssä. Yhteensä näistä 19,80. Samalla ostin talvipipon (-30%) 7e, sellaisen lämpöpannan korville (-30%) 5,80e (nämä molemmat käytössä pyöräillessä, jostain kumman syystä mulla humisee käsittämättömsti monta tuntia korvissa, jos yhtään tuulee pyöräillessä). Ostin lapselle myös 15 eurolla lämpökerraston, 15 eurolla todella hyvän fleecen, 9,90 toisen lämpökerraston (todella hyvä, otin astetta isomman niin mahtuu pitkään) ja kesälle takin 7,50 eurolla. Itselle ostin vielä kirkkaan juoksutakin 12 eurolla. Kaikki alessa. Ostin vielä tarjouksesta kahdet sukat 7,90 koska sanoivat niiden kuivuvan nopeasti ulkonaliikkuessa, ja piti kutinsa. Olivat hyvät kaverit viikonloppuna.
8) Talvipyöräily pelotti ensin mutta nyt se on jo kivaa. Paitsi silmät vuotaa ihan älyttömästi.
9) Mietin eilen, että lapseni alkaa olla sen ikäinen että ulkoleikit voisi naamioida äidin treenaamiseksi. Eli aloin jo valmistella itseäni siihen ajatukseen, että luopuisin salijäsenyydestä syyskuussa.
1) asumistuki 73,50 pärähti tilille
2) yksi vakuutusmaksu 12,37 lähti tililtä
3) unohdin nostaa käteistä. Käytin 16,70 lidliin sekä 1,30 e lapsen pillimehuun uintireissulla.
YHT. 18 eskoa. Ruokarahaa jäljellä 132 e 15.päivään saakka.
4) Muita kuluja: uintireissu 4,70 euroa, heijastinvaljaat+ hiusväri=16,25. Muut kulut yht. 20,95.
5) 73,50 e- 12,37e-20,95e = 40,18e Tämän verran siirrän joko nyt johonkin luottoon tai laskutilille, koska kahden luottokortin lasku tältä kuulta ei ole vielä tullut, niin voin lisätä siihen.
6) Masterilta lähti 59.99 pois velkaa, koska palautin stadiumiin ulkoiluasun, josta tuli tarpeeton kun löysin hyvät talviurheiluhousut sportamorelta hintaan 35 euroa. ME gusta. Nyt voi telmiä ulkona kun ei palele, ja koko berberikin mahtui housuihin (erittäin ärsyttävä ongelma housujen oston yhteydessä). Suosittelen lämmöllä sportamorea. Tuotteet kahdessa päivässä "kotiin". Ostin myös talvi/trailjuoksukengät puoleen hintaan 79 eurolla. Kokeilin laittaa vanhoihin kävelykenkiini sellaiset lidlin 3,5 euron nastat, mutta ne kengät itsessään olivat niin surkeat, että niillä juoksu ei onnistunut. Annan sen anteeksi niille, koska viimeiset 3 vuotta ne ovat olleet eniten käytetyt kenkäni kävellessä. Tilasin samaan syssyyn uudet juoksukengät, koska -50%, edellisissä on niin isot reiät että ei tarvinnut edes sataa kun vesi tuli sisään. Nämä on budjetoitu kuun keskivälillä tuleviin lisiin. Ei siis ostettuna luottokortilla.
7) Päästään aiheeseen: mitä ostin viime viikolla luottokortilla. Meidän talviselviytymiskurssille piti varata omia talvihanskoja. En omista yhtiäkään joten pitkän etsinnän tuloksena löysin TOPSPORTISTA -50 % kahdet erittäin hyvät talvihanskat, toiset käytössä nyt myös pyöräilyssä. Yhteensä näistä 19,80. Samalla ostin talvipipon (-30%) 7e, sellaisen lämpöpannan korville (-30%) 5,80e (nämä molemmat käytössä pyöräillessä, jostain kumman syystä mulla humisee käsittämättömsti monta tuntia korvissa, jos yhtään tuulee pyöräillessä). Ostin lapselle myös 15 eurolla lämpökerraston, 15 eurolla todella hyvän fleecen, 9,90 toisen lämpökerraston (todella hyvä, otin astetta isomman niin mahtuu pitkään) ja kesälle takin 7,50 eurolla. Itselle ostin vielä kirkkaan juoksutakin 12 eurolla. Kaikki alessa. Ostin vielä tarjouksesta kahdet sukat 7,90 koska sanoivat niiden kuivuvan nopeasti ulkonaliikkuessa, ja piti kutinsa. Olivat hyvät kaverit viikonloppuna.
8) Talvipyöräily pelotti ensin mutta nyt se on jo kivaa. Paitsi silmät vuotaa ihan älyttömästi.
9) Mietin eilen, että lapseni alkaa olla sen ikäinen että ulkoleikit voisi naamioida äidin treenaamiseksi. Eli aloin jo valmistella itseäni siihen ajatukseen, että luopuisin salijäsenyydestä syyskuussa.
maanantai 8. tammikuuta 2018
Urheilukulut vol II sekä aikataulutus
Kirjoitin eilen urheilukuluista ja järkytyin. Järkytyin syvästi. Siis niistä kuluista. Ajattelin avata siis lisää kulutustani sekä aikataulujani, jotta ei mene sekaisin se mistä maksetaan ja kuinka paljon sitä tuotetta käytetään. :)
Laskin siis salimaksun, potentiaalisen salsaharrastuksen, kilpailun ja kurssimuotoisen erämettäilyn yhteen. Mistä näistä voi supistaa ja voiko mistään?
Kilapiluista, ja tapahtumista. Niistä voi supistaa. haaveilin Tough Vikingista mutta se on älyttömän kallis. Lippu about 80 euroa. Vähän jopa haaveilin meneväni Norjaan tekemään sen, koska minulla olisi lentolippujen verran lentopisteitä.
TÄMÄ JÄÄ NYT TÄNÄ VUONNA KOKEMATTA. Ei viikinkimenoja.
Yritän hypoteettisesti ainakin pitää kiinni illuusiostani, että voin pitää sekä salin, että salsan. Nyt kuitenkin puhutaan vielä ihmisestä, joka vuonna 2015 sanoi että salista ei koskaan tule mun juttu. Kieltämättä voimasta on hyötyä töissä (alkuperäinen syy siirtyä sinne salin puolelle) ja treeni tekee olon mukavaksi. Salilla on myös helppo selventää päätä. Nyt kun minulla on ollut tuo kallis sali, olen aidosti käynyt siellä. Säännöllisesti. Vähintään kaksi kertaa viikossa (lukuunottamatta sitä viikkoa kun olimme Espanjassa ja kun yhden viikon mini-Puudeli oli kipeä). Aimmin sali-intoilu meni eteenpäin aallottain. Puhun nyt siis siitä, että en voi luopua salistani ennen syyskuun alkua. Jos minulle siunaantuisi taas opiskelijastatus saattaisin valita asiat toisin. Salin suhteen.
