Puudeli on noussut!
60% työajasta 100% työajalle. Uusi työ uudet haasteet.
Ja se vitun korona. Se muutti paljon. Työkuvioissa, elämässä, kuten varmaan teillä kaikilla.
Päädyin siihen, että tarvitsen päivätyön. Ja sain sen! Minulla jää palkkaa käteen kuussa noin 2080 e mikä on lähes saman verran kuin kolmivuorotyöstä mutta minulla on säännöllinen työaika sekä viikonloput vapaat.
AIVAN MIELETÖNTÄ.
Olen ihan älyttömän onnellinen työstä ja sen tuomista haasteista. Se on nimittäin ei suoranaisesti hoitajan työtä. Ja koen, että minulla voisi olla paljon annettavaa. Saan pitää myös kesälomaa, mikä itselleni on kaikista tärkeintä. Viimeksi lomalla 2018. Vaikka ei lomasuunnitelia olekaan niin on kyllä kiva saada nukkua ja urheilla sielun kyllyydestä.
Olen nyt trackannut rahanmenosa sovelluksella jo jonnin aikaa ja täytyy kyllä sanoa että ymmärrän hyvin miksi velkaannun toistuvasti. Tästä lähin on tietysti helppo laskea tulot, koska ne on täysin säännölliset.
Sain vähän säästettyä sukan varteen mutta ensi viikolla oleva oikeudenkäynti tulee syömään ison osan mun kesälomarahoista (kaiken) sekä pennosista, jotka olen säästänyt. Kyseessä on minipuudelin huoltajuuskiista, joka siis syönyt aika lailla paljon omaa fiilistä tässä jo vuoden päivät kun ymmärsin, että tällaiseen prosessiin on pakko lähteä.
Mutta sitten uuteen nousuun.
Velat vähenee ja aurinko lisääntyy!
Hnegissä ollaan, miten muut siellä?
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ketutus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ketutus. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 24. toukokuuta 2020
keskiviikko 18. joulukuuta 2019
Kahden päivän kulutus
Käydään läpi alkuviikon ostokset:
Maanantai oli nolla ostospäivä ja voin sanoa käsi millä tahansa jumalallisella kirjalla, että näitä on mun elämässä todella, todella vähän. Mutta maanantai oli sellainen. Tästä tuli hyvä fiilis, voisin yrittää saada näitä huomattavasti enemmän viikkoon.
Tiistaina viimeisiä joululahjoja:
57 e mun lapsen joululahjaan
20 e pikkusiskon poikaystävän lahjaan
yht. 77 e. Nämä minun ja äidin säästetyistä rahoista. Yhteensä joululahjoihin minä ja äiti olemme käyttäneet 170 euroa. Vielä yksi lahja uupuu meidän yhteisistä ja mun omista ostamista lahjoista puuttunee muutama. Tai sitten annan illallislahjakortteja mun luokse, eli yhteistä aikaa.
Kävin ruokakaupassa ja sinne meni 14,80 euroa. Tästä 5,45 meni koiran pissa-alustoihin ja se vajaa 10 euroa itse ruokaan. En edes muista milloin olisi ollut näin pieni kauppalasku. Yritän minimoida kotiin ostettavan ruoan määrän sillä sunnuntaina siirrymme minun äidille, ja palaamme joulun jälkeen kotiin, eli ei nyt ole järkeä tänne kerätä ruokaa.
Mitään näistä ei ostettu velaksi.
Toivon, että tämä päivä on nolla-päivä ja huomenna tai perjantaina hommaan ne ihan viimeiset lahjat. Oma osuus lahjoista on tällä hetkellä noin 85+ 40 e eli 125e. Musta ihan maltillinen. Lahjoja on ostettu siskolle, tämän poikaystävälle, veljelle, tämän vaimolle, veljen kahdelle pojalle, toiselle veljelle, kummitytölle ja -pojalle, omalle lapselle, kahdelle kaverille.
Maanantai oli nolla ostospäivä ja voin sanoa käsi millä tahansa jumalallisella kirjalla, että näitä on mun elämässä todella, todella vähän. Mutta maanantai oli sellainen. Tästä tuli hyvä fiilis, voisin yrittää saada näitä huomattavasti enemmän viikkoon.
Tiistaina viimeisiä joululahjoja:
57 e mun lapsen joululahjaan
20 e pikkusiskon poikaystävän lahjaan
yht. 77 e. Nämä minun ja äidin säästetyistä rahoista. Yhteensä joululahjoihin minä ja äiti olemme käyttäneet 170 euroa. Vielä yksi lahja uupuu meidän yhteisistä ja mun omista ostamista lahjoista puuttunee muutama. Tai sitten annan illallislahjakortteja mun luokse, eli yhteistä aikaa.
Kävin ruokakaupassa ja sinne meni 14,80 euroa. Tästä 5,45 meni koiran pissa-alustoihin ja se vajaa 10 euroa itse ruokaan. En edes muista milloin olisi ollut näin pieni kauppalasku. Yritän minimoida kotiin ostettavan ruoan määrän sillä sunnuntaina siirrymme minun äidille, ja palaamme joulun jälkeen kotiin, eli ei nyt ole järkeä tänne kerätä ruokaa.
Mitään näistä ei ostettu velaksi.
Toivon, että tämä päivä on nolla-päivä ja huomenna tai perjantaina hommaan ne ihan viimeiset lahjat. Oma osuus lahjoista on tällä hetkellä noin 85+ 40 e eli 125e. Musta ihan maltillinen. Lahjoja on ostettu siskolle, tämän poikaystävälle, veljelle, tämän vaimolle, veljen kahdelle pojalle, toiselle veljelle, kummitytölle ja -pojalle, omalle lapselle, kahdelle kaverille.
keskiviikko 6. maaliskuuta 2019
Talousrealismia
Hiiohoi!
Täystyöllistetty Puudeli täällä heiluttelee häntäänsä! Mikä meininki?
Istuin äsken alas ja laskin joulumenot. Siis pelkästään minun ja äitini lahja+jouluukuuseen menneet rahat. Aika pienellä summalla päästiin: kaikki lahjat plus kuusi 236 euroa, hyvä minä, joka juoksin alennuksien perässä! Ja ei, maaliskuussa ei ole liian myöhäistä laskea näitä :D tuohon lisäksi menee äidilleni ostama lahja, ja muutamalle kaverilleni ostama lahja.
Olenkin ollut hiljaa aika pitkään. Säikähdin kun Anni Rahapalleroisen blogi katosi (löytääkö kukaan muu sitä?) ja tuntui itsekin vaikealta kaiken työssäkäymisen ohella kirjoittaa.
Sitten äsken istuin alas ja laskin numeroita. Laskin lukuja. Katsoin velkasaldoani (KYLLÄ) ja mietin, että jos kerron nämä luvut vielä kerran auki ja aloitan kaiken alusta niin olisinko vuoden loppuun mennessä velaton luottokortista? Olen nimittäin jostain kumman syystä höylännyt sitä, ja voisin kyllä katsoa jokaisen ostoksen läpi ja avata ne tänne synkästä sielustani... Kysymys kuuluukin: uskallanko tehdä sen? Uskallanko kertoa jälleen taas kuluttaneeni kuin ellut tunkiolla ja olevani liiaksi luottokorttivelassa? Uskallanko myöntää olevani pettynyt mutta samalla seisovani sanojeni takana?
Viimeksi olen maksanut jotain luottokortilla 24.1. eli olen pysynyt kuivilla puolitoista kuukautta. Ilman herkkuja olen ollut kaksi kuukautta ja kuusi päivää. Olen urheillut 2-3 kertaa viikossa samanmoisen ajan. Olen päättänyt mihin kouluun haen ja mitä uhrauksia se minulta vaatii.
Mutta ollaanko me valmiita avaamaan kaikki ne synkät numerot kuukausi kerrallaan?
