Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rahattomuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rahattomuus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 2. joulukuuta 2020

Missä säästin tänään

 Hei ja aika pohtia miten pienistä puroista kasvaa isot virrat!

Aloitetaanko isosta virrasta? Minun työpanostani arvostettiin rahallisesti ja minut palkittiin.

En uskonut että se menisi koneiston läpi. Mutta se meni. Minut palkittiin. Rahaa tulee tilille joulukuun 7.päivä 230 euroa.

Lisäksi Ooppera perui näytöksensä ja maksoi liput takaisin. 57 euroa. Lapsen uimakoulusta tulee palautusta 17 euroa. Myin yhden pelin 10 eurolla. 

57 euroa menee 50 euron sähkönsiirtolaskuun. 

230 euroa on tarkoitus iskeä puskurin pohjaksi 200 euroa. Tällöin 200/2000 kasassa ELI 10%

Tarkistin sähkölaskuni-> ja siis! Lumolla on omilla sivuilla mahdollista katsoa paljonko sähköä kuluu per päivä/per tunti! Katselin niitä ihan liekeissä ja päädyin ottamaan vuoden määräaikaisen sopimuksen 4,99 snt/kwh 0 euron perusmaksulla. Tällä hetkellä minulla oli jotenkin sähkönhintaan sidottu (?) ja keskiverrosti sähkönhintani oli ollut noin 5,5-5,99snt/kwh. Keskiverto kuukausilaskuni oli 8 euroa. Jännä kyllä, en tiennyt että minulle tulee kerran kuukaudessa sähkölasku VAIKKA se tulee nettipankkiin kerran kuukaudessa. En ollut jotenkin noteerannut sitä ollenkaan.

Päätin perua 59 euron Glorian ruoka et viini puolentoistavuoden tilauksen. Voin lukea vanhoja ruoanlaittolehtiä. En tarvitse uutta. Tosiaan, kuten kaverini sanoi: jos mietin kannattaako sitä tilata sitä ei kannata tilata.

Odottelen edelleen päätöstä opintolainan lyhennysvapaasta kuumeisesti. Tämä helpottaisi kummasti! 


lauantai 8. elokuuta 2020

Miten huonosti voi mennä ...

...silloin kun rahallisesti menee kohtuullisesti?

Minun asianajaja ei saapunut toukokuussa oikeuteen. Istuin siellä. Kädet täristen. Mietin, kyllä se tulee, tottakai se tulee. Ei tullut. Tunti siitä kun hänen piti olla paikalla hän suostui vihdoin vastaamaan puhelimeen. Hänellä saattaisi kuulemma olla korona. Oltuani akuuttipuolella töissä tarpeeksi kauan tunnistan kyllä ihmisen, joka valehtelee. Siellä sitten istuin tuomarin edessä ja me kaikki ihmettelimme miksei aikuinen ihminen voinut soittaa jo aamulla ennen kuin kukaan meni minnekään, ettei ole tulossa paikalle. Niimpä. 

Palataan viikko aikaisempaan tapahtumaan. Minun oli määrä tavata hänet, koska halusin hänen valmistavan minut oikeudenkäyntiin. Mitä siellä kysyttäisiin ja mitä hän aikoisi kysyä. Hänellähän näistä on kokemusta. Hänen toimistoonsa on käynti lukollisen hissin kautta, eli hän tuli, kuten aiemminkin hakemaan minut alhaalta ja menimme yhdessä hissiin. Yhtäkkiä hän tokaisi, että harmi kun näin korona-aikana ei saa tulla lähemmäksi. Ajattelin, että ymmärsin varmaan väärin. Hänen täytyi tarkoittaa, että hissi on korona-aikaan liittyen liian pieni. Aloin höpötellä hermostuneesti astuessani hänen huoneeseensa ettei hänellä ole edes käsienpesuallasta. Tapaaminen oli outo. Hän suureleellisesti selitti ettei meillä ole keissiä, tarvitaan todistajia. Ihmettelin hänelle, miksi menemme oikeuteen jos hänestä tässä ei ole järkeä, ja miten hän nyt, lähes vuosi vireillelaiton jälkeen, kertoo minulle että minulla pitäisi olla todistajia. Seuravaksi hän sanoi, että mehän voitamme tämän. Hän hoitaa hän hoitaa. Alkoi ahdistaa ihan huolella. Olin varma että hän on kännissä tai muissa päihteissä. Sanoin, että minun on lähdettävä. Hän avasi oven, tilasi hissin ja yhtäkkiä lähti ojentamaan kättänsä koskeakseen minua. Säikähdin ja astuin taaksepäin. Tällöin hän otti kaksi askelta ja tuli halaamaan minua. Seisoin jäykkänä ja mietin mitä helvettiä. 