Urheilun kulut ei tietenkään ole pelkät liikuntamaksut. Ne on ne varusteet! Tässä täytyy sanoa, että alussa paloi rahaa. Tuli ostettua. Tuli käytettyä. Pukeudun niin usein urheiluvaatteisiin, että äitini huomauttaa jos minulla on normaalit vaatteet päällä. Nykyään aika minimirahoilla mennään urheiluvaatteiden suhteen. Ostan paljon lidlistä sekä stadiumin omaa merkkiä SOC. Edullisia ja hyviä. Ollaan nyt esimerkiksi menossa tammi- ja maaliskuussa sellaisiin talvitapahtumiin, että tarvitsisi talvilenkkarit. Koska en ole löytänyt kukkarolleni sopivia tai myyjää, joka osaa myydä tuotteita, ostin tänään lidlistä 3,5 euron nastat, jotka lisäsin vuonna 2015 ostamiini lidlin goretex-lenkkareihin. Ostin kyllä myls lämpökalsarit 13 e, jotka eivät olleet missään budjetissa, sillä edelliset (vuonna 2013) ostetut ovat pesussa jo niin kulahtaneet, että eivät enää pysy oikein ylhäällä. Tai on tuo berberikin saattanut kasvaa :D
Mutta MITEN TÄMÄN KAIKEN KERKEÄÄ ja missä välissä sitä oikein kerkeää yhtään mitään?
Otetaan 2 viikkoesimerkkiä nyt kun 50% työajalla
Maanantai: aamuvuoro 7-15, suoraan töistä lapsen kanssa salille, ruoanlaitto salin jälkeen.
Tiistai: Vapaa töistä. Lapsi päiväkotiin klo 8. Lukemista klo 9-1530. Kello 16 lapsipäiväkodista. Kello 17-19 salsatunti. Kotiin laittamaan lapsi nukkumaan.
Keskiviikko: Vapaa töistä. Kello 8 lapsi päiväkotiin. Puolen tunnin lenkki. 9-1530 opiskelupäivä. Lapsi päiväkodista. Yhdessäoloa. Ystävien näkemistä.
Torstai: Vapaa töistä. Lapsi päiväkotiin klo 8. Opiskelua 9-1530. Lapsi päiväkodista. Yhdessä pulikoimaan. Tai salille jos tuntuu siltä.
Perjantai: Vapaa töistä. Lapsi päiväkotin klo 8. Lukua 9-1530. Lapsi päiväkodista. Yhteistä aikaa/kotihommia.
Lauantai: Iltavuoro. Aamulla lapsen satujumppa.
Sunnuntai: Iltavuoro. Aamulenkki. Hengailua lapsen kanssa ennen töihin menoa.
Esimerkkiviikko II
Maanantai: iltavuoro. Käyn aamulla salilla. Teen ruokaa ennen töihin lähtöä.
Tiistai: iltavuoro. Aamusali ja kertausta ennen töihin lähtöä.
Keskiviikko: Vapaa töistä. Lapsi klo 8 pk:hon. Luku 9-1530. Lapsen kanssa hengailua.
Torstai: Vapaa töistä. Lapsi pk:hon klo 8. Lukuaika 9-1530. Lapsi päiväkodista. Kaksi salsatuntia.
Perjantai: Vapaa töistä. Lapsi pk:hon klo 8. Lukuaika 9-1530. Lapsen kanssa hengailua.
Lauantai: Vapaa töistä. Satujumppa. Lapsen kanssa hengailua. Jos lapsella isäviikonloppu niin mulle salsatunti ja lukemista.
Sunnuntai: Työpäivä. Jos iltavuoro niin aamulenkki.
Suomeksi: lääkikseen luvusta saa poiketa kolmesta syystä: 1) aika oman lapsen kanssa 2) töissäkäynti 3) urheilu.
Tein 4 päivän ihmiskokeen viime viikolla. En treenannut ollenkaan su-ke. Neljään päivään. Torstaina lukeminen oli vaikeaa, oli vaikea keskittyä, oli vaikea löytää hyvää asentoa, väsytti, ärsytti ja teki mieli herkkuja.
Kun mä aloitin urheilun 2011, siitä tuli mulle elämäntapa, vaikka urheilumuodot on muuttuneet. Urheilu on mun henkireikä. Se mitä urheilua mun kannattaa harrastaa siitä voidaan keskustella. Harva lääkikseen hakija kuitenkaan on sitä mieltä, että ne on urheilutunnit, joista kannattaa luopua. Mä luovun muusta seuraelämästä. Ei treffejä puoleen vuoteen. En muutenkaan vietä ulkona riekkuen aikaa joten siitä en joudu luopumaan. Mä luovun melkein mistä vain paitsi urheilusta. Koska tässä tapauksessa se ei tule olemaan este vaan mun voimavara.
Realistisesti mun tavoite on lukea noin 7 tuntia 3-6 päivänä viikossa. Olen tutustunut itseeni ja opiskelutekniikoihin näiden vuosien aikana ja tiedän että oma haasteeni on pikemminkin sen sisäisen zen-tilan ja muistiviidakon käyttäminen. Olen hakenut joskus yliopistoon ja lukenut 10 h päivässä nimellisesti mutta oikeasti opiskellut ehkä 3. Tärkeintä on löytää ne oivallukset, ne tajuamiset.
Elämässä ei myöskään koskaan tiedä mitä tapahtuu. Voi olla pyöräonnettomuudessa ja murtaa kirjoituskäden kuten allekirjoittaneelle kävi vuonna 2012. Voi olla oksennustaudissa ja käydä vessassa 12 kertaa kokeen aikana kuten yhdelle tytölle kävi. Lääkikseen haku on sellainen henkinen helvetti. Sen takia sitä ei hirveästi tee mieli huudella ihmisille. Se pyörii koko ajan mielessä. Osaanko, kerkeenkö, riittääkö aika, muistanko, mitä jos? Suurin osa niistä, jotka ei pääse, jäävät 0,25 pisteen päähän hyväksymisrajasta. Se 0,25 saattaa johtua yhden numeron näppäilyvirheestä laskimeen tai kirjoitusvirheestä vastauksessa. Se virhe on sellainen, jonka normaaliolosuhteissa olisi voinut välttää. Mutta ei paineen alla, vahingossa, yrittäessäsi olla sekä nopea että tekemättä virheitä.
Olenpas kirjoittanut romaanin! Mutta tekipä hyvää! Loppuhuipennus: Arvaa mikä on kuvassa?
Täytyy myöntää olinpa näppärä kun osasin ottaa tuon negatiivikuvan! :D
Laskin siis salimaksun, potentiaalisen salsaharrastuksen, kilpailun ja kurssimuotoisen erämettäilyn yhteen. Mistä näistä voi supistaa ja voiko mistään?
