keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Mitäs, jos maksaisin velkasi pois?

Lumiturpa täältä terve!

Sain eilen mielenkiintoisen viestin. Minulle joku tuntematon miespuolinen henkilö lähetti minulle Facebookissa viestin, jossa sanoi haluavansa antaa minulle rahaa. Tietysti ajattelin (tiesin)  sen olevan huijaus mutta välttääkseni väärinkäsitystä (jos hän etsi kaimaani) lähdin tiedustelemaan mahdollisuutta, että tuntisimme toisemme. Hän vastasi olevansa myös Pohjoisesta. Kirjoittaen Pohjoinen isolla alkukirjaimella.

Rakastan analysoida toisten argumentaatiota. Kerroin tyypille, että Lapissa kasvaneena silti en koe tarvetta lahjoittaa rahojani kanssakylmyydessä kasvaneille. Sitten alkaa hänen osaltaan sääliä hakeva argumentaatioyritys: "Anteeksi, se taisi olla huono idea". Koska aidosti uskon kyseessä olevan huijaus jätin vastaamatta. Tämän jälkeen vihreä valo alkoi taas vilkkua: "olen vaan ajatellut, että jollakin muulla voisi olla parempaa käyttöä rahoillani kuin minulla. Olenko sinusta tyhmä kun ajattelen noin?"  Oikea vastaus on olet, koska kuvittelet minun uskovan, että olisi ilmaista rahaa tai, että haluaisin rahaa tililleni joltain random-ihmiseltä. Oikeassa elämässä neuvoin häntä lahjoittamaan rahat suomalaiselle hyväntekeväisyysjärjestölle. Kyseiselle jampalle tämä ei kelvannut vaihtoehdoksi.

Tästä päästään itse aiheeseen. Jos kyseinen henkilö on oikea henkilö, ja olisi vaikka eksynyt lukemaan blogiani, niin toivoisin yhtä asiaa. Anna rahat niitä eniten tarvitseville, sillä minä en ole köyhä. Tai olenhan minä - tiliotteeni perusteella. Minun elämäni on täynnä naurua, iloa, onnea, ihania ihmisiä, kahvia ja mahdollisuuksia!

Minun taloudellinen köyhyyteni on väliaikaista. Minä haluan maksaa velkani työssä tehdyillä rahoilla. Tiedän, että saan töitä (kolmas haastattelu tänään) ja urani on vasta alkamassa. Minulla on koko elämä edessä. Anna rahasi niille, jotka ovat pitkäaikaistyöttömiä, masentuneita tai muille joita elämä on kohdellut huonosti.

Terveydenhuoltoalalla kohtaa päivittäin ihmisiä, joilla menee oikeasti huonosti. Jotkut ovat kykenemättömiä auttamaan itseään ja joillakin elämässä kaikki vastustaa vaikka kuinka yrittäisi. Näitä ihmisten ja heidän elämäntarinoidensa ympärillä tärkein ajatus, jonka olen oppinut on turhan valituksen ja negatiivisen energian poissulkeminen omasta ajattelutavasta.

Minun elämäni on hyvää. Tämän vuoden se tulee tarjoamaan haasteita velanmaksun ja työelämään sopeutumisen muodossa. Mutta onneksi rakastan haasteita!


2 kommenttia:

  1. Ensinnäkin: Mitä helv..? En kykene uskomaan tuota äijän viestiä miksikään muuksi kuin huijaukseksi.
    Toiseksi: Hieno kirjoitus siitä, että vaikka on köyhä ei elämä ole välttämättä köyhää.
    Huolimatta tämänpäiväisestä omasta itkuvirrestäni ja tutkimuksesta, että tekeekö raha onnellisemmaksi.
    Kolmanneksi: Pointsit kahvista! :D
    Haasteet on elämän kofeiini!

    VastaaPoista