Miksi mulla on aina niin paska tuuri. Miksi mikään ei voi mennä hyvin. 

Tänä vuonna olen oppinut isoja asioita. Olen todella väsynyt. Väsymys ei lähtenytkään yhdessä yössä. Olen ollut todella stressantunut. Tuntuu, etten jaksa hallita kaikkia elämän osa-alueita koska joka helvetin kerta kun elämä tuntuu mukavalta tapahtuu asioita, joita en voi hallita. Niin kuin tämä. Niin kuin ne kerrat kun olen ulkopuoliselta taholta, myös lastensuojelulta saanut kuulla, että toinen huoltaja toikkaroi elämässään. Ja hänen täysin irrationaalinen tapa hoitaa ja reagoida asioihin on stressaavaa. 

Olen lihonut lyhyessä ajassa 12 kiloa. KAKSITOISTA. Se on todella paljon tällaisen oravanmittarisen varteen. Tiesittekö, että väsynyt ihminen ei oikein laihdu? Vaikka treenaisi 14-22h viikossa väsyttäen itseään lisää? Huomasin sen. 

Ainoa missä olen oppinut olemaan edes kohtuullinen on raha. Sitä ette olisi uskoneet te, ja kaikista vähiten minä. Minä! Minä. Lyhennän velkoja 600 e/kk mikä on uskomaton määrä. Se kuulostaa hullulta. Nyt alan rakentaa puskuria. Huomasin kun tilillä on rahaa, sitä haluaa myös pitää siellä, eikä päästää irti siitä. Eli tavoite on kerätä noin kahden tonnin puskuri alkuun. Nordnetin käynnistämistä ajattelin myös aloittaa. Mutta tuon 600 euron lisäksi ei kyllä rahkeet riitä juuri mihinkään. Tai siis rahat. Mutta olen ylpeä tuosta 600 euron lyhennyksestä ja aion jatkossakin olla.

tiistai 7. elokuuta 2018

Puudeli iskee jälleen!

Niinhän tässä nyt kävi, että 200 kilometrin pyörälenkilläni puhelin soi. Säikähdin pahanpäiväisesti kun kertoivat soittavansa ambulanssista. Silmissäni vilisi rakas lapseni ja se etten ole hänen luonaan.

Kunnes tajusin, että nehän haluavat tarjota minulle töitä.

Siinä hetkessä oli pakko sanoa, että palaan asiaan, koska sydämeni hakkasi niin julmettuna. TIETENKIN OTIN SEN TYÖN VASTAAN kun olin realisoitunut siihen, että lapseni voi hyvin ja jos hakee töitä niin niitä voi saada.

Eli en palaakaan lomilta töihin vaan menen suoraan uusiin töihin. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että viimeisten parin kuukauden aikana on tapahtunut niin paljon POSITIIVISIA asioita, että en edes tiedä mistä aloittaa. Sillä tämä työ on osa minun viisivuositissuunnitelmaani. Tuo 200 km polkypyöräily yksin oli osa myös suunnitelmaani. Kävin nimittäin ihailemassa kaupunkia, johon haluaisin muuttaa ja josta haluaisin ostaa kakkoskodin. Tai kodin. Käydä siellä töissä mutta asua täällä.

Kaikki tämä on kaunista ja ihanaa ja tuulenvire on päässyt kuivaamaan viime viikkoiset hikikarpalot. Mutta kaikista tärkein kysymyshän on nyt seuraava: mitä tämä tarkoittaa oravannahoissa? Koska parasta mitä voi tapahtua on seuraavat sanat: elokuun viimeisessä palkassa minut maksetaan ulos nykyisestä työpaikastani eli kaikki lomani palavat. Mutta käytännössä tämä tarkoittaa ihan älyttömästi rahaa. Tai no ei ihan älyttömästi mutta minulla on täydet kevätlomat (vai mikä se on, talviloma?) ja vielä käyttämättömiä kesälomapäiviä... Ensi vuodelle kerrytetyt kesälomarahat ja päivät ja kaikki!!! Nyt joku innokas voi sanoa sen ääneen: MITÄ JOS MUSTA TULEE TÄYSIN LUOTOKORTTIVELATON 31.8????