Kilapiluista, ja tapahtumista. Niistä voi supistaa. haaveilin Tough Vikingista mutta se on älyttömän kallis. Lippu about 80 euroa. Vähän jopa haaveilin meneväni Norjaan tekemään sen, koska minulla olisi lentolippujen verran lentopisteitä.
TÄMÄ JÄÄ NYT TÄNÄ VUONNA KOKEMATTA. Ei viikinkimenoja.
Yritän hypoteettisesti ainakin pitää kiinni illuusiostani, että voin pitää sekä salin, että salsan. Nyt kuitenkin puhutaan vielä ihmisestä, joka vuonna 2015 sanoi että salista ei koskaan tule mun juttu. Kieltämättä voimasta on hyötyä töissä (alkuperäinen syy siirtyä sinne salin puolelle) ja treeni tekee olon mukavaksi. Salilla on myös helppo selventää päätä. Nyt kun minulla on ollut tuo kallis sali, olen aidosti käynyt siellä. Säännöllisesti. Vähintään kaksi kertaa viikossa (lukuunottamatta sitä viikkoa kun olimme Espanjassa ja kun yhden viikon mini-Puudeli oli kipeä). Aimmin sali-intoilu meni eteenpäin aallottain. Puhun nyt siis siitä, että en voi luopua salistani ennen syyskuun alkua. Jos minulle siunaantuisi taas opiskelijastatus saattaisin valita asiat toisin. Salin suhteen.
Urheilun kulut ei tietenkään ole pelkät liikuntamaksut. Ne on ne varusteet! Tässä täytyy sanoa, että alussa paloi rahaa. Tuli ostettua. Tuli käytettyä. Pukeudun niin usein urheiluvaatteisiin, että äitini huomauttaa jos minulla on normaalit vaatteet päällä. Nykyään aika minimirahoilla mennään urheiluvaatteiden suhteen. Ostan paljon lidlistä sekä stadiumin omaa merkkiä SOC. Edullisia ja hyviä. Ollaan nyt esimerkiksi menossa tammi- ja maaliskuussa sellaisiin talvitapahtumiin, että tarvitsisi talvilenkkarit. Koska en ole löytänyt kukkarolleni sopivia tai myyjää, joka osaa myydä tuotteita, ostin tänään lidlistä 3,5 euron nastat, jotka lisäsin vuonna 2015 ostamiini lidlin goretex-lenkkareihin. Ostin kyllä myls lämpökalsarit 13 e, jotka eivät olleet missään budjetissa, sillä edelliset (vuonna 2013) ostetut ovat pesussa jo niin kulahtaneet, että eivät enää pysy oikein ylhäällä. Tai on tuo berberikin saattanut kasvaa :D
Mutta MITEN TÄMÄN KAIKEN KERKEÄÄ ja missä välissä sitä oikein kerkeää yhtään mitään?
Otetaan 2 viikkoesimerkkiä nyt kun 50% työajalla
Maanantai: aamuvuoro 7-15, suoraan töistä lapsen kanssa salille, ruoanlaitto salin jälkeen.
Tiistai: Vapaa töistä. Lapsi päiväkotiin klo 8. Lukemista klo 9-1530. Kello 16 lapsipäiväkodista. Kello 17-19 salsatunti. Kotiin laittamaan lapsi nukkumaan.
Keskiviikko: Vapaa töistä. Kello 8 lapsi päiväkotiin. Puolen tunnin lenkki. 9-1530 opiskelupäivä. Lapsi päiväkodista. Yhdessäoloa. Ystävien näkemistä.
Torstai: Vapaa töistä. Lapsi päiväkotiin klo 8. Opiskelua 9-1530. Lapsi päiväkodista. Yhdessä pulikoimaan. Tai salille jos tuntuu siltä.
Perjantai: Vapaa töistä. Lapsi päiväkotin klo 8. Lukua 9-1530. Lapsi päiväkodista. Yhteistä aikaa/kotihommia.
Lauantai: Iltavuoro. Aamulla lapsen satujumppa.
Sunnuntai: Iltavuoro. Aamulenkki. Hengailua lapsen kanssa ennen töihin menoa.
Esimerkkiviikko II
Maanantai: iltavuoro. Käyn aamulla salilla. Teen ruokaa ennen töihin lähtöä.
Tiistai: iltavuoro. Aamusali ja kertausta ennen töihin lähtöä.
Keskiviikko: Vapaa töistä. Lapsi klo 8 pk:hon. Luku 9-1530. Lapsen kanssa hengailua.
Torstai: Vapaa töistä. Lapsi pk:hon klo 8. Lukuaika 9-1530. Lapsi päiväkodista. Kaksi salsatuntia.
Perjantai: Vapaa töistä. Lapsi pk:hon klo 8. Lukuaika 9-1530. Lapsen kanssa hengailua.
Lauantai: Vapaa töistä. Satujumppa. Lapsen kanssa hengailua. Jos lapsella isäviikonloppu niin mulle salsatunti ja lukemista.
Sunnuntai: Työpäivä. Jos iltavuoro niin aamulenkki.
Suomeksi: lääkikseen luvusta saa poiketa kolmesta syystä: 1) aika oman lapsen kanssa 2) töissäkäynti 3) urheilu.
Tein 4 päivän ihmiskokeen viime viikolla. En treenannut ollenkaan su-ke. Neljään päivään. Torstaina lukeminen oli vaikeaa, oli vaikea keskittyä, oli vaikea löytää hyvää asentoa, väsytti, ärsytti ja teki mieli herkkuja.
Kun mä aloitin urheilun 2011, siitä tuli mulle elämäntapa, vaikka urheilumuodot on muuttuneet. Urheilu on mun henkireikä. Se mitä urheilua mun kannattaa harrastaa siitä voidaan keskustella. Harva lääkikseen hakija kuitenkaan on sitä mieltä, että ne on urheilutunnit, joista kannattaa luopua. Mä luovun muusta seuraelämästä. Ei treffejä puoleen vuoteen. En muutenkaan vietä ulkona riekkuen aikaa joten siitä en joudu luopumaan. Mä luovun melkein mistä vain paitsi urheilusta. Koska tässä tapauksessa se ei tule olemaan este vaan mun voimavara.
Realistisesti mun tavoite on lukea noin 7 tuntia 3-6 päivänä viikossa. Olen tutustunut itseeni ja opiskelutekniikoihin näiden vuosien aikana ja tiedän että oma haasteeni on pikemminkin sen sisäisen zen-tilan ja muistiviidakon käyttäminen. Olen hakenut joskus yliopistoon ja lukenut 10 h päivässä nimellisesti mutta oikeasti opiskellut ehkä 3. Tärkeintä on löytää ne oivallukset, ne tajuamiset.