Häntä heiluen,
Puudeli
Täystyöllistetty Puudeli täällä heiluttelee häntäänsä! Mikä meininki?
Istuin äsken alas ja laskin joulumenot. Siis pelkästään minun ja äitini lahja+jouluukuuseen menneet rahat. Aika pienellä summalla päästiin: kaikki lahjat plus kuusi 236 euroa, hyvä minä, joka juoksin alennuksien perässä! Ja ei, maaliskuussa ei ole liian myöhäistä laskea näitä :D tuohon lisäksi menee äidilleni ostama lahja, ja muutamalle kaverilleni ostama lahja.
Olenkin ollut hiljaa aika pitkään. Säikähdin kun Anni Rahapalleroisen blogi katosi (löytääkö kukaan muu sitä?) ja tuntui itsekin vaikealta kaiken työssäkäymisen ohella kirjoittaa.
Sitten äsken istuin alas ja laskin numeroita. Laskin lukuja. Katsoin velkasaldoani (KYLLÄ) ja mietin, että jos kerron nämä luvut vielä kerran auki ja aloitan kaiken alusta niin olisinko vuoden loppuun mennessä velaton luottokortista? Olen nimittäin jostain kumman syystä höylännyt sitä, ja voisin kyllä katsoa jokaisen ostoksen läpi ja avata ne tänne synkästä sielustani... Kysymys kuuluukin: uskallanko tehdä sen? Uskallanko kertoa jälleen taas kuluttaneeni kuin ellut tunkiolla ja olevani liiaksi luottokorttivelassa? Uskallanko myöntää olevani pettynyt mutta samalla seisovani sanojeni takana?
Viimeksi olen maksanut jotain luottokortilla 24.1. eli olen pysynyt kuivilla puolitoista kuukautta. Ilman herkkuja olen ollut kaksi kuukautta ja kuusi päivää. Olen urheillut 2-3 kertaa viikossa samanmoisen ajan. Olen päättänyt mihin kouluun haen ja mitä uhrauksia se minulta vaatii.
Mutta ollaanko me valmiita avaamaan kaikki ne synkät numerot kuukausi kerrallaan?
Häntä heiluen,
Puudeli
lauantai 15. joulukuuta 2018
5yhdeksän tuntia
Enää 5yhdeksän tuntia puudelin saapumiseen talouteemme. Enää neljä työvuoroa konkurssipesälle. Enää yhdeksän päivää jouluun.
Eniten minua harmittaa kaikki. Harmittaa työkuviot. Sain työpaikan, jota en oikeastaan halua, enkä tiedä miksi hain sinne. Sinne minne haluan, lähetin viestiä, soitin ja soitin uudestaan. Sen paikan osastonhoitajan ketutuksen katkuista puhelinkeskustelua tulen aina miettimään johtamistaitojen puutteen näytöksenä.
Ainoa iloinen asia on minipuudeli. Kohta hän on täällä. Odotamme niin innolla. Hän tulee tekemään arjestamme niin iloista. Olen aidosti häkeltynyt teidän positiivisista kommenteista. Luulin, että tulisi pikemminkin syytöksiä toiminnastani. Koska faktahan on se, että negatiivista rahaa siitä koirasta seuraa. Mutta sitäkin enemmän iloa ja onnen hetkiä. Jännittää ja tuntuu hyvältä samaan aikaan.
Mun tekisi mieli vyöryttää kaikki paha olo, ja vitutus ja ärsyyntyminen omaan elämääni tähän näppäimistölle. Jotenkin tuntuu kuin tämä konkurssi olisi ollut viimeinen niitti arkkuun. Mulla on ollut pitkään sellainen kasvava pettymyksen tunne itseäni kohtaan. Mä olen pettynyt mun alavalintaan, en siksi ettenkö aidosti tykkäisi ensihoidosta, koska se on minusta sykähdyttävintä minkä tiedän, vaan koska se muokkaa elämääni tiettyihin suuntiin, joita en oikeastaan aiemmin aavistanut.
Ensinnäkin minua vituttaa se, että monet hyvät työpaikat saadaan sillä että tunnetaan joku joka tuntee jonkun joka tuntee jonkun. Toinen on se, että ne saadaan harjoittelupaikkojen perusteella, siellä harjoitteluissa saadaan jalkaa oven väliin. Harjoittelupaikat jaetaan täysin päättömän järjestelmän kautta, mikä kaatuu ainakin sata kertaa harjoittelupaikkojen jakotilanteessa. Mua vituttaa se, että en saa keskustella mun palkasta. Ei ole palkkaneuvotteluja. Sama paska palkka olitko ollut tehohoitajana viimeiset kolmekymmentä vuotta vaiko aloittanut viime viikolla. Paitsi nyt kun keksittiin hienosti, että aletaan tehdä tehtävien vaativuusarviointia ja otetaan pois niiltä jotka ovat olleet vähemmän aikaa ja annetaan niille jotka ovat olleet pidemmän aikaa. Sinänsä aika tyhmää, koska samaa työtä se ihminen joka on ollut kolmekymmentä vuotta töissä vs. vuoden töissä joutuu siellä tekemään. Minusta palkkatasoa olisi yleisesti pitänyt nostaa alkamaan numerolla kolme, eikä miettiä, että jos A-vaativuuluokalta otetaan viisikymppiä pois ja annetaan C-vaativuusluokalle niin johan hyvä tulee.
Pienellä palkalla minulla ei koskaan ole mahdollisuutta ottaa isoa lainaa. Tai edes pienempää asuntolainaa. Koska tässä maailmankaikkeudessa toimia ei ole, vaan ihmiset tekee työnsä pätkissä, ja vaihtaa työpaikkaa, koska uskoo hoitotyön olevan vihreämpää eri osastoilla, niin lainan saaminen on hankalaa. Ja tämä vuoorotyö. Tiesittekö, että iltalisä on kaksikymmentäprosenttia tuntipalkasta kello kahdeksantoista ja kahdenkymmenenkahden välillä. Jos tuntipalkka olisi huimat viisitoista euroa se tekisi kolme euroa per tunti. Maksimissaan kaksitoista euroa neljältä iltatunnilta. Miinus verot.
Minua ärsyttää että en miettinyt minkäarvoista työtä lähden tekemään kun hain kouluun. Minua ärsyttää että minulle sanotaan, että teen arvokasta ja hienoa työtä. Mahtavaa, mutta minusta se hoitaja, joka on palvelutalossa yövuorossa ja siellä kaksikymmentä kolme enemmän ja vähemmän sekavaa vanhusta ja tämä hoitaja koko yön yksin, niin tämä hoitaja on lähes pyhimys- usein se on vielä lähihoitaja, sillä rapiat kahden tonnin eli noin kahdentoista euron tuntipalkalla.
Mua ärsyttää etten ole se oma iloinen itseni. Ja samalla mä ärsytän itseäni. Mua ärsyttää, että tästä piti tulla todella hyvä joulu, olen rakentanut legojoulukylää jo helmikuusta saakka ei helvetti kun olen stressaantunut nyt joulun alla, ja konkurssi syö palkasta osan ja joudun ottamaan töitä vielä lisää tälle joulukuulle. Ja nyt alkukuun olen ollut koko ajan töissä ja nyt niin toivon, että tässä toimisi huutomerkki.
Sovitaanko, että seuraava vuosi on täynnä onnellisia ajatuksia ja tapahtumia?
Eniten minua harmittaa kaikki. Harmittaa työkuviot. Sain työpaikan, jota en oikeastaan halua, enkä tiedä miksi hain sinne. Sinne minne haluan, lähetin viestiä, soitin ja soitin uudestaan. Sen paikan osastonhoitajan ketutuksen katkuista puhelinkeskustelua tulen aina miettimään johtamistaitojen puutteen näytöksenä.