Ei saa nielaista ennen kuin tipahtaa, mutta siis, mitä JOS?

Uudessa työpaikassa maksetaan lisät ja palkka aina kuun viimeinen päivä. Tämä muokkaa jatkossa rahakäyttäytymistäni mutta siis teen 100% sopimusta, ja sain puhuttua itselleni koulutustani vastaavan palkan.

Jos voisin olla enemmän innostunut niin AAH! Mulla ei riitä edes sanat. Sanon vain, MITÄ JOS???

PS. laskin, että jos kaiken kaikkiaan saan käteen 2800 euroa 31.8 niin se riittää minulle, että voin maksaa koko luottokorttivelan pois.

JÄÄTÄVÄÄ!!!

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Uuden elämän ensimmäinen päivä

Tänään se tapahtui! Aloitin virallisesti palkkatöissä! Mulla on työpaikka, työterveyshuolto ja työkavereita! Ja työsopimus elokuun loppuun saakka!

Eikä siinä vielä kaikki: sairaanhoitajan palkka on 2498 eli 18 euroa enemmän kuin aiemmin olen väittänyt. Rahan tuloa ei siis voi estää! Minulle myös selvisi, että saan työsuhde-etuna 10e/kk matkalippuun. Kesällä tämä aika lailla kattaa työmatkakustannukset jos kuljen suurimman osan matkoista pyörällä.

Kaikin puolin hyvä fiilis: 25 päivää ensimmäiseen lumipallon sulatukseen! Näin keväällä tuuppaavat lumet sulamaan vikkelään :)

Huutomerkkejä ja iloa viikkoon!

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Yhteistyötä, työtyötä ja zeniä!


Hola!
Tämä blogiteksti on osa yhteistyötä, jota alan tehdä www.eroonveloista.fi verkkovalmennuksen kanssa. Jos joskus ajattelin, että blogi voisi olla hyvä homma, tällä hetkellä se on kyllä huippu homma! Ensinnäkin, saan muilta bloggaajilta ja kommentoijilta hyviä ideoita, ja vinkkejä. Toiseksi maailmankaikkeus voi tuoda eteen mahtavia yhteistyömahdollisuuksia.

Mutta palataan ensin takaisin reaalielämään ennen kuin avaan ajatuksia verkkovalmennuksesta. Koska kulutettuani viime viikon siivoten kaikki kaapit. SIIS KAIKKI ja löydettyäni keittiön kaappeihin ihanan rauhan ja siisteyden olen hiukan stressannut töistä. Haluan töihin, minne, mihin, kukaan ei soita, tänään soittikin kaksi tyyppiä ja haluaa minut. Punainen lanka on jossain kaukana. Ainoa mikä motivoi on velanmaksu.

Suostuin tänään töihin. Valitsin nyt kuitenkin toisin kuin mitä aiemmin kirjoitin. Kieltäydyin lasten leikkausosaston anestesiahoitajan paikasta ja lähden päivystykseen. Seuraavat kuukaudet tulevat olemaan hoitajana täynnä oppimista, entisen tiedon vahvistamista ja tietysti palkkapäivän odottamista. MUTTA KUUKAUDEN KULUTTUA MINULLE TULEE ENSIMMÄINEn PALKKA! PALKKA! RAHAA! FYFFEE! DINEROJA! MASSII! Aloitan 3.4 sillä ensi viikolla olen vielä seuren listoilla muutamassa paikassa keikalla. Ja LUOJA ota minut pois täältä keikkatyömaailmasta - olen kasvanut aikuiseksi! Haluan tietää onko minulla ensi viikolla töitä ja minä päivinä ja mitä vuoroja.

Samalla hetkellä kun eurot tipahtavat luukusta alkaa se todellinen haaste, eli kaikkien näiden velkojen takaisin maksu. Kuukauden kuluttua alkaa se todellinen haaste, kun tilillä on rahaa ja se siirretään velkoihin, eikä käytetä extempore kahvihetkeen tai uusiin treenihousihin.