Elämässä ei myöskään koskaan tiedä mitä tapahtuu. Voi olla pyöräonnettomuudessa ja murtaa kirjoituskäden kuten allekirjoittaneelle kävi vuonna 2012. Voi olla oksennustaudissa ja käydä vessassa 12 kertaa kokeen aikana kuten yhdelle tytölle kävi. Lääkikseen haku on sellainen henkinen helvetti. Sen takia sitä ei hirveästi tee mieli huudella ihmisille. Se pyörii koko ajan mielessä. Osaanko, kerkeenkö, riittääkö aika, muistanko, mitä jos? Suurin osa niistä, jotka ei pääse, jäävät 0,25 pisteen päähän hyväksymisrajasta. Se 0,25 saattaa johtua yhden numeron näppäilyvirheestä laskimeen tai kirjoitusvirheestä vastauksessa. Se virhe on sellainen, jonka normaaliolosuhteissa olisi voinut välttää. Mutta ei paineen alla, vahingossa, yrittäessäsi olla sekä nopea että tekemättä virheitä.
Olenpas kirjoittanut romaanin! Mutta tekipä hyvää! Loppuhuipennus: Arvaa mikä on kuvassa?
Täytyy myöntää olinpa näppärä kun osasin ottaa tuon negatiivikuvan! :D
sunnuntai 7. tammikuuta 2018
Urheilukulut
Hellurei!
Ennen tätä postausta pohdin pitkään saako tätä sanoa ääneen? Uskallanko sanoa ääneen, uskallanko pohtia ääneen. Tyttö, joka ei juurikaan liikkunut enne vuotta 2011 kysyy nyt PALJONKO RAHAA VOI KÄYTTÄÄ URHEILUUN?
"Urheiluun ja urheiluun", miksi tätä liikkumista nyt voikaan sanoa. Tarkkavaiset ovat huomanneet, että 77 e/kk pulitan salista, jossa käyn. Se sisältää lapseni ainoan säännöllisen harrastuksen aka satujumpan sekä lastenhoidon salilla käydessä. Käyn salilla vähintään 2 maksimissaan 5 kertaa viikossa. Tässä salissa olen kiinni elokuun loppuun saakka.
Tästä vuodessa tulee (2018) syyskuun alkuun mennessä: 8x77 euroa + 40 euroa vuosimaksu, yht. 656 euroa. Täytyy sanoa, että jatkosta en tiedä, sen sopimuksen jatkon jälkeen. Riippuen haluaako lapseni alkaa harrastaa jotain, ja jos kyllä niin millä tavalla se sitoo arkeamme.
Toisekseen, olen rakastunut. PARISALSAAN! TANSSIMISEEN! Menin viime viikolla testaamaan ja kävin yhteensä kuudella tunnilla. KYLLÄ. Nyt se oli ajallisesti mahdollista ja mähän tietysti menin. 1) mulle sanottiin, että olen luonnonlahjakkuus (koska ensin menin vahingossa vähän edistyneempien tunnille) 2) mä oon ihan liekeissä 3) ooooon niin liekeissä
JOkainen miettii nyt: RAHA, se syö rahaa! Noh, tällä hetkellä minulla on käytössä lahjakortti, jonka sain valmistujaislahjaksi. Mutta se hupenee tällä vauhdilla ihan kiitettävän nopeasti. Mutta noin yleisesti siellä maksaisi 20 tunnin kortti 185 euroa ja se on voimassa kolme kuukautta. Tämä lisäisi siis keskimäärin kk-kulutustani 61,6 euroa. öööööö.öööö.öö.öööööööö. Paskan paska. Halusin sanoa, että kattokaa, keskimäärin tuntihinta on 9,25 euroa. Niistä huipputunneista, siiitä fiiliksestä, niistä musiikeistä, tästä kaikesta! Syyskuun alkuun mennessä tähän kuluisi: 7x 61,6= 431,2
Voihan itkujen kevät -sillä ei siinä vielä kaikki!
SILLÄ EI SIINÄ VIELÄ KAIKKI.
Olen ilmottautunut urheilukilpailuihin! Ystävän kanssa. Ainakin neljään, joista kaikki paitsi yksi on jo maksettu. ugh. Plus matkat (SUOMEN SISÄLLÄ). Yksi kisoista on yhdistettu sukulaisten tervehdysmatka synnyinsijoille. Näihin menee 35+45,50+52+20=152.5
EIKÄ SIINÄ VIELÄ KAIKKI
Harrastan näitä viikonloppureissuja, joista olen maininnut aiemmissa postauksissa. Nämä on sijoitus tulevaan, koska tukevat tulevaisuudessa työnhaussa innostuneisuuttani. Mutta näihinkin menee about 40 euroa osallistumismaksu+ bensat. Näitä, joista joutuu maksamaan, on tulossa kaksi kevään aikana, eli yhteensä 40+40+keskimääräinen bensa 25+25. =130 euroa plus 15 e matkaruoat yht. 160.
Yhteensä elokuun loppuun mennessä (ilman urheilukisojen matkoja) 1399,7 euroa.
And I wonder why suck with money.
Hiljaiseksi vetää. Näin luvut auki kirjoittaessa tämä näyttää ei niin hyvältä.
Nyt joku vois heittää sen kampaajalla käynnin vielä tähän muistutukseksi. Voihan kettujen kettu.
Kysymys kuuluu, että riittääkö edes 2000 euroa vuodessa, jos kaikki nämä toteutuu?
Kysymys kuuluu, pystyisinkö edes hypoteettisesti maksamaan kaiken tämän?
Ennen tätä postausta pohdin pitkään saako tätä sanoa ääneen? Uskallanko sanoa ääneen, uskallanko pohtia ääneen. Tyttö, joka ei juurikaan liikkunut enne vuotta 2011 kysyy nyt PALJONKO RAHAA VOI KÄYTTÄÄ URHEILUUN?
"Urheiluun ja urheiluun", miksi tätä liikkumista nyt voikaan sanoa. Tarkkavaiset ovat huomanneet, että 77 e/kk pulitan salista, jossa käyn. Se sisältää lapseni ainoan säännöllisen harrastuksen aka satujumpan sekä lastenhoidon salilla käydessä. Käyn salilla vähintään 2 maksimissaan 5 kertaa viikossa. Tässä salissa olen kiinni elokuun loppuun saakka.
Tästä vuodessa tulee (2018) syyskuun alkuun mennessä: 8x77 euroa + 40 euroa vuosimaksu, yht. 656 euroa. Täytyy sanoa, että jatkosta en tiedä, sen sopimuksen jatkon jälkeen. Riippuen haluaako lapseni alkaa harrastaa jotain, ja jos kyllä niin millä tavalla se sitoo arkeamme.