Ainoa iloinen asia on minipuudeli. Kohta hän on täällä. Odotamme niin innolla. Hän tulee tekemään arjestamme niin iloista. Olen aidosti häkeltynyt teidän positiivisista kommenteista. Luulin, että tulisi pikemminkin syytöksiä toiminnastani. Koska faktahan on se, että negatiivista rahaa siitä koirasta seuraa. Mutta sitäkin enemmän iloa ja onnen hetkiä. Jännittää ja tuntuu hyvältä samaan aikaan.
Mun tekisi mieli vyöryttää kaikki paha olo, ja vitutus ja ärsyyntyminen omaan elämääni tähän näppäimistölle. Jotenkin tuntuu kuin tämä konkurssi olisi ollut viimeinen niitti arkkuun. Mulla on ollut pitkään sellainen kasvava pettymyksen tunne itseäni kohtaan. Mä olen pettynyt mun alavalintaan, en siksi ettenkö aidosti tykkäisi ensihoidosta, koska se on minusta sykähdyttävintä minkä tiedän, vaan koska se muokkaa elämääni tiettyihin suuntiin, joita en oikeastaan aiemmin aavistanut.
Ensinnäkin minua vituttaa se, että monet hyvät työpaikat saadaan sillä että tunnetaan joku joka tuntee jonkun joka tuntee jonkun. Toinen on se, että ne saadaan harjoittelupaikkojen perusteella, siellä harjoitteluissa saadaan jalkaa oven väliin. Harjoittelupaikat jaetaan täysin päättömän järjestelmän kautta, mikä kaatuu ainakin sata kertaa harjoittelupaikkojen jakotilanteessa. Mua vituttaa se, että en saa keskustella mun palkasta. Ei ole palkkaneuvotteluja. Sama paska palkka olitko ollut tehohoitajana viimeiset kolmekymmentä vuotta vaiko aloittanut viime viikolla. Paitsi nyt kun keksittiin hienosti, että aletaan tehdä tehtävien vaativuusarviointia ja otetaan pois niiltä jotka ovat olleet vähemmän aikaa ja annetaan niille jotka ovat olleet pidemmän aikaa. Sinänsä aika tyhmää, koska samaa työtä se ihminen joka on ollut kolmekymmentä vuotta töissä vs. vuoden töissä joutuu siellä tekemään. Minusta palkkatasoa olisi yleisesti pitänyt nostaa alkamaan numerolla kolme, eikä miettiä, että jos A-vaativuuluokalta otetaan viisikymppiä pois ja annetaan C-vaativuusluokalle niin johan hyvä tulee.
Pienellä palkalla minulla ei koskaan ole mahdollisuutta ottaa isoa lainaa. Tai edes pienempää asuntolainaa. Koska tässä maailmankaikkeudessa toimia ei ole, vaan ihmiset tekee työnsä pätkissä, ja vaihtaa työpaikkaa, koska uskoo hoitotyön olevan vihreämpää eri osastoilla, niin lainan saaminen on hankalaa. Ja tämä vuoorotyö. Tiesittekö, että iltalisä on kaksikymmentäprosenttia tuntipalkasta kello kahdeksantoista ja kahdenkymmenenkahden välillä. Jos tuntipalkka olisi huimat viisitoista euroa se tekisi kolme euroa per tunti. Maksimissaan kaksitoista euroa neljältä iltatunnilta. Miinus verot.
Minua ärsyttää että en miettinyt minkäarvoista työtä lähden tekemään kun hain kouluun. Minua ärsyttää että minulle sanotaan, että teen arvokasta ja hienoa työtä. Mahtavaa, mutta minusta se hoitaja, joka on palvelutalossa yövuorossa ja siellä kaksikymmentä kolme enemmän ja vähemmän sekavaa vanhusta ja tämä hoitaja koko yön yksin, niin tämä hoitaja on lähes pyhimys- usein se on vielä lähihoitaja, sillä rapiat kahden tonnin eli noin kahdentoista euron tuntipalkalla.
Mua ärsyttää etten ole se oma iloinen itseni. Ja samalla mä ärsytän itseäni. Mua ärsyttää, että tästä piti tulla todella hyvä joulu, olen rakentanut legojoulukylää jo helmikuusta saakka ei helvetti kun olen stressaantunut nyt joulun alla, ja konkurssi syö palkasta osan ja joudun ottamaan töitä vielä lisää tälle joulukuulle. Ja nyt alkukuun olen ollut koko ajan töissä ja nyt niin toivon, että tässä toimisi huutomerkki.
Sovitaanko, että seuraava vuosi on täynnä onnellisia ajatuksia ja tapahtumia?
keskiviikko 11. heinäkuuta 2018
ketun ketun kettu
Otsikkoni on ehkä liioittelua mutta on tapatunut seuraavaa:
1) selvisin kahden euron haasteestani. Onnenkantamoinen oli se, että pullokone ei toiminut ja äitini tuli kanssamme kauppaan ja sanoi maksavansa sen osan laskusta mihin rahani eivät pullokoneen rikkoutumisesta johtuen riittäneet. Kaksi euroa ja aika monta päivää. HIENOA siis! 100 kyykkyä pelkästään ilosta!
2) rikoin mun puhelimen. SIIS rikoin. SIIS niin noloa etten edes kerro mitä tapahtui. Minullahan oli kotona se honor 7, jonka ostin viime kesänä, kun edellisen kerran rikoin puhelimeni. Se puhelin, jonka rikoin on samsung galaxy s7, 400 euron arvoinen. Tein siitä kilttinä tyttönä vakuutusilmoituksen ja pyysivät vievään puhelinlääkäriin ja maksamaan 150 euron omavastuu.
3) NIIN, VOIKO TULLA YLLÄTYSMENOJA.
4) Honor riittää mulle hyvin mutta menen nyt kiltisti näyttämään sitä puhelinta sinne puhelinlääkärille perjantaina. Ostin uuden puhelimen siis viime syksynä siksi, että se honor ei jaksanut pyöriä. Olin niin raivoissani. Lopputulema oli, että ostin uuden puhelimen ja vein vanhan takuuhuoltoon, jossa sille tehtiin kuuden tunnin ajan temppuja. On siinä samsungissa siis huomatavasti parempi kamera. Mutta 400 euroa hukkaan nanosekunnissa tuntuu paskalta talousvalinnalta.
Mulla olisi miljoona mielenkiintoista juttua mistä haluaisin kirjoittaa ( ja paneutua tähän kirjoittamiseen muutenkin kuin Kroatia-Englanti matsia seuratessa) mutta paneutukaa aiheeseen TEAM RYNKEBY, sillä olen saanut seuraavan innostuksen kohteen ja palan innosta kertoa ajatuksiani!
1) selvisin kahden euron haasteestani. Onnenkantamoinen oli se, että pullokone ei toiminut ja äitini tuli kanssamme kauppaan ja sanoi maksavansa sen osan laskusta mihin rahani eivät pullokoneen rikkoutumisesta johtuen riittäneet. Kaksi euroa ja aika monta päivää. HIENOA siis! 100 kyykkyä pelkästään ilosta!
2) rikoin mun puhelimen. SIIS rikoin. SIIS niin noloa etten edes kerro mitä tapahtui. Minullahan oli kotona se honor 7, jonka ostin viime kesänä, kun edellisen kerran rikoin puhelimeni. Se puhelin, jonka rikoin on samsung galaxy s7, 400 euron arvoinen. Tein siitä kilttinä tyttönä vakuutusilmoituksen ja pyysivät vievään puhelinlääkäriin ja maksamaan 150 euron omavastuu.
3) NIIN, VOIKO TULLA YLLÄTYSMENOJA.
4) Honor riittää mulle hyvin mutta menen nyt kiltisti näyttämään sitä puhelinta sinne puhelinlääkärille perjantaina. Ostin uuden puhelimen siis viime syksynä siksi, että se honor ei jaksanut pyöriä. Olin niin raivoissani. Lopputulema oli, että ostin uuden puhelimen ja vein vanhan takuuhuoltoon, jossa sille tehtiin kuuden tunnin ajan temppuja. On siinä samsungissa siis huomatavasti parempi kamera. Mutta 400 euroa hukkaan nanosekunnissa tuntuu paskalta talousvalinnalta.
