Tammikuu ohi on!

 UGH UGH UGH

Tammikuu on ohi, eli kohta voimme virallisesti alkaa odottamaan joulua. Siis jos aika voi mennä nopeasti niin nyt se menee. Hiukan on taas useampi rauta tulessa ja se jännittää. Valmistuminen pitäisi priorisoida nyt ykköseksi.

JJJJJÄÄÄNNNÄÄÄ. Työrintamalla olisi mahdollisuuksia edetä. Se tarkoittaisi pientä palkankorotusta mutta puolituntia lisää työmatkoihin joka päivä mutta työaika lyhentyisi. MUTTAMUTTA. Musta 45 min työmatkat on liikaa. 30 min vielä menee. Pyöräkaudella se tarkoittaisi lisäkilometrejä, mikä olisi kiva mutta muutoin vähän mäh.

Mutta mennäänkö lukuihin. Odottelen jännällä saammeko oikeasti tulospalkkion helmikuun lopulla. Siitä järjestelmästä oltiin luovuttu mutta nyt se ilmeisesti on tulossa takaisin (?). En usko ennen kuin rahat on tilillä. 

Eli tuttuun tapaan tulot olivat 2313,48: ylimääräinen 24,90 minkä sain yhdestä joulukuussa tehdystä jutusta.

Menot: 

897,43 koti (vuokra+ muut)

511,28 laskuihin -> tässä kuussa mm. YTK

291,28 ruoka kaupasta

142,45 vaatteet alennuksesta talvikengät itselle ja lapselle, muutamat pakkasen sanelemat lisälämpövaatteet 

107,69 hygienia ja meikit -> meikit tilattiin edullisesti KIKO MILANOsta, tässä taas helposti useammaksi kuuksi. Ostin myös päänahan kuorinta-aineen ja meikkien poistoaineen. Nämä ei kuukausittaisia menoja.

100,63 viihde (?)

56,50 lahjat. 

40,00 terveys (fysioterapeutti)

34,50 bussilippu

32,75 lemmikit

22,30 ulkona syömiseen

49 sali

15 e säästö (15 e tuli S-Pankin kautta) =30 e

YHT: 

2300,36

En kyllä ihan ymmärrä. Sain säästettyä 100 e puskuriin, eli puskuri on nyt 500 euroa, mikä on 25% tavoitteesta MUTTA mulla on nyt pankissa 300 euron koko vuoden kaikki vakuutukset maksu, joten puskuri menee siihen jos ei tule sitä tulospalkkiota helmikuun lopussa.

Helmikuun tavoite:

Ei vaatteita muuta kuin lapselle alulapaset tuonne toppahanskojen alle (aika urgent)

Jos löydän käytetyt luistimet itselleni, niin sellaiset

Suksipakettia lapselle 10:llä olen etsinyt. Vielä ei löytynyt vapaana. 

Ei meikkejä helmikuussa. Ostin hiusvärin, jonka laitan tänään, jotta kampaajakäyntiä voisi vielä siirtää maaliskuun loppuun. 

Viihdeosioon vain 50e. OIKEASTI.

Rahanseurannasta on onneksi tullut tapa, eli enää ei jää merkkaamatta asioita. Odotan palkkakuittia kuin kuuta nousevaa, koska haluan tietää pääsenkö 2100 e käteen jäävään palkkaosuuteen veroprosentin pienentyessä ja laittaessani lounasedun puoleksi. 

Jännällä odotan! 

Mites muiden tammikuut? 

Kukkaron kuningatar

 Diagnoosi: yksinäisyys, jonka peittelyyn käytetään valtavat määrät rahaa ja aikaa selaten erilaisia vaihtoehtoja mitä ja milloin tarvitsisi, että tunneskaalaan tulisi positiivisia viboja.

Hoito: Askeleittainen pitkä, hitaasti etenevä matka sisimpään ja oman ostostelun ja syömisen juurisyihin pureutuminen ja pikaratkaisuista luopuminen. 

Toteutus: Aivan vitun vaikea! 

Mitä tällä viikolla tein talouden eteen? Yritän ymmärtää rahaa lukemalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, tuijottamalla omaa verkkopankkia ja miettimällä pakatessani muuttolaatikoita, että mitä teen 70% omistamistani tavaroista. 

Muuttolaatikot mainittu. Ei mennä siihen vielä.