Toisekseen, olen rakastunut. PARISALSAAN! TANSSIMISEEN! Menin viime viikolla testaamaan ja kävin yhteensä kuudella tunnilla. KYLLÄ. Nyt se oli ajallisesti mahdollista ja mähän tietysti menin. 1) mulle sanottiin, että olen luonnonlahjakkuus (koska ensin menin vahingossa vähän edistyneempien tunnille) 2) mä oon ihan liekeissä 3) ooooon niin liekeissä
JOkainen miettii nyt: RAHA, se syö rahaa! Noh, tällä hetkellä minulla on käytössä lahjakortti, jonka sain valmistujaislahjaksi. Mutta se hupenee tällä vauhdilla ihan kiitettävän nopeasti. Mutta noin yleisesti siellä maksaisi 20 tunnin kortti 185 euroa ja se on voimassa kolme kuukautta. Tämä lisäisi siis keskimäärin kk-kulutustani 61,6 euroa. öööööö.öööö.öö.öööööööö. Paskan paska. Halusin sanoa, että kattokaa, keskimäärin tuntihinta on 9,25 euroa. Niistä huipputunneista, siiitä fiiliksestä, niistä musiikeistä, tästä kaikesta! Syyskuun alkuun mennessä tähän kuluisi: 7x 61,6= 431,2
Voihan itkujen kevät -sillä ei siinä vielä kaikki!
SILLÄ EI SIINÄ VIELÄ KAIKKI.
Olen ilmottautunut urheilukilpailuihin! Ystävän kanssa. Ainakin neljään, joista kaikki paitsi yksi on jo maksettu. ugh. Plus matkat (SUOMEN SISÄLLÄ). Yksi kisoista on yhdistettu sukulaisten tervehdysmatka synnyinsijoille. Näihin menee 35+45,50+52+20=152.5
EIKÄ SIINÄ VIELÄ KAIKKI
Harrastan näitä viikonloppureissuja, joista olen maininnut aiemmissa postauksissa. Nämä on sijoitus tulevaan, koska tukevat tulevaisuudessa työnhaussa innostuneisuuttani. Mutta näihinkin menee about 40 euroa osallistumismaksu+ bensat. Näitä, joista joutuu maksamaan, on tulossa kaksi kevään aikana, eli yhteensä 40+40+keskimääräinen bensa 25+25. =130 euroa plus 15 e matkaruoat yht. 160.
Yhteensä elokuun loppuun mennessä (ilman urheilukisojen matkoja) 1399,7 euroa.
And I wonder why suck with money.
Hiljaiseksi vetää. Näin luvut auki kirjoittaessa tämä näyttää ei niin hyvältä.
Nyt joku vois heittää sen kampaajalla käynnin vielä tähän muistutukseksi. Voihan kettujen kettu.
Kysymys kuuluu, että riittääkö edes 2000 euroa vuodessa, jos kaikki nämä toteutuu?
Kysymys kuuluu, pystyisinkö edes hypoteettisesti maksamaan kaiken tämän?
tiistai 2. tammikuuta 2018
Käteisvaranto ja uuden vuoden päätöksiä
Hyvää uutta vuotta kanssaylivarojensaeläjät ja -velanmaksajat! Ihmeellinen vuosi 2018 on saapunut. puudeli otti vuoden vastaan nukkumalla työvuorojen välissä muutaman tunnin ja nauttimalla tuplapalkan kerryttämisestä!
Summasummarum:
LUPAUS I: järki käteen rahankäytössä
LUPAUS II: päivitys kalenteriin joka päivä: paljon tilillä on rahaa
LUPAUS III: EI lisää velkaa. Korotonta, nahatonta tai muutakaan. Ei lisää velkaa.
LUPAUS IV: Maksa ruoat luon--- käteisellä! Käteistä ei voi huijata. Itseään voi huijata mutta se ei kannata. Joku päivä joutuu vielä katsomaan itseään peiliin.
LUPAUS V: liiku sielusi yltäkylläiseksi
LUPAUS VI: valmistaudu siihen perkeleen lääkiksen pääsykokeeseen.
LUPAUS VII: Syö enemmän kasviksia! Luonto ja keho kiittää.
LUPAUS VIII: Pidä koti siistinä. Panosta kotiin 15 minuuttia joka päivä.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Siinä komeileepin jo lupauksia täydessä vauhdissa: älytön määrä bilsan tehtäviä tänään tehtynä (kahdet powernapit jouduin ottamaan) ja kalenteri, johon merkkasin saldoni tänään ja huomenna. Tiedän huomisen saldon jo, koska maksoin tänään uudesta ansiosidonnaisuus(?)vakuutuksesta 12e/kk ja maksoin siitä marraskuulta 5 e sekä sitten joulu- ja tammikuun laskun. Voin avata vakuutuksesta enemmän toisen kerran, sillä haluan palata ilouutiseen.
ELI: RUOKARAHAA on vielä 85 euroa! Ja erityisen ylpeä olen tästä seuraavsta syystä: käytin tosiaan 18 euroa ruokavaroistani maksaakseni työkaverilleni ostamani lakritsit joulukuun alun puolelta. Tuin hänen lapsen luisteluharrastusta. Toinen syy ylpeyteen on se, että tänään vein pullot kauppaan ja sain 3 euroa. Ja jännitys tiivistyy: kävin kaupassa, ja ostin tasan vain ja ainoastaan sen mitä tarvitsin ELI purkki maitoa, kolme banaania, kanansuikaleita (-30alelappu kyljessä), leivän päälle margariinia ja lapselle rusinoita. Loppusumma: 4,55-3 euroa= 1,55 euroa! Oisinpa aina näin tarkka! Tällä viikolla on muutenkin operaatio pakastimen tyhjennys, sillä pakasteeni on a) täynnä ruokaa b) jäätynyt! Eli se tarvitsee sulatusta!Mulla on siellä kolme pussia muikkua, eli muikkureseptejä kehiin :D
Alleviivatakseni iloa: seuraavalle 9 päivälle on 85 euroa. Tämä tekee 9,44 per päivä. IHANAA! Siellä pakkasessa nimittäin on muikkujen LISÄKSI kokonainen satsi broilerijauhelihakeittoa, jonka tein viime viikolla. Kaikenlainen liha on alkanut ällöttää (kuten myös KAHVI?????), joten elän harhaluulossa, että keitto maistuu paremmalta ensi viikolla. YEAHRIGHT. Ja opin, että 3-vuotias ei tykkää broilerinjauhelihasta. Mutta rahaa säästääkseenhän sitä tekee mitä tahansa, sillä...
Tässä kuussa lisät maksetaan vasta kuun vika päivä! Eli yleensä keskellä kuuta olen saanut jotain 60-600 euron välistä lisinä. Keskimääräisesti noin 200 euroa. Eli se on pelastanut minut kuun puolivälin laskuilta. Nyt tämä käteisen ongelma tuo esille sen, että miten nämä kaikki pätäkät saadaan riittämään, sillä 11.päivä tarvitsen taas sen 140 euroa kahta viikkoa varten. Sinänsähän ei ole väliä, vaikka nostaisin sen 13. tai 14, koska rahaa tulee tässä kuussa enää 10. päivä 155,17 sekä 26.päivä 148. Laskuina tulee vielä ainakin päiväkotimaksu, DNA:n maksut ja aina joku ylläri, jonka olen unohtanut! Yksi harrastusmaksu, kun harrastan niitä eräilykursseja. Tai maanpuolustuskursseja. Harrastuksiin tulee kulumaan tänä vuonna PALJON rahaa.