Jos ihan rehellisiä ollaan niin elän tällä hetkellä oman elämäni parasta bloggauspäivää. Sen sijaan, että istuisin keittiön pöydän ääressä ja ojentaisin kaakaota, maitoa, siivoaisin kaakaon, tekisin puuron, ihmettelisin miksi sitä ei syödä niin tarjoan itselleni työsopimuksen kunniaksi lounaan ja istun tässä tuijotellen ulos, syöden ja kirjoittaen! Kuin freelancer! Ja koska kokki onnistui laittamaan ruokaani suolakurkkua kaikista kielloistani huolimatta sain ilmaiseksi vegaanisen jälkiruuan.

Palatakseni takaisin siis siihen aikaisempaan, eli haasteeseen kun rahaa tulee ja sitä täytyy käyttää järkevästi velanmaksuun niin tähänhän on luotu kurssi! Nina, kurssin järjestäjä, oli minuun yhteydessä ja halusi minun kokeilevan onko minulle kurssista hyötyä. Täytyy myöntää tiesin heti, että lähden kokeilemaan. Minä olen juuri niitä ihmisiä, jotka rakastavat suorittaa projekteja. Kuten blogin ensimmäisissä teksteissä kerroin, olen tehnyt huonoa talouspolitiikkaa mutta myös aloittanut oman ajattelumaailman muutoksen jo yli vuosi sitten. Ihan puhtaalta pöydältä en siis lähde kurssiin mukaan, vaan oman elämän kaaoksen järjestykseen saattamisessa on jo tehty töitä tovi.

Olen nyt tutkaillut kurssia pintapuolisesti, sillä se varsinaisesti alkaa 3.4 (kuten työnikin) ja samalle kurssille voi siis vielä liittyä! Suosittelen katsomaan kurssin nettisivuja, sillä sieltä löytyy vielä tämän viikonlopun ajan kurssi tarjoushintaan.



 Blogini lukijana saat vielä extra alennuksen: koodilla A782349P tippuu ostoskorissa kurssin hinnasta vielä 10%!

Pitääpi sanoa vielä, että yhteistyömme www.eroonveloista.fi  kurssin suhteen on hyvin avointa, minun tekstini ovat minun tekstejäni -niitä ei oikolueta (ehkä kirjoitusvirheitä olisi syytä vähän syynätä) eikä niiden sisältö ole ennalta määrättyä. Tavoitteena on saada aito käyttäjäkokemus, jonka pohjalta voi saada hyviä käytännönvinkkejä kurssin jatkojalostukseen. Eli kuten kaikessa elämässä rakentava palaute on hyvästä.

Pitääpi vielä sanoa vol II, että jos joku haluaa tietää miltä ZEN näyttää niin voi tulla katsomaan mun keittiön kaappeja. Tarjoon kupposen samalla!

tiistai 21. maaliskuuta 2017

velkataakka

Halusin tuottaa materiaalia, joka kuvastaa sitä, miltä minusta tuntuu.

Halusin luoda kuvan, joka ilmentää ahdistustani. Ainoata motivaatiotani. Kohta se on vain muisto. Puudeli proudly presents: the velkahelvetti.



Isoja möhkäleitä. Paljon painoa rinnan päällä. Kuvitelkaa jos yksitellen nuo voisivat muuttua vaaleammiksi. Koko kuva muuttuisi valkoiseksi. Joulukuussa TJ0. 

Hyvin vinkkienne ansiosta unohdin verkostomarkkinoinnin alkuunsa. Tänään tuli kaksi työtarjousta. K-A-K-S-I. TJ0:sta tuli hetkessä astetta realistisempaa. Enää tarvitsee vain päättää kumman valitsisi. 

lauantai 4. maaliskuuta 2017

Case KELA

Haudihoi,
Käsi ylös jos et ole tietoinen viimepäivisistä KELA uutisoinneista? Toimeentulotukihan siirtyi vuoden alusta KELAan. Te, joita tämä asia koskettaa vain uutisten osalta, olette onnekkaita. Tervetuloa nimittäin KELA-VIIDAKKOON.