Mulla olisi miljoona mielenkiintoista juttua mistä haluaisin kirjoittaa ( ja paneutua tähän kirjoittamiseen muutenkin kuin Kroatia-Englanti matsia seuratessa) mutta paneutukaa aiheeseen TEAM RYNKEBY, sillä olen saanut seuraavan innostuksen kohteen ja palan innosta kertoa ajatuksiani!
perjantai 6. heinäkuuta 2018
2 euron budjetti
Nonniin, työhaastattelusta selvitty, enkä tiedä mitä ajatella. Ensi viikolla tulee tieto pääsinkö. Ja jos minut valitaan joudumme pohtimaan sitä mitä tarkoittaa lähteä töihin huonommalla palkalla kuin nykypalkka olisi 100% työajalla...
Mutta siis viime kuu meni pikkasen ruoan osalta yli budjetin ja se johtui ihan seuraavanlaisista syistä: tilipäivänä nostin 100 euroa. Seuraavan kerran nostinkin ruokarahaa jo 8.päivä taasen - jolloin minulla olisi vielä pitänyt olla siitä sadastakin eurosta 20 euroa jäljellä, no ei tietenkään ollut. Kaaos oli valmis. Eli nyt täytyy laskea, että päivät, joita kohden rahaa nostetaan täsmää.
Tässä kuussa onnistuin velanmaksuinnoissani maksamaan siis kaiken rahan nyt jo sinne itse velanmaksuun eikä laskutilille niin kuin järkevät ihmiset. Eli minulla on nyt noin 150 euron arvosta laskuja, joiden eräpäivä on 17.7-20.7 eli maksettava kuun puolivälissä viimeistään. Eli ennen kuin tiedän paljon lisiä tulee 13.päivä niin en osaa sanoa pääsenkö ihan tavoitteeseeni eli alle 3000 euroon kuun puolivälissä. Lähelle pääsen kyllä.
Tosiaan, koska siirsin sähkölaskun ja nordnetin maksun jälkeen kaikki rahat sinne velanlyhennykseen niin nostin ruokarahaakin vain ja ainoastaan sen verran kuin 10e/päivä budjetissa tarvitsisi ennen tiistaita. Eli 29.6 tilipäivänä nostin 40 euroa, ja maanantaina 2.7 nostin 70 euroa ja seuraavan keran rahaa tulee tiistaina 10.7. Tällä hetkellä tuosta 40+70 euron potista on jäljellä 2e 10 snt ja pulloja on kotona 40 snt arvosta. Elän siis näillä tiistaihin asti.
Onko hätää? Ei suurta, kaupasta tarvitsisi kananmunia ja banaania, kahvin voinen juoda ilman maitoa jos se loppuu. Hyvät puolet: kaksi kanankoipea kaapissa, makaronilaatikkoa ainakin tähän yövuoroon riittävästi. Pakasteessa edellisen makaronilaatikon jämät, sekä jonkun makaronikastikehässäkän jämät. Jääkaapissa 5 nakkia. Leipää on. 5 rahkaa. Kolme banaania. Kalapuikkoja. Porkkanoita 800 g ja tomaatteja about ehkä sellainen 6 kpl. Lapsi on isällään viikonlopun ja minä yöt töissä. Tietenkin pähkinöitä ja rusinoita on.
Eli siis selviääkö puudeli 2 eurolla tiistaihin? Jännitysnäytelmälle odotellaan jatkoa!
Mutta siis viime kuu meni pikkasen ruoan osalta yli budjetin ja se johtui ihan seuraavanlaisista syistä: tilipäivänä nostin 100 euroa. Seuraavan kerran nostinkin ruokarahaa jo 8.päivä taasen - jolloin minulla olisi vielä pitänyt olla siitä sadastakin eurosta 20 euroa jäljellä, no ei tietenkään ollut. Kaaos oli valmis. Eli nyt täytyy laskea, että päivät, joita kohden rahaa nostetaan täsmää.
Tässä kuussa onnistuin velanmaksuinnoissani maksamaan siis kaiken rahan nyt jo sinne itse velanmaksuun eikä laskutilille niin kuin järkevät ihmiset. Eli minulla on nyt noin 150 euron arvosta laskuja, joiden eräpäivä on 17.7-20.7 eli maksettava kuun puolivälissä viimeistään. Eli ennen kuin tiedän paljon lisiä tulee 13.päivä niin en osaa sanoa pääsenkö ihan tavoitteeseeni eli alle 3000 euroon kuun puolivälissä. Lähelle pääsen kyllä.
Tosiaan, koska siirsin sähkölaskun ja nordnetin maksun jälkeen kaikki rahat sinne velanlyhennykseen niin nostin ruokarahaakin vain ja ainoastaan sen verran kuin 10e/päivä budjetissa tarvitsisi ennen tiistaita. Eli 29.6 tilipäivänä nostin 40 euroa, ja maanantaina 2.7 nostin 70 euroa ja seuraavan keran rahaa tulee tiistaina 10.7. Tällä hetkellä tuosta 40+70 euron potista on jäljellä 2e 10 snt ja pulloja on kotona 40 snt arvosta. Elän siis näillä tiistaihin asti.
Onko hätää? Ei suurta, kaupasta tarvitsisi kananmunia ja banaania, kahvin voinen juoda ilman maitoa jos se loppuu. Hyvät puolet: kaksi kanankoipea kaapissa, makaronilaatikkoa ainakin tähän yövuoroon riittävästi. Pakasteessa edellisen makaronilaatikon jämät, sekä jonkun makaronikastikehässäkän jämät. Jääkaapissa 5 nakkia. Leipää on. 5 rahkaa. Kolme banaania. Kalapuikkoja. Porkkanoita 800 g ja tomaatteja about ehkä sellainen 6 kpl. Lapsi on isällään viikonlopun ja minä yöt töissä. Tietenkin pähkinöitä ja rusinoita on.
Eli siis selviääkö puudeli 2 eurolla tiistaihin? Jännitysnäytelmälle odotellaan jatkoa!
perjantai 29. kesäkuuta 2018
IV tavoite saavutettu!
IV tavoite saavutettu, hyvä meidän tiimi!
3445,19
Eli mites tästä jatketaan:
1) Maanantaina laitetaan 100 euroa BN lyhennykseen -> 3345,19
2) 10.7 laitetaan toinen 100 euroa osittain S-Pankkiin, osittain BN:n -> 3245,19
3) Olisiko lisät maksettu 13.7 jos en väärin muista, mutta silloin 250,19
->2995
Eli kaksi viikkoa, ja mulla on alle puolet siitä velkamäärästä, joka minulla oli tammikuussa.
Kalenterissa lukee 31.7 sijoitustapaaminen ja se on minun ja Femmadonnan virallinen sijoitustapaaminen. Ensimminen omalla kohdallani ikinä! Virallista! Sinä päivänä Femma maistaa a) fitnesslettua sekä b) näkee kuinka tuhoan mun BN:n sekä S-Pankin luottokortit. Netissä siis. En konkreettisia kortteja :D
Virallisesti mun toiseksi tärkein neuvo ihmisille on ehdottomasti osatavoitteet ja niistä iloitseminen. Koska kyllä nyttenkin tuntuu, että helvetti tuo kolme ja puoli tonnia on paljon painolastia rinnan päällä mutta kyllä mä pystyn 500 euroa laittamaan seuraavan kahden viikon aikana.
Ja aamulla elämä konretisoitui. Siirsin 400 euroa suoraan velanmaksuun. Mietin että parin kuukauden päästä voin siirtää 400 euroa tilipäivänä vaikka nordnettiin jos siltä tuntuu. Tai ostaa joku päivä vaikka uuden tv-tason. Rahalla, oikealla rahalla.