Mutta halusin uuden vuoden ja uusien kujeiden vuoksi ilostuttaa muutamalla hyvänmielen reseptillä, joista itte tykkään! Hintakin huokea!
Purista kahden appelsiinin mehu, lisää 2 rkl chia-siemeniä ja 5 dl vettä. Anna chia-siementen turvota hetken aikaa. Juo tämä aamusta. Vatsa kiittää.
Aamupalaksi syön usein fitnessletun: yksi kananmuna+ kaksi valkuaista+ yksi banaani ja yksi dl kaurahiutaleita (kardemummaa ja kanelia) kaikki blenderissä sekaisin. Paista pannulla kokonaisena. Maistuu krantummallekin lapselle. Pyytää lisääkin.
Kestosuosikki: sekoita yksi banaani ja kaksi kananmunaa. Mausta kardemummalla jos tekee mieli. Paista pieninä lettuina. Nauti vadelmien, mansikoiden yms kanssa. ÄLYTTÖMÄN HYVÄÄ!
Hei tyypit! Tehdään tästä vuodesta mahtava ja velaton! pus och kram!
Summasummarum:
LUPAUS I: järki käteen rahankäytössä
LUPAUS II: päivitys kalenteriin joka päivä: paljon tilillä on rahaa
LUPAUS III: EI lisää velkaa. Korotonta, nahatonta tai muutakaan. Ei lisää velkaa.
LUPAUS IV: Maksa ruoat luon--- käteisellä! Käteistä ei voi huijata. Itseään voi huijata mutta se ei kannata. Joku päivä joutuu vielä katsomaan itseään peiliin.
LUPAUS V: liiku sielusi yltäkylläiseksi
LUPAUS VI: valmistaudu siihen perkeleen lääkiksen pääsykokeeseen.
LUPAUS VII: Syö enemmän kasviksia! Luonto ja keho kiittää.
LUPAUS VIII: Pidä koti siistinä. Panosta kotiin 15 minuuttia joka päivä.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Siinä komeileepin jo lupauksia täydessä vauhdissa: älytön määrä bilsan tehtäviä tänään tehtynä (kahdet powernapit jouduin ottamaan) ja kalenteri, johon merkkasin saldoni tänään ja huomenna. Tiedän huomisen saldon jo, koska maksoin tänään uudesta ansiosidonnaisuus(?)vakuutuksesta 12e/kk ja maksoin siitä marraskuulta 5 e sekä sitten joulu- ja tammikuun laskun. Voin avata vakuutuksesta enemmän toisen kerran, sillä haluan palata ilouutiseen.
ELI: RUOKARAHAA on vielä 85 euroa! Ja erityisen ylpeä olen tästä seuraavsta syystä: käytin tosiaan 18 euroa ruokavaroistani maksaakseni työkaverilleni ostamani lakritsit joulukuun alun puolelta. Tuin hänen lapsen luisteluharrastusta. Toinen syy ylpeyteen on se, että tänään vein pullot kauppaan ja sain 3 euroa. Ja jännitys tiivistyy: kävin kaupassa, ja ostin tasan vain ja ainoastaan sen mitä tarvitsin ELI purkki maitoa, kolme banaania, kanansuikaleita (-30alelappu kyljessä), leivän päälle margariinia ja lapselle rusinoita. Loppusumma: 4,55-3 euroa= 1,55 euroa! Oisinpa aina näin tarkka! Tällä viikolla on muutenkin operaatio pakastimen tyhjennys, sillä pakasteeni on a) täynnä ruokaa b) jäätynyt! Eli se tarvitsee sulatusta!Mulla on siellä kolme pussia muikkua, eli muikkureseptejä kehiin :D
Alleviivatakseni iloa: seuraavalle 9 päivälle on 85 euroa. Tämä tekee 9,44 per päivä. IHANAA! Siellä pakkasessa nimittäin on muikkujen LISÄKSI kokonainen satsi broilerijauhelihakeittoa, jonka tein viime viikolla. Kaikenlainen liha on alkanut ällöttää (kuten myös KAHVI?????), joten elän harhaluulossa, että keitto maistuu paremmalta ensi viikolla. YEAHRIGHT. Ja opin, että 3-vuotias ei tykkää broilerinjauhelihasta. Mutta rahaa säästääkseenhän sitä tekee mitä tahansa, sillä...
Tässä kuussa lisät maksetaan vasta kuun vika päivä! Eli yleensä keskellä kuuta olen saanut jotain 60-600 euron välistä lisinä. Keskimääräisesti noin 200 euroa. Eli se on pelastanut minut kuun puolivälin laskuilta. Nyt tämä käteisen ongelma tuo esille sen, että miten nämä kaikki pätäkät saadaan riittämään, sillä 11.päivä tarvitsen taas sen 140 euroa kahta viikkoa varten. Sinänsähän ei ole väliä, vaikka nostaisin sen 13. tai 14, koska rahaa tulee tässä kuussa enää 10. päivä 155,17 sekä 26.päivä 148. Laskuina tulee vielä ainakin päiväkotimaksu, DNA:n maksut ja aina joku ylläri, jonka olen unohtanut! Yksi harrastusmaksu, kun harrastan niitä eräilykursseja. Tai maanpuolustuskursseja. Harrastuksiin tulee kulumaan tänä vuonna PALJON rahaa.
Mutta halusin uuden vuoden ja uusien kujeiden vuoksi ilostuttaa muutamalla hyvänmielen reseptillä, joista itte tykkään! Hintakin huokea!
Purista kahden appelsiinin mehu, lisää 2 rkl chia-siemeniä ja 5 dl vettä. Anna chia-siementen turvota hetken aikaa. Juo tämä aamusta. Vatsa kiittää.
Aamupalaksi syön usein fitnessletun: yksi kananmuna+ kaksi valkuaista+ yksi banaani ja yksi dl kaurahiutaleita (kardemummaa ja kanelia) kaikki blenderissä sekaisin. Paista pannulla kokonaisena. Maistuu krantummallekin lapselle. Pyytää lisääkin.
Kestosuosikki: sekoita yksi banaani ja kaksi kananmunaa. Mausta kardemummalla jos tekee mieli. Paista pieninä lettuina. Nauti vadelmien, mansikoiden yms kanssa. ÄLYTTÖMÄN HYVÄÄ!
