sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

päästi Puudelin vapaalle ja törsäsi

Olenhan joskus maininnut rakastavani ja vihaavani siivousta? Tai sanotaanko näin, rakastan puhdasta kotia MUTTA en jaksaisi aina siivota. Puhdas koti ja eritoten se kodin tuoksu on minusta ... endorfiinejä vapauttava.  Varsinkin yövuoron jälkeen kun avaa kodin oven niin toivoo törmäävänsä raikkaan puhtaaseen tuoksuun.

Siitä lähtien kun taas siirryin käteisen käyttöön ruokakaupassa, olen ollut aikamoinen tarkanmarkan puudeli. Säntillinen, lasken tarvitaanko oikeasti. Syödäänkö oikeasti ja jos syödään niin milloin syödään. Ja yllättävän hyvin ollaan pysytty budjetissa, tai pitäisikö sanoa yllättävän kivuttomasti. Jos lapselle ostettuja vaatteita (miten paljon yksi lapsi kasvaa 4 kuukauden aikana????!!!) ei lasketa niin juurikaan suuria hankintoja ei ole tullut tehtyä vähään aikaan.

Istuin eilen tylsistyneenä kotona, kun en saanut yövuorojen välillä oikein nukuttua, olin jo syönyt, urheillut, tehnyt ruuat ja kotonakin oli tavarat kohdillaan. Olin siis tylsistynyt. Minulla oli tunti aikaa. siirryin sportamore-sivustolle katselemaan upeita treenitrikoita. AH KUINKA iHANAT NUOKIN OVAT. Klikkailin aletuotteita ja kohta kassalla oli sporttihousuja ja treeniliivejä 207 euron edestä. Kaikki aletuotteita. Tuijottelin näyttöä. Mietin miten tylsistynyt olen. Klikkasin kaikki ostokset pois ostoskorista. En oikeasti halunnut mitään. Pelasin vain aikaa.

Oikeasti sijoitin toluun. Minäkin, kuten kaikki muutkin, laskevat siivoustuotteet ja hygieniatuotteet ruokalaskuun. Itse olen pari kuukautta pessyt pirkan hajustamattomalla kahden euron lattianpesuaineella (vuorottelen kehnoa höyrypesusuriani ja käsin lattian nuohousta) ja keittiössä käyttänyt 1,69 e maksavaa lime suihkutettavaa ainetta. Limestä ei jää puhdas tuntuma, Pirkan pesuaineesta ei ole sinänsä pahaa sanottavaa mutta siitä ei tule sitä samaa fiilistä kuin tolulla siivoamisesta.  Mun mummi ja äiti käyttivät tolua ihan kaikkeen silloin kun olin pieni. Kirjoitin vampyyripäiväkirjaani (?) että mummini erikoisvoima on tolu. Sitä piti muistaakseni jopa kerran suihkuttaa minun allergisiin hyönteisten pistoihinkin :D

Päätin sitten palkita itseni pitkäjänteisestä ja hyvin hoidetusta velanmaksusta ostamalla tolutuotteet. Eli aloeveratolu maksoi (valitsin isomman kaupan, jotta saan edullisemmin) 2,45 euroa sekä suihkutettava tolu maksoi 2,89. Eli käytin rahaa 45snt + 1,20= 1,60 euroa enemmän kuin mitä halvemmat tuotteet olisivat edellyttäneet. Mutta jynssään tämän asunnon lattiasta kattoon ennen Femmiksen ensi viikkoista vierailua, joten hän voi sanoa tuliko näillä helteillä raikas olo meillä.

Tolu ei onneksi vaikuta siihen, että sen sijaan, että velkani olisivat maksettu I/2019, niiden pitäisi kuittautua 9/2018. ENÄÄ KAKSI KK LUOTTOKORTTIVELKAA!!!

PS. Söin kaksi jäätelöä tätä kirjoitaessa mutta haitanneeko tuo koska kokeilin minitriatlonia tänään: 5 km juoksu+ 20 km pyöräily + 750 m uinti.

PPS. Myytyä tavaraa sen verta, että pitäisi riittää jo 14.8 saakka ruokaan :)

PPPS. Enää huominen, kaksi yötä ja voi huutaa LOMA!

8 kommenttia:

  1. Hyvä ja edullinen sijoitus vaateostosten sijaan! :D Tuossa on hauska huomata, että joissain asioissa (kuten pesuaineessa) on tarkka kymmenistä senteistä, ja se kalliimpi vaihtoehto tuntuu liikan kalliilta, vaikka samalla olisi valmis tuhlaamaan muihin asioihin kymmenkertaisia summia. Hyvä esimerkki siis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mutta vaatteista en ollut ostamassa mitään oikeasti. Tuntui hyvältä huomata ettei sellaista tarpeen tuntua syntynyt. Ja ehkä koska olen nuukaillut niin tuntui vielä tyhmemmältä laittaa rahaa vaatteisiin kun muetiskelen tolupullojen edullisuutta

      Poista
  2. Tolun tuoksu on kyllä hyvä. Minä laitan lapset moppaamaan imuroinnin jälkeen. Meillä vielä tapellaan mopeista. Vaikka niitä on kaikille oma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun lapsi sanoo aina treenaannneensa niin paljon että ei pysty :D

      Poista
  3. Tykkään blogistasi! Tolushoppailu oli hauska esimerkki siitä, miten sen shoppailun ilon voi saada myös jostain ihan pienestä ja tarpeellisesta ostoksesta. Varta vasten kun lähtee isoon kauppaan ja oikein nautinnollisesti valitsee sen kaikkein ihanimman pesuaineen... Raikasta kesää sulle!

    VastaaPoista
  4. Apua, nää sun klikkiotsikot saa aina pelkäämään pahinta! (Kyllä, blogiasi on tullut lueskeltua jonkin aikaa, vaikka vasta nyt kommentoin.) Varsin hyväksyttävää tuhlailua siivousaineet kyllä on <3

    Meillä ollaan siirrytty koko ajan luonnonmukaisempiin pesuaineisiin, tolua tulee tosin käytettyä lähinnä puutarhassa torjumaan kirvoja. Sisällä käytän viimeisiä kertyneitä kaupan puhdistusaineita, sitten siirrytään lähes kokonaan etikkaan ja ruokasoodaan. Ainut murheenkryyni talouden kannalta on käsitiskiaine: en suostu ostamaan enää ainuttakaan normimarketin tuotetta, kaikissa vähintäänkin säilöntäaineet on niin voimakkaasti allergisoivia ja osa myös vesistöjä tuhoavia, että en kestä. Miinuspuolella taas on se, että ainut hyväksymäni ekotuote (uskomatonta, mutta suurin osa Ruohonjuuren ekopesuaineista on ihan yhtä pahoja kuin markettikamat...) on aika pirun kallis, hintaeroa on melkein kolminkertaisesti tavallisiin tuotteisiin. Vaan ei auta, eli samassa veneessä ollaan siivoustuotteiden kanssa tuhlailussa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikäs pesuaine mahtaa olla kyseessä? Mä käytän lidlin halpiksia tai fairiaa jos budjetti antaa myöden.

      Poista