Rahalla, joka ei ole velkaa ja josta ei makseta korkoja. Miltä tuntuisi mennä nukkumaan ja miettiä, että siellä mulla on tileillä rahaa. Suurimmat säästöni ovat olleet lähes 3000 euroa. Siis ne pennoset olivat tililläni ilman että käytin niitä.
Pari kuukautta enää eikä tarvitse sinänsä edes kituuttaa. Lomalle otan vähän löysemmän ruokabudjetin. En paljon mutta vähän. Katotaan pystynkö lisäämään kulutusta vai siirrynkö kuitenkin heti supistamaaan jostain muusta.
Ai että. Nyt pitäisi lähteä viikonlopun mittaiselle eloonjäämiskurssille. Mukaan otetaan vain selviytymisrasia ja päällysvaatteet. Onneksi sataa vettä niin ei ainakaan lämmin pääse tulemaan. Ohjeissa luki, että kyykäärmettä voi paistaa ja syödä jos syö niskasta alaspäin. En välttämättä selviä koska en todellakaan syö tai koske mihinkään käärmeeseen!
Näihin sateisiin tunnelmiin huudetaan: alle 3500 euroa velkaa!
3445,19
Eli mites tästä jatketaan:
1) Maanantaina laitetaan 100 euroa BN lyhennykseen -> 3345,19
2) 10.7 laitetaan toinen 100 euroa osittain S-Pankkiin, osittain BN:n -> 3245,19
3) Olisiko lisät maksettu 13.7 jos en väärin muista, mutta silloin 250,19
->2995
Eli kaksi viikkoa, ja mulla on alle puolet siitä velkamäärästä, joka minulla oli tammikuussa.
Kalenterissa lukee 31.7 sijoitustapaaminen ja se on minun ja Femmadonnan virallinen sijoitustapaaminen. Ensimminen omalla kohdallani ikinä! Virallista! Sinä päivänä Femma maistaa a) fitnesslettua sekä b) näkee kuinka tuhoan mun BN:n sekä S-Pankin luottokortit. Netissä siis. En konkreettisia kortteja :D
Virallisesti mun toiseksi tärkein neuvo ihmisille on ehdottomasti osatavoitteet ja niistä iloitseminen. Koska kyllä nyttenkin tuntuu, että helvetti tuo kolme ja puoli tonnia on paljon painolastia rinnan päällä mutta kyllä mä pystyn 500 euroa laittamaan seuraavan kahden viikon aikana.
Ja aamulla elämä konretisoitui. Siirsin 400 euroa suoraan velanmaksuun. Mietin että parin kuukauden päästä voin siirtää 400 euroa tilipäivänä vaikka nordnettiin jos siltä tuntuu. Tai ostaa joku päivä vaikka uuden tv-tason. Rahalla, oikealla rahalla.
Rahalla, joka ei ole velkaa ja josta ei makseta korkoja. Miltä tuntuisi mennä nukkumaan ja miettiä, että siellä mulla on tileillä rahaa. Suurimmat säästöni ovat olleet lähes 3000 euroa. Siis ne pennoset olivat tililläni ilman että käytin niitä.
Pari kuukautta enää eikä tarvitse sinänsä edes kituuttaa. Lomalle otan vähän löysemmän ruokabudjetin. En paljon mutta vähän. Katotaan pystynkö lisäämään kulutusta vai siirrynkö kuitenkin heti supistamaaan jostain muusta.
Ai että. Nyt pitäisi lähteä viikonlopun mittaiselle eloonjäämiskurssille. Mukaan otetaan vain selviytymisrasia ja päällysvaatteet. Onneksi sataa vettä niin ei ainakaan lämmin pääse tulemaan. Ohjeissa luki, että kyykäärmettä voi paistaa ja syödä jos syö niskasta alaspäin. En välttämättä selviä koska en todellakaan syö tai koske mihinkään käärmeeseen!
Näihin sateisiin tunnelmiin huudetaan: alle 3500 euroa velkaa!
tiistai 17. huhtikuuta 2018
Treffit Femmadonnan kanssa
Tänään se tapahtui. Nimittäin jotain suurta ja ihmeellistä koko blogiurani aikana. Tapasin Femmadonnan -sen elävän aidon ihmisen. Ja tiedättekö mitä? Hän on mahtava! Siis jos kuvittelit Femmadonnan supernaiseksi jo pelkästään blogitekstin perusteella, voin kertoa, että hän on ENENMMÄN kuin SUPERNAINEN. Mielettömän empaattinen, ihanan suora ja rouhea puheissaan ja ymmärsi mua. Tuntui vapauttavalta puhua rahasta ja suunnitelmista - jonkun kanssa joka on ollut siinä tilanteessa, joka ymmärtää mistä mä puhun.
Nyt tietenkin joku miettii, että ei pirkule, kaksi helposti tuhlailuun sortuvaa ihmistä istuu saman pöydän ääreen kahville. Ja mäpä kerron hienoimmat asiat numero
1) ostimme banaanit ja vesipullot ja tarvoimme 11000 askelta. Minulla meni 90 snt ja Femmiksellä 85 snt. Koska ulkona tuli kylmä piipahdimme kahvilaan, jossa kahvi santsikuppeineen kustansi 1,50 euroa. Kahvittelumme: 2,35-2,40 e. yhteensä.
2) kävimme ruokakaupassa. Femmadonna voitti ylivoimaisesti. Hänen ostoksensa 2,40 ja minun 11,10. Unohdin vielä kuitenkin tiskikoneen pesutabletit sekä maitoa kotimatkalla, mutta huomenna ne. Lapseni halusi vielä illalla käydä salin päätteeksi syömässä mcdonaldisssa ja sinne upposi 12 euroa, koska lapseni söi oman aterian, puolet minun ranskalaisista ja vielä 4 nugettia. Hän ilmeisesti kasvaa :D
Takaisin tärkeimpään eli Femmadonnaan. Juttelumme selvensi ajatuksiani. Olemme molemmat projekti-ihmisiä. Lupasimme toisillemme. Teimme pitkän ajan vision, eli tällaisina hätähousuna projektikoordinaattoreina puhutaan nyt vuoden päivistä. Visiossamme vuoden päästä emme ole lipsuneet vanhoille huonoille raiteille. Olemme järkeviä rahankäyttäjiä (:D). Puhuin myös Dave Ramseystä ja hänen tonnin säästöpriorisoinnista. Katsoimme toisiamme silmiin. "Otetaan kisa". Eli nyt virallisesti mulla ja Donnalla on tonnin puskurin kisa käynnissä.
Laskimme rahani ja budjettini yhdessä. Sovimme, että joulukuussa olen velaton JA minulla on tonnin puskuri. Hirvittää jo valmiiksi. Onnistuuko tämä? Ja tämä on kisa! Haluan voittaa! Tärkein elementti on saada kulumaan ruokaostoksiin vain 250 euroa/ kk.
Neljä tuntia Donnan seurassa sujui kuin siivillä. Sain häneltä ihanan kahvipaketin lahjaksi (noloa kyllä mulla oli hänelle suklaata, mutta se on edelleen minun jääkapissani koska unohdin ottaa sen)(mutta se olkoon ensi kerran yllätys ;)) Luitte oikein, minun ja Donnan tarina saa jatkoa, sillä lanseerasimme:
KVARTAALI-INSPIRAATIOKAHVIT
aka seuraavan kerran heinäkuussa istumme alas miettimään olemmeko edenneet suunnitelmiemme mukaan, onko asioita, jotka takkuaa yms.
Hei, mulla oli mahtava päivä ja mä tapasin "mun sielun isosiskon". Talous rullaa ja vuoden lopussa olen velaton sekä minulla on tonnin puskuri. Could not get any better.