Hei tyypit! Tehdään tästä vuodesta mahtava ja velaton! pus och kram!
sunnuntai 5. marraskuuta 2017
UUSI BUDJETTI
Hola,
päätin päivittää budjettiani, sillä aiemmat budjettini olen tehnyt tehnyt ennen kuin aloin käydä töissä. Joulukuussa jään 50% työajalle ja olen aivan kauhuissani siitä, että tulenhan pärjäämään. Tulenhan? en halua ainakaan lisävelkaantua.
The budjetti:
Vuokra 622 (korotus tammikuusta alkaen)
Sali 77
DNA 55 (?) puhelin+puhelin+puhelin+netti+kännykkäliittymä
Päiväkoti alle 85
Vakuutukset 35
Sähkö 20
Hyväntekeväisyys 20
YHT. 914
Veloista:
SPANKKI 45
SILMÄLASIT: 55
MASTERCARD: 82
OP 30
YHT. 212
Ilman ruokaa budjetti olisi abouttiarallaa: 914+ 212= 1126. Käytännössä minulla olisi oikeasti varaa käyttää 300 euroa ruokaan kuussa. Aloitankin nostamaan tämän verran rahaa palkkapäivänä ja käytän vain käteistä kaupassa.
Olen tullut siihen tulokseen, että suurimmat menoerät on RUOKA RUOKA RUOKA, minun hiukset ja meikit. Kampaajakäyntiä täytyy saada pidennettyä. Tai siis sitä väliä. Nyt kun minulla edelleen on nuo velat. PUUH. Olisikin olemassa joku nopea ratkaisu ja velat häviäisivät. Olisinpa elänyt kesän säntillisemmin. Perskule.
päätin päivittää budjettiani, sillä aiemmat budjettini olen tehnyt tehnyt ennen kuin aloin käydä töissä. Joulukuussa jään 50% työajalle ja olen aivan kauhuissani siitä, että tulenhan pärjäämään. Tulenhan? en halua ainakaan lisävelkaantua.
The budjetti:
Vuokra 622 (korotus tammikuusta alkaen)
Sali 77
DNA 55 (?) puhelin+puhelin+puhelin+netti+kännykkäliittymä
Päiväkoti alle 85
Vakuutukset 35
Sähkö 20
Hyväntekeväisyys 20
YHT. 914
Veloista:
SPANKKI 45
SILMÄLASIT: 55
MASTERCARD: 82
OP 30
YHT. 212
Ilman ruokaa budjetti olisi abouttiarallaa: 914+ 212= 1126. Käytännössä minulla olisi oikeasti varaa käyttää 300 euroa ruokaan kuussa. Aloitankin nostamaan tämän verran rahaa palkkapäivänä ja käytän vain käteistä kaupassa.
Olen tullut siihen tulokseen, että suurimmat menoerät on RUOKA RUOKA RUOKA, minun hiukset ja meikit. Kampaajakäyntiä täytyy saada pidennettyä. Tai siis sitä väliä. Nyt kun minulla edelleen on nuo velat. PUUH. Olisikin olemassa joku nopea ratkaisu ja velat häviäisivät. Olisinpa elänyt kesän säntillisemmin. Perskule.
perjantai 18. elokuuta 2017
työsopparia pukkaa
Hola!
Maanatai alkoi loistavissa tunnelmissa: esimies kiikutti eteeni työsopimuksen, jossa minulla on töitä 8.11 saakka. hipiphurrei -juuri niinkuin toivoin. AIVANMAHTAVAA!
Tiistain ja keskiviikon sain kaverini kanssa lapsivapaata ja mitäs me mammat tehtiinkään? MENTIIN VAELTAMAAN. 45 kilometria 17 tunnissa. Nyt on kipiänä pakarat, selekä, ja varpaat. Uudet vaelluskengät saattoivat tuhota isovarpaideni kynnet. Mutta ootteko syöneet mitään parempaa kuin pitkän vaelluksen jälkeen itse poimittuja kanttarellejä notskilla voilla paistettuna ja suolalla höystettynä? Ja ne mustikat! Ja se yksi hilla, joka sieltä suonpientareelta löytyi.
Torstai menikin urheillessa ja kolmen tunnin päikkäreitä nukkuessa. Jopa oma lapseni, joka kotona ei nuku päikkäreitä, nukkui kolme tuntia. HUHHHUH. Hyväksyin salitarjouksen, tämän kuun vielä käyn ilmaisilla kerroilla. Syyskuussa alkaa virallisesti 6 viikon ilmaisaika, ja jos sinä aikana saan sen 20 leimaa täyteen niin saan vielä ilmaiset 4 viikkoa. Eli niitä odotellessa. Tämä tekee keskimäärin 3-4 salikertaa viikossa. Lapseni oli tutustumassa lapsiparkkiin eilen ja ei meinannut lähteä kotiin. Enkä kyllä ihmettele. Se parkki on isompi kuin meidän kämppä ja vahtijana oli varhaiskasvatuksen opiskelija.
Pitäskö ensi kuusta aloittaa virallinen julkinen rahankäytön erittely? Voisi lisätä mun ryhtiliikettä. Olen kuitenkin jo vähän rauhoittunut näiden telttailukamppeiden ostamisen suhteen MUTTA myönnän olleeni mainoksen uhri! kävelin sokokselle ja pyysivät urban decayn 10 minuutin meikkaukseen mukaan. Niillä väreillä mun silmistä kuoriutui jotain niin kaunista. Kaikki sanoivat, että mulla on tiikerin silmät. Ostin sen pirkuleen summer heatin 55 e, mutta se on ikuinen ja siinä on miljoona hyvää väriä. Se oli niin hyvä, että työkaverikin osti sen. TIIKERISILMÄT! :D
Miesten suhteen elämä on outoa. Muutaman viikon takaiset treffit olivat kivat, mutta ei siitä elämää suurempaa pitänytkään tulla. Ensi viikolla olen menossa pyöräilemään yhden tyypin kanssa, enkä ole varma onko ne treffit. Ollaan tavattu noilla leireillä, joissa olen ollut tetsaamassa tänä keväänä ja nyt kyseltyäni hänen tulemisistaan syksyn leireille alettiinkin jutella enemmän ja ehdotin yhteistä pyöräilyretkeä. Ja koska moni mies ei tulisi kanssani pyöräilemään kello 730 olin innoissani kun hän suostui. Nyt vain en ole varma pyysinkö häntä treffeille vai ihan vain pyöräilemään. Toisaalta ihan sama, koska se on ihan superhauska tyyppi niin mukavaahan sitä on eniveis.
Elokuun olen vielä kanttuvei pääsykoeasioista ja syyskuussa alkaa tiukka luku-urakka ja talouskuri. Ne oikeastaan kävelevät käsi kädessä.
Tulipahan avauduttua!
Maanatai alkoi loistavissa tunnelmissa: esimies kiikutti eteeni työsopimuksen, jossa minulla on töitä 8.11 saakka. hipiphurrei -juuri niinkuin toivoin. AIVANMAHTAVAA!
