torstai 16. elokuuta 2018

Lomapuudeli

Lomapuudeli huuteli Femmmikselle, että kolmensadan euron lomabudjetti on helppo säilyttää. Puhujana oli puudeli, joka ei juo kahvia ulkona, syö ulkona, tee mitään ylimääräistä.

Kolme viikkoa myöhemmin ilmoitan täten, että kyllä Suomi on kohtuu arvokas maa näin kuluttajan näkökulmasta. Upea päivä Porvoossa, yksitoista euroa bussilippuihin plus 6 euroa äidin velka, ja hups  seitsemäntoista euroa jo siinä. Lapsella ei näillä kesähelteillä muuta kuin pieni mekkoa päällä ja kappas olikin joku takatalvi auringon keskellä, pakko ostaa villatakki lapselle, se lähimmässä vaateliikkeessä kahdeksantoista euroa. Pikkusiskon valitsema ravintola. Lapsen ja minun ruoka kolmekymmentäkolme euroa. Emme edes ottaneet limsaa tai kahvia tähän. Myöhemmin kuppi kahvia ja lapselle jäätelö. Saldo käsittämätön vaikka tavallaan mitään kummallista ei edes tehty.

Nyt huomautan, että tämän laitteeni näppäimistön numerot tai huutomerkit yms ei toimi. Paitsi numero 6. Ja näköjään 56+ . HUOH.

Rahaa saa poltettua aika hyvin. Yksi reissu tippui onneksi koska budjetti olisi huutanut hoosiannaa. Tuntuu käsittämättömältä miten oikeastaan ruoka on se mikä syö meidän varat. Kävimme lapseni kanssa sushibuffetissa, meni kuusitoista euroa. Käveleskelimme pitkin Helsinkiä. KÄvimme kynsilakan ja käsirasvan kaupasta ja istuimme puistoon hieromaan toistemme käsiämme ja lakkasimme kynsiä. Ostin kahvin. Lapselle pillimehun ja jäätelön, kaupasta tosin. Kävelimme Lintsille, jossa olimme sopineet näkevämme kaverimme. Ostettiin urheilutarvikkeita uutta yhteistä harrastusta varten; lapselle nyrkkeilyhanskat. Lintsillä kävimme ystävieni kanssa isossa maailmanpyörässä. Kahden ihmisen laitelippu kuusitoista euroa. Lapsi sai nälkäkiukkukohtauksen, ja ostin ranskalaiset hänelle. Ja siis jos joku lapsi syö kuin hevonen sille tuulelle sattuessaan niin se on minun lapsi. Lohinigirejä menee seitsemän kpl heittämällä ja päälle kevätkääryleet ja naudanlihakastiketta. Pituuskasvu on kyllä suoraan korreloinut nälkää :D

Kummipoika ja sen veli olivat meillä viikonlopun. Reissu sisälsi kotiin ostettujen ruokien ja leipomistarvikkeiden lisäksi retken luonnontieteelliseen museoon, retken mäkkäriin ja legokauppaan. Legokauppa on minulle vaarallinen paikka. Selvittiin kuitenkin pienellä loppulaskulla :D Kummipoika on älyttömän hyvä legoilija. Sovimme, että kun hankin Lego Ninjago Kohtalon aluksen kutsun sen meille rakentamaan.

Yritän siis sanoa: Suomessa liikkuminen vie euroja. Voin sanoa, että huoahdan onnesta kun loma on ohi ja tiukka arki alkaa.  HUOH. en halua kuluttaa enää yhtään. Haluan elää taas minibudjetilla. En kestä kun palkkanauhaa saa odottaa ainakin kaksi viikkoa vielä, tällaisena ei niin järjettömän pitkäkestoisena ihmisenä vaikea odottaa. Toisaalta pohdin paljon sitä kuinka jatkossa haluaisin, että kaikki ostokset kohdistuisivat enemmän pienyrittäjiin ja niiden tukemiseen, koska kohta meillä ei ruokakauppojen lisäksi ole kuin nettikauppoja.

Hyviä uutisia: sain pelkän S-etukortin. Ei visaa ei pankkikorttia. Enää viisitoista päivää palkkapäivään ja luottokorttivelattomuuteen, ei enää paljoa. Ihanaa.

2 kommenttia:

  1. Loppusuoralla kohti luottokortitonta velkaa! Hyvä puudeli.

    VastaaPoista
  2. Onko puudeli kesälomalla vai pitäisikö huolestua, että on "pahanteossa", kun ei ole kuulunut mitään? ��

    VastaaPoista