Nyt tietenkin joku miettii, että ei pirkule, kaksi helposti tuhlailuun sortuvaa ihmistä istuu saman pöydän ääreen kahville. Ja mäpä kerron hienoimmat asiat numero
1) ostimme banaanit ja vesipullot ja tarvoimme 11000 askelta. Minulla meni 90 snt ja Femmiksellä 85 snt. Koska ulkona tuli kylmä piipahdimme kahvilaan, jossa kahvi santsikuppeineen kustansi 1,50 euroa. Kahvittelumme: 2,35-2,40 e. yhteensä.
2) kävimme ruokakaupassa. Femmadonna voitti ylivoimaisesti. Hänen ostoksensa 2,40 ja minun 11,10. Unohdin vielä kuitenkin tiskikoneen pesutabletit sekä maitoa kotimatkalla, mutta huomenna ne. Lapseni halusi vielä illalla käydä salin päätteeksi syömässä mcdonaldisssa ja sinne upposi 12 euroa, koska lapseni söi oman aterian, puolet minun ranskalaisista ja vielä 4 nugettia. Hän ilmeisesti kasvaa :D
Takaisin tärkeimpään eli Femmadonnaan. Juttelumme selvensi ajatuksiani. Olemme molemmat projekti-ihmisiä. Lupasimme toisillemme. Teimme pitkän ajan vision, eli tällaisina hätähousuna projektikoordinaattoreina puhutaan nyt vuoden päivistä. Visiossamme vuoden päästä emme ole lipsuneet vanhoille huonoille raiteille. Olemme järkeviä rahankäyttäjiä (:D). Puhuin myös Dave Ramseystä ja hänen tonnin säästöpriorisoinnista. Katsoimme toisiamme silmiin. "Otetaan kisa". Eli nyt virallisesti mulla ja Donnalla on tonnin puskurin kisa käynnissä.
Laskimme rahani ja budjettini yhdessä. Sovimme, että joulukuussa olen velaton JA minulla on tonnin puskuri. Hirvittää jo valmiiksi. Onnistuuko tämä? Ja tämä on kisa! Haluan voittaa! Tärkein elementti on saada kulumaan ruokaostoksiin vain 250 euroa/ kk.
Neljä tuntia Donnan seurassa sujui kuin siivillä. Sain häneltä ihanan kahvipaketin lahjaksi (noloa kyllä mulla oli hänelle suklaata, mutta se on edelleen minun jääkapissani koska unohdin ottaa sen)(mutta se olkoon ensi kerran yllätys ;)) Luitte oikein, minun ja Donnan tarina saa jatkoa, sillä lanseerasimme:
KVARTAALI-INSPIRAATIOKAHVIT
aka seuraavan kerran heinäkuussa istumme alas miettimään olemmeko edenneet suunnitelmiemme mukaan, onko asioita, jotka takkuaa yms.
Hei, mulla oli mahtava päivä ja mä tapasin "mun sielun isosiskon". Talous rullaa ja vuoden lopussa olen velaton sekä minulla on tonnin puskuri. Could not get any better.
torstai 12. huhtikuuta 2018
Taistelupuudeli is back!
No niin, eiköhän alkuvuoden "ei musta ollutkaan tähän" "ei musta olekaan mihinkään" "kyllä ne velat siellä koko ajan pienenee, voin ostella, voin ostaa lisää ja tämänkin voin vielä ostaa, ja näköjään tämänkin, ostan tämänkin vaikkei ole rahaa, ja ostan vielä vielä vielä vielä vielä"ajatusmalleista ole kasvettu nyt ulos. Heitetään ne konkreettisesti roskakoriin näin:
"ei musta ollutkaan tähän" "ei musta olekaan mihinkään" "kyllä ne velat siellä koko ajan pienenee, voin ostella, voin ostaa lisää ja tämänkin voin vielä ostaa, ja näköjään tämänkin, ostan tämänkin vaikkei ole rahaa, ja ostan vielä vielä vielä vielä vielä"
Tililleni paukahti 156,17 euroa tiistaina, ja aloin soveltamaan uutta ajatustani:
40% nostin käyttövaraa aka käteistä (60 e)
30% laitoin maksutilille (50e)
30% lyhensin OP:tä (50e) YLIMÄÄRÄINEN LYHENNYS
Huomenna tililleni tipahtaa taasen se 251,45 ja ajattelin tehdä seuraavaa:
100 e (noin 40%) käteistä
75 e maksutilille (noin 30%)
77e OP:n lyhennykseen. (noin 30% plus hilut ylläolevista)
Sounds like a plan?
PS. käteisenä raha tuntuu katoavan TAJUTTOMAN nopeasti. Pidän käteistä nyt käytössä ainakin, että saan taloudenkäytön realisoitua ja aidosti kuriin, ennen kuin uskallan alkaa käyttää Bank Norwegiania maksamiseen.
Tililleni paukahti 156,17 euroa tiistaina, ja aloin soveltamaan uutta ajatustani:
40% nostin käyttövaraa aka käteistä (60 e)
30% laitoin maksutilille (50e)
30% lyhensin OP:tä (50e) YLIMÄÄRÄINEN LYHENNYS
Huomenna tililleni tipahtaa taasen se 251,45 ja ajattelin tehdä seuraavaa:
100 e (noin 40%) käteistä
75 e maksutilille (noin 30%)
77e OP:n lyhennykseen. (noin 30% plus hilut ylläolevista)
Sounds like a plan?
PS. käteisenä raha tuntuu katoavan TAJUTTOMAN nopeasti. Pidän käteistä nyt käytössä ainakin, että saan taloudenkäytön realisoitua ja aidosti kuriin, ennen kuin uskallan alkaa käyttää Bank Norwegiania maksamiseen.
keskiviikko 31. tammikuuta 2018
Arvonnan voittaja
Ja arvonnassa voitti MASTERCARD! Vähän toivoinkin, että se voittaisi. Tuo sivupalkin aktiivinen ja reaaliaikainen velkasaldo näyttää jäätävältä. Tekisi mieli aloittaa pieni nordnet-säästäminen samalla, koska siinä näkyisi paljon rahaa kertyy myös sinne plussan puolelle. Onneksi olin jouluna ja uutena vuotena paljon töissä ja seuraavassa listassa on neljä yötä. Se tarkoittaa tuohta! Ja onneksi en vielä avaudu uusista juoksukengistä, se vasta ensi postauksessa!
Mutta pieni välihuuto tähän väliin: Pitäisikö aloittaa samalla nordnettiin 50 euron säästäminen? Luin nimittäin useita blogeja ja artikkeleita kuluneiden viikkojen aikoina, ja kaikissa kyllä kehoitettiin aloittamaan säästäminen heti. Nythän tuo 40 euron säästö menee matka- ja joulukassaan. Jos laittaisin vielä 30-50 euroa nordnetille? Koska välillä tuntuu, että money comes money goes. (ai välillä...)
PS. 79 euron ja hilujen sijasta siirsin 80 euroa lisää sinne masterille. Pysyy mieli ja sentit parempina.
Mutta pieni välihuuto tähän väliin: Pitäisikö aloittaa samalla nordnettiin 50 euron säästäminen? Luin nimittäin useita blogeja ja artikkeleita kuluneiden viikkojen aikoina, ja kaikissa kyllä kehoitettiin aloittamaan säästäminen heti. Nythän tuo 40 euron säästö menee matka- ja joulukassaan. Jos laittaisin vielä 30-50 euroa nordnetille? Koska välillä tuntuu, että money comes money goes. (ai välillä...)
PS. 79 euron ja hilujen sijasta siirsin 80 euroa lisää sinne masterille. Pysyy mieli ja sentit parempina.
perjantai 5. tammikuuta 2018
Yllärilaskut
Hehe,
niin kutsutut yllärilaskut ovat saapuneet. Mullahan ei (vielä) ole sellaista laskumaksutiliä, johon palkkapäivänä siirtäisin rahat odottamaan laskuja. Tai joksikin pohjakassaksi sitä voisi kutsua. Sellainen ois kätevä! No sellaista kun ei ole, ja lisävelan teko on nyt vihdoin ja viimein kuopattu niin elämässään puudeli joutuu tekemään myönnytyksiä ja päätöksiä.