Luin kirjan Kukkaron kuningatar  ja kuis ollakaan pääsin omaan ytimeeni. Tämä oli ensimmäinen kirja, joka ei aloita taloudesta puhumista budjetin laskemisella, mikä kuitenkin vain kertoo fantasiamaailmasta, jossa kuvittelemme tunneostajan elävän oman tiukan taloussuunnitelman mukaan. Tämä on siis oma mielipiteeni, ei kirjailijan. Kirjassa pyydettiin katsomaan sinne omaan sisimpäänsä ja laskemaan koko omaisuus asunnossa, mistä on maksanut yli euron. Eli nyt lähetään laskemaan kaikki vessapapereista joululahjapapereihin, lapsen 3 euron legofiguurista kuntopyörään. Ja vastuskuminauhoihin, ruukkukasveihin, palapeleihin, kenkiin, ehdottoman tärkeään pastakaulimeen (?) ja loputtomaan kasaan merkkiastioita. Ja se toinen astiasto, joka on hienompi kuin se merkkiastiasto. 

Sanomattakin on selvää, että kun aloitin lokakuun käymällä läpi häkkivarastoni, jossa olen enenevissä määrin alkanut säilyttää ihan kaikkea (erityisesti kirjoja!) ja huomasin vieväni 11 aatikollista tavaraa kierrätykseen/myyntiin/roskiin.

11 banaanilaatikollista. Varastoon jäi 7. Niistäkin ainoastaan kaksi sisältää joulukoristeita ja loput --- tähän hätään en uskalla sanoa. Sanoma: jos kaikkeen tähän mitä omistat on mennyt näin paljon rahaa 

-> mitä jos olisin käyttänyt tämän kaiken järkevästi? Miten paljon omaisuutta mulla on ja samalla sanon, että minulla ei ole varaa? 

Oman elämän varattomuuteni on 100% varojen paskaa käyttöä. Eli, kuten joku joskus kaksi vuotta sitten minulle kommentoi, vaikka tienaisin 10000euroa, niin minun kulutuskäyttäytyminen näyttää niin villiltä ( ei suora lainaus), että ei niistäkään jäisi säästöön. 

Tällä hetkellä se tuntuu todelliselta. Kun katsoin omaa Bank Norwegianin käyttöä siitä hetkestä kun edellisen kerran olin luottokorttivelaton (elokuu2018) siihen hetkeen kun syksyllä 2020 otin yhdistelmälainan ja maksoin kaikki pienemmät lainat pois -> siellä oli yli 21tuhatta euroa tapahtumia.

Luottokortilla. 

Aluksihan päätin, että kerään siellä lentopisteitä (ne ovatkin olleet aidosti hyödyllisiä) mutta samalla aloin käyttää korttia aika helposti ja vaivatta kun tilillä ei ollut rahaa ja olisi vielä pakko käydä sushilla. Jos tuo 21t olisi täynnä "ai niin ostin uuden sohvan kun edellinen paloi/ meidät ryöstettiin" etc tyylistä osteostelua niin se olisi ihan ok (paitsi fiksut sanoo, että katastrofitilanteessa VAKUUTUS korvaa) mutta siis se 21t mitä siellä on kierrätetty... Siellä ei siis ollut niin paljoa lainaa (oli päälle 2t) mutta olen kierrättänyt siellä kortilla 21t euroa. 

Puhuin tästä ystävälleni, pelkästään ravintolaan oli tuona kahden vuoden aikana mennyt 1300 euroa. Ja hän sanoi, ettei se ole paha. Mutta siis se on luottokortilla käytyjä sushibuffetteja pari kertaa viikossa tilanteessa missä niihin ei oikeasti aidosti ole rahaa.

Kukkaron kuningattaren pitää nimittäin miettiä myös omia arvojaan. Vastaako kuluttamiseni omia arvojani? Jos minun arvoissani on ok elää luotolle ostelleen turhanpäiväistä roinaa, niin mikä ettei. So be it. Tee liian pieni budjetti ja elä luotolle kolme päivää palkkapäivästä eteenpäin. 

Mutta onko ne niitä minun arvojani vastaavia toimintoja. 

Eli minun pitäisi vastata siihen kuka minä olen. Ja millainen minä olen. Se on iso ja hyvä kysymys. Tällä viikolla minä en ostanut mitään turhaa. Tällä viikolla olen käyttänyt älyttömän vähän ruokaan rahaa. Tällä viikolla pysyin itseni ja lapseni kanssa sovituissa budjettineuvottelujen tuloksissa kiinni. 

Tällä viikolla opettelin etsimään mitkä arvot tuovat minulle iloa.