Tiistain ja keskiviikon sain kaverini kanssa lapsivapaata ja mitäs me mammat tehtiinkään? MENTIIN VAELTAMAAN. 45 kilometria 17 tunnissa. Nyt on kipiänä pakarat, selekä, ja varpaat. Uudet vaelluskengät saattoivat tuhota isovarpaideni kynnet. Mutta ootteko syöneet mitään parempaa kuin pitkän vaelluksen jälkeen itse poimittuja kanttarellejä notskilla voilla paistettuna ja suolalla höystettynä? Ja ne mustikat! Ja se yksi hilla, joka sieltä suonpientareelta löytyi.
Torstai menikin urheillessa ja kolmen tunnin päikkäreitä nukkuessa. Jopa oma lapseni, joka kotona ei nuku päikkäreitä, nukkui kolme tuntia. HUHHHUH. Hyväksyin salitarjouksen, tämän kuun vielä käyn ilmaisilla kerroilla. Syyskuussa alkaa virallisesti 6 viikon ilmaisaika, ja jos sinä aikana saan sen 20 leimaa täyteen niin saan vielä ilmaiset 4 viikkoa. Eli niitä odotellessa. Tämä tekee keskimäärin 3-4 salikertaa viikossa. Lapseni oli tutustumassa lapsiparkkiin eilen ja ei meinannut lähteä kotiin. Enkä kyllä ihmettele. Se parkki on isompi kuin meidän kämppä ja vahtijana oli varhaiskasvatuksen opiskelija.
Pitäskö ensi kuusta aloittaa virallinen julkinen rahankäytön erittely? Voisi lisätä mun ryhtiliikettä. Olen kuitenkin jo vähän rauhoittunut näiden telttailukamppeiden ostamisen suhteen MUTTA myönnän olleeni mainoksen uhri! kävelin sokokselle ja pyysivät urban decayn 10 minuutin meikkaukseen mukaan. Niillä väreillä mun silmistä kuoriutui jotain niin kaunista. Kaikki sanoivat, että mulla on tiikerin silmät. Ostin sen pirkuleen summer heatin 55 e, mutta se on ikuinen ja siinä on miljoona hyvää väriä. Se oli niin hyvä, että työkaverikin osti sen. TIIKERISILMÄT! :D
Miesten suhteen elämä on outoa. Muutaman viikon takaiset treffit olivat kivat, mutta ei siitä elämää suurempaa pitänytkään tulla. Ensi viikolla olen menossa pyöräilemään yhden tyypin kanssa, enkä ole varma onko ne treffit. Ollaan tavattu noilla leireillä, joissa olen ollut tetsaamassa tänä keväänä ja nyt kyseltyäni hänen tulemisistaan syksyn leireille alettiinkin jutella enemmän ja ehdotin yhteistä pyöräilyretkeä. Ja koska moni mies ei tulisi kanssani pyöräilemään kello 730 olin innoissani kun hän suostui. Nyt vain en ole varma pyysinkö häntä treffeille vai ihan vain pyöräilemään. Toisaalta ihan sama, koska se on ihan superhauska tyyppi niin mukavaahan sitä on eniveis.
Elokuun olen vielä kanttuvei pääsykoeasioista ja syyskuussa alkaa tiukka luku-urakka ja talouskuri. Ne oikeastaan kävelevät käsi kädessä.
Tulipahan avauduttua!
sunnuntai 13. elokuuta 2017
Päätöksiä päätöksiä
hellurirei!
Tässä iltavuorosta aamuvuoroon siirtyessä kerkiääkin avaamaan tunteitaan ja päätöksiään.
Eli niinkin isosta asiasta kuin salin löytämisestä olisi kyse. Tai siitä, että löysin sen jo mutta hinta meinaa kirpaista!
Minulla tarjotaan siis seuraava sopimusta (joka pitäisi hyväksyä tänään)
-hyvin varustettu kuntosali, uima-allas, kylmäallas, lapsiparkki + lapsen satujumppa yhteensä 77 e/kk. Äitini käy samalla salilla, joten myös hänelle voitaisiin laittaa se lapsiparkki/satujumppaosuus jolloinka hän veisi lapseni sinne kun itse olen töissä. Käytännössä 77 euroa sisältää siis myös lapseni harrastuksen.
-Ongelma: väittivät, että minun täytyy sitoutua vuodeksi. Nyt kun katsoin nettisivulta niin siellä kyllä lukee yhden kuukauden irtisanomisajalla sama hinta. Tästä aion siis vielä neuvotella.
-Kaupan päälle ensimmäinen kuukausi ilmaiseksi ja toinen ilmaiseksi 20 käynnin jälkeen.
-Jäsenmaksu 40 e vuosi. Lupasivat puoleen hintaan.
-Eniten minulla tässä painaa se, että siellä on toimiva lapsiparkki. Se oli isompi kuin meidän oma koti ja täynnä siistejä juttuja, joista lapseni varmasti tykkää.
Ahdistaa kun minusta on tullut nykyään niiin huono päätöksentekijä. Jahkaan ja jahkaan. Ja jahkaan vielä lisää.
Any toughts?
Tässä iltavuorosta aamuvuoroon siirtyessä kerkiääkin avaamaan tunteitaan ja päätöksiään.
Eli niinkin isosta asiasta kuin salin löytämisestä olisi kyse. Tai siitä, että löysin sen jo mutta hinta meinaa kirpaista!
Minulla tarjotaan siis seuraava sopimusta (joka pitäisi hyväksyä tänään)
-hyvin varustettu kuntosali, uima-allas, kylmäallas, lapsiparkki + lapsen satujumppa yhteensä 77 e/kk. Äitini käy samalla salilla, joten myös hänelle voitaisiin laittaa se lapsiparkki/satujumppaosuus jolloinka hän veisi lapseni sinne kun itse olen töissä. Käytännössä 77 euroa sisältää siis myös lapseni harrastuksen.
-Ongelma: väittivät, että minun täytyy sitoutua vuodeksi. Nyt kun katsoin nettisivulta niin siellä kyllä lukee yhden kuukauden irtisanomisajalla sama hinta. Tästä aion siis vielä neuvotella.
-Kaupan päälle ensimmäinen kuukausi ilmaiseksi ja toinen ilmaiseksi 20 käynnin jälkeen.
-Jäsenmaksu 40 e vuosi. Lupasivat puoleen hintaan.
-Eniten minulla tässä painaa se, että siellä on toimiva lapsiparkki. Se oli isompi kuin meidän oma koti ja täynnä siistejä juttuja, joista lapseni varmasti tykkää.
Ahdistaa kun minusta on tullut nykyään niiin huono päätöksentekijä. Jahkaan ja jahkaan. Ja jahkaan vielä lisää.
Any toughts?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)