Esitettelen laskut, jotka täytyy maksaa ennen seuraavaa palkkapäivää aka ne johon voin käyttää tililläni tällä hetkellä olevan summan + 10.päivä saamani 155,17 euroa.
Laskut ovat seuraavaa:
S-Pankki: 45,49
Bank Norwegian 34,91
Lumo energia 5,50
DNA 8,30
DNA 13,86
DNA 11,58
DNA 10,52
PK-maksu 85
Urheilukilpailu 35
Bussikortti 28
TOTAL 278,16
RAHAA: 155,17+ 103+10+60+4,93=333,1
333,1-278,16=54,94
Tämä on siis 14 päivän ruokaraha. 54,94/14= 3,9242 euroa, eli sanotaan 3,9 e/päivä.
JOSSES. Periaatteessa ja käytännössä näyttää haasteelta. TUNTUU HAASTEELTA.
Tein juuri salilla 3000 kyykkyä. Samalla hiellä ja puudelienergialla tahkotaan tämäkin läpi!!!
Tästähän ei voi kuin selvitä?
niin kutsutut yllärilaskut ovat saapuneet. Mullahan ei (vielä) ole sellaista laskumaksutiliä, johon palkkapäivänä siirtäisin rahat odottamaan laskuja. Tai joksikin pohjakassaksi sitä voisi kutsua. Sellainen ois kätevä! No sellaista kun ei ole, ja lisävelan teko on nyt vihdoin ja viimein kuopattu niin elämässään puudeli joutuu tekemään myönnytyksiä ja päätöksiä.
Esitettelen laskut, jotka täytyy maksaa ennen seuraavaa palkkapäivää aka ne johon voin käyttää tililläni tällä hetkellä olevan summan + 10.päivä saamani 155,17 euroa.
Laskut ovat seuraavaa:
S-Pankki: 45,49
Bank Norwegian 34,91
Lumo energia 5,50
DNA 8,30
DNA 13,86
DNA 11,58
DNA 10,52
PK-maksu 85
Urheilukilpailu 35
Bussikortti 28
TOTAL 278,16
RAHAA: 155,17+ 103+10+60+4,93=333,1
333,1-278,16=54,94
Tämä on siis 14 päivän ruokaraha. 54,94/14= 3,9242 euroa, eli sanotaan 3,9 e/päivä.
JOSSES. Periaatteessa ja käytännössä näyttää haasteelta. TUNTUU HAASTEELTA.
Tein juuri salilla 3000 kyykkyä. Samalla hiellä ja puudelienergialla tahkotaan tämäkin läpi!!!
Tästähän ei voi kuin selvitä?
sunnuntai 5. marraskuuta 2017
UUSI BUDJETTI
Hola,
päätin päivittää budjettiani, sillä aiemmat budjettini olen tehnyt tehnyt ennen kuin aloin käydä töissä. Joulukuussa jään 50% työajalle ja olen aivan kauhuissani siitä, että tulenhan pärjäämään. Tulenhan? en halua ainakaan lisävelkaantua.
The budjetti:
Vuokra 622 (korotus tammikuusta alkaen)
Sali 77
DNA 55 (?) puhelin+puhelin+puhelin+netti+kännykkäliittymä
Päiväkoti alle 85
Vakuutukset 35
Sähkö 20
Hyväntekeväisyys 20
YHT. 914
Veloista:
SPANKKI 45
SILMÄLASIT: 55
MASTERCARD: 82
OP 30
YHT. 212
Ilman ruokaa budjetti olisi abouttiarallaa: 914+ 212= 1126. Käytännössä minulla olisi oikeasti varaa käyttää 300 euroa ruokaan kuussa. Aloitankin nostamaan tämän verran rahaa palkkapäivänä ja käytän vain käteistä kaupassa.
Olen tullut siihen tulokseen, että suurimmat menoerät on RUOKA RUOKA RUOKA, minun hiukset ja meikit. Kampaajakäyntiä täytyy saada pidennettyä. Tai siis sitä väliä. Nyt kun minulla edelleen on nuo velat. PUUH. Olisikin olemassa joku nopea ratkaisu ja velat häviäisivät. Olisinpa elänyt kesän säntillisemmin. Perskule.
päätin päivittää budjettiani, sillä aiemmat budjettini olen tehnyt tehnyt ennen kuin aloin käydä töissä. Joulukuussa jään 50% työajalle ja olen aivan kauhuissani siitä, että tulenhan pärjäämään. Tulenhan? en halua ainakaan lisävelkaantua.
The budjetti:
Vuokra 622 (korotus tammikuusta alkaen)
Sali 77
DNA 55 (?) puhelin+puhelin+puhelin+netti+kännykkäliittymä
Päiväkoti alle 85
Vakuutukset 35
Sähkö 20
Hyväntekeväisyys 20
YHT. 914
Veloista:
SPANKKI 45
SILMÄLASIT: 55
MASTERCARD: 82
OP 30
YHT. 212
Ilman ruokaa budjetti olisi abouttiarallaa: 914+ 212= 1126. Käytännössä minulla olisi oikeasti varaa käyttää 300 euroa ruokaan kuussa. Aloitankin nostamaan tämän verran rahaa palkkapäivänä ja käytän vain käteistä kaupassa.
Olen tullut siihen tulokseen, että suurimmat menoerät on RUOKA RUOKA RUOKA, minun hiukset ja meikit. Kampaajakäyntiä täytyy saada pidennettyä. Tai siis sitä väliä. Nyt kun minulla edelleen on nuo velat. PUUH. Olisikin olemassa joku nopea ratkaisu ja velat häviäisivät. Olisinpa elänyt kesän säntillisemmin. Perskule.
perjantai 3. marraskuuta 2017
YKSI LUOTTOKORTTI VÄHEMMÄN
JEE.
Maksoin juuri 158, 15 euroa yhtä luottokorttia ja se tarkoittaa, että minulla on yksi luottokortti taas maksettuna kokonaan! Muissa ei sitten olekaan hurraamista, mutta hurrataan nyt tälle eikö jeeeeee??!
Maksoin juuri 158, 15 euroa yhtä luottokorttia ja se tarkoittaa, että minulla on yksi luottokortti taas maksettuna kokonaan! Muissa ei sitten olekaan hurraamista, mutta hurrataan nyt tälle eikö jeeeeee??!
lauantai 4. maaliskuuta 2017
Case KELA
Haudihoi,
Käsi ylös jos et ole tietoinen viimepäivisistä KELA uutisoinneista? Toimeentulotukihan siirtyi vuoden alusta KELAan. Te, joita tämä asia koskettaa vain uutisten osalta, olette onnekkaita. Tervetuloa nimittäin KELA-VIIDAKKOON.
Kuten aiemmin totesin, lokakuussa 2016 peilistä katsoi puudeli, jonka tili oli tyhjä. Tili oli tyhjä, velkaa oli maanprk#@/sti ja viimeiset harjoittelut alkoivat. Valtakunnalliset testaukset tulossa. Ajatus toimeentulotuesta tuntui sietämättömältä. Olisin varmaan ollut oikeutettu tukeen jo silloin kun elin pelkällä opintotuella (ja luottokorteilla).
Lokakuussa toimeentulotuki tuli kunnalta. Haku sujui lähes mutkitta. Uusi hakija kutsutaan haastatteluun. Hämmennyksekseni haastattelussa minua ei syyllistetty eikä grillattu. Minun tilannetta ymmärrettiin.
Hain toimeentulotukea siis lyhyelle ajanjaksolle. Kunnan kanssa kaikki sujui hyvin, paitsi että haastattelusta kului useampi päivä, jonka jälkeen minulle soitettiin, että yksi liitetiedosto puuttui. Harmitti, että olimme käyneet kaikki paperit läpi siellä haastattelussa. Hakemushan pitää lain mukaan käsitellä tietyn päivämäärän puitteissa.
Sain kunnalta päätöksen tammikuun loppuun saakka. Minulta jäi uupumaan muutama kuukausi harjoittelujani ennen valmistumista. Tammikuussa valmistelin hakemuksen KELAlle. Minusta tässä on muutama käsittämätön fakta.
1) KELA on ollut tietoinen jo vuosia siitä, että toimeentuloasiakkaat siirtyvät heille. Toimeentuloasiakkaiden määrä ei voinut olla mikään yllätys. Ja vähemmälläkin koulutuksella osaa laskea, että jos hakemuksia on kymmeniä tuhansia vähempi määrä käsittelijöitä kuin kunnalla ei voi ratkaista tätä.
2) KELA ei saanut mitään aikaisempia päätöksiä, ei mitään. Eli he lähtivät nollasta jokaisen ihmisen kanssa. Kenenkään yksilöllistä tilannetta ei katsottu vaan kaikki menevät saman byrokratiapyörän läpi.
3) olin hakenut tukea muutamaksi kuukaudeksi tietäen valmistuvani nyt keväällä. SILTI KELA teki yhden kuukauden päätöksen. Minulle myös kirjattiin, että minulle ei jatkossa myönnetä rahaa, koska opiskelijan pitää käydä opintojen ohessa töissä JA minun pitää toimittaa palkkakuittini todisteeksi ettei minulla ole tuloja. Mitkä plkkakuitit? Puuh. Kuitenkin sinne samaan paikkaan annetaan kaikki tilitiedot viimeisiltä kuukausilta.
4) tein toivottavasti elämäni viimeisen toimeentulohakemuksen viime kuussa. Käytännössä KELA työllisti itsensä tuplasti tehden todella lyhyitä päätöksiä. Eikö olisi ollut sama antaa päätös kahdelle kuukaudelle, kun siellä tiedettiin, että kunnat olivat antaneet suurimman osan pitkäaikaistoimeentulotukipäätöksistä helmikuun loppuun saakka. Tässä päätöksessä minulle ilmoitettiin, että minun pitäisi hakea jatkossa työttömyyskorvausta eikä toimeentulotukea. Mielestäni työttömyystukea ei voi saada, jos on opiskelija. Hämmentävää, että KELA ohjeisti näin. Onneksi nyt valmistun niin voin toivottavasti saada rahani työn kautta.
5) lapseni isä ilmoitti, ettei hänellä ole elatuskykyä tästä kuusta alkaen. Rahat saa kyllä Kelasta mutta ei todennäköisesti tämän kuun puolella. Ja juuri tässä kuussa sillä 155 eurolla olisi merkitystä! Jään odottamaan pystyvätkö antamaan pikaisen päätöksen.
Onneksi oma toimeentulotukihistoriani on näin lyhyt. I feel you, joille tämä on osa arkipäivää. Kävin toisessa työhaastattelussa ja toivon että saisin päätöksiä töiden suhteen pian.
Positiivista;kaikissa työhaastatteluissa on kehuttu mun CV:tä! Ei sitä turhaan ole tehty töitä!
Kelatonta viikonloppua kaikille!
Käsi ylös jos et ole tietoinen viimepäivisistä KELA uutisoinneista? Toimeentulotukihan siirtyi vuoden alusta KELAan. Te, joita tämä asia koskettaa vain uutisten osalta, olette onnekkaita. Tervetuloa nimittäin KELA-VIIDAKKOON.
Kuten aiemmin totesin, lokakuussa 2016 peilistä katsoi puudeli, jonka tili oli tyhjä. Tili oli tyhjä, velkaa oli maanprk#@/sti ja viimeiset harjoittelut alkoivat. Valtakunnalliset testaukset tulossa. Ajatus toimeentulotuesta tuntui sietämättömältä. Olisin varmaan ollut oikeutettu tukeen jo silloin kun elin pelkällä opintotuella (ja luottokorteilla).
Lokakuussa toimeentulotuki tuli kunnalta. Haku sujui lähes mutkitta. Uusi hakija kutsutaan haastatteluun. Hämmennyksekseni haastattelussa minua ei syyllistetty eikä grillattu. Minun tilannetta ymmärrettiin.
Hain toimeentulotukea siis lyhyelle ajanjaksolle. Kunnan kanssa kaikki sujui hyvin, paitsi että haastattelusta kului useampi päivä, jonka jälkeen minulle soitettiin, että yksi liitetiedosto puuttui. Harmitti, että olimme käyneet kaikki paperit läpi siellä haastattelussa. Hakemushan pitää lain mukaan käsitellä tietyn päivämäärän puitteissa.
Sain kunnalta päätöksen tammikuun loppuun saakka. Minulta jäi uupumaan muutama kuukausi harjoittelujani ennen valmistumista. Tammikuussa valmistelin hakemuksen KELAlle. Minusta tässä on muutama käsittämätön fakta.
1) KELA on ollut tietoinen jo vuosia siitä, että toimeentuloasiakkaat siirtyvät heille. Toimeentuloasiakkaiden määrä ei voinut olla mikään yllätys. Ja vähemmälläkin koulutuksella osaa laskea, että jos hakemuksia on kymmeniä tuhansia vähempi määrä käsittelijöitä kuin kunnalla ei voi ratkaista tätä.
2) KELA ei saanut mitään aikaisempia päätöksiä, ei mitään. Eli he lähtivät nollasta jokaisen ihmisen kanssa. Kenenkään yksilöllistä tilannetta ei katsottu vaan kaikki menevät saman byrokratiapyörän läpi.
3) olin hakenut tukea muutamaksi kuukaudeksi tietäen valmistuvani nyt keväällä. SILTI KELA teki yhden kuukauden päätöksen. Minulle myös kirjattiin, että minulle ei jatkossa myönnetä rahaa, koska opiskelijan pitää käydä opintojen ohessa töissä JA minun pitää toimittaa palkkakuittini todisteeksi ettei minulla ole tuloja. Mitkä plkkakuitit? Puuh. Kuitenkin sinne samaan paikkaan annetaan kaikki tilitiedot viimeisiltä kuukausilta.
4) tein toivottavasti elämäni viimeisen toimeentulohakemuksen viime kuussa. Käytännössä KELA työllisti itsensä tuplasti tehden todella lyhyitä päätöksiä. Eikö olisi ollut sama antaa päätös kahdelle kuukaudelle, kun siellä tiedettiin, että kunnat olivat antaneet suurimman osan pitkäaikaistoimeentulotukipäätöksistä helmikuun loppuun saakka. Tässä päätöksessä minulle ilmoitettiin, että minun pitäisi hakea jatkossa työttömyyskorvausta eikä toimeentulotukea. Mielestäni työttömyystukea ei voi saada, jos on opiskelija. Hämmentävää, että KELA ohjeisti näin. Onneksi nyt valmistun niin voin toivottavasti saada rahani työn kautta.
5) lapseni isä ilmoitti, ettei hänellä ole elatuskykyä tästä kuusta alkaen. Rahat saa kyllä Kelasta mutta ei todennäköisesti tämän kuun puolella. Ja juuri tässä kuussa sillä 155 eurolla olisi merkitystä! Jään odottamaan pystyvätkö antamaan pikaisen päätöksen.
Onneksi oma toimeentulotukihistoriani on näin lyhyt. I feel you, joille tämä on osa arkipäivää. Kävin toisessa työhaastattelussa ja toivon että saisin päätöksiä töiden suhteen pian.
Positiivista;kaikissa työhaastatteluissa on kehuttu mun CV:tä! Ei sitä turhaan ole tehty töitä!
Kelatonta viikonloppua kaikille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)