Kuten aiemmin totesin, lokakuussa 2016 peilistä katsoi puudeli, jonka tili oli tyhjä. Tili oli tyhjä, velkaa oli maanprk#@/sti ja viimeiset harjoittelut alkoivat. Valtakunnalliset testaukset tulossa. Ajatus toimeentulotuesta tuntui sietämättömältä. Olisin varmaan ollut oikeutettu tukeen jo silloin kun elin pelkällä opintotuella (ja luottokorteilla).

Lokakuussa toimeentulotuki tuli kunnalta. Haku sujui lähes mutkitta. Uusi hakija kutsutaan haastatteluun. Hämmennyksekseni haastattelussa minua ei syyllistetty eikä grillattu. Minun tilannetta ymmärrettiin.

Hain toimeentulotukea siis lyhyelle ajanjaksolle. Kunnan kanssa kaikki sujui hyvin, paitsi että haastattelusta kului useampi päivä, jonka jälkeen minulle soitettiin, että yksi liitetiedosto puuttui. Harmitti, että olimme käyneet kaikki paperit läpi siellä haastattelussa. Hakemushan pitää lain mukaan käsitellä tietyn päivämäärän puitteissa.

Sain kunnalta päätöksen tammikuun loppuun  saakka. Minulta jäi uupumaan muutama kuukausi harjoittelujani ennen valmistumista. Tammikuussa valmistelin hakemuksen KELAlle. Minusta tässä on muutama käsittämätön fakta.

1) KELA on ollut tietoinen jo vuosia siitä, että toimeentuloasiakkaat siirtyvät heille. Toimeentuloasiakkaiden määrä ei voinut olla mikään yllätys. Ja vähemmälläkin koulutuksella osaa laskea, että jos hakemuksia on kymmeniä tuhansia vähempi määrä käsittelijöitä kuin kunnalla ei voi ratkaista tätä.

2) KELA ei saanut mitään aikaisempia päätöksiä, ei mitään. Eli he lähtivät nollasta jokaisen ihmisen kanssa. Kenenkään yksilöllistä tilannetta ei katsottu vaan kaikki menevät saman byrokratiapyörän läpi.

3) olin hakenut tukea muutamaksi kuukaudeksi tietäen valmistuvani nyt keväällä. SILTI  KELA teki yhden kuukauden päätöksen. Minulle myös kirjattiin, että minulle ei jatkossa myönnetä rahaa, koska opiskelijan pitää käydä opintojen ohessa töissä JA minun pitää toimittaa palkkakuittini todisteeksi ettei minulla ole tuloja. Mitkä plkkakuitit? Puuh. Kuitenkin sinne samaan paikkaan annetaan kaikki tilitiedot viimeisiltä kuukausilta.

4) tein toivottavasti elämäni viimeisen toimeentulohakemuksen viime kuussa. Käytännössä KELA työllisti itsensä tuplasti tehden todella lyhyitä päätöksiä. Eikö olisi ollut sama antaa päätös kahdelle kuukaudelle, kun siellä tiedettiin, että kunnat olivat antaneet suurimman osan pitkäaikaistoimeentulotukipäätöksistä helmikuun loppuun saakka. Tässä päätöksessä minulle ilmoitettiin, että minun pitäisi hakea jatkossa työttömyyskorvausta eikä toimeentulotukea. Mielestäni työttömyystukea ei voi saada, jos on opiskelija. Hämmentävää, että KELA ohjeisti näin. Onneksi nyt valmistun niin voin toivottavasti saada rahani työn kautta.

5) lapseni isä ilmoitti, ettei hänellä ole elatuskykyä  tästä kuusta alkaen. Rahat saa kyllä Kelasta mutta ei todennäköisesti tämän kuun puolella. Ja juuri tässä kuussa sillä 155 eurolla olisi merkitystä! Jään odottamaan pystyvätkö antamaan pikaisen päätöksen.


Onneksi oma toimeentulotukihistoriani on näin lyhyt. I feel you, joille tämä on osa arkipäivää.  Kävin toisessa työhaastattelussa ja toivon että saisin päätöksiä töiden suhteen pian.

Positiivista;kaikissa työhaastatteluissa on kehuttu mun CV:tä! Ei sitä turhaan ole tehty töitä!

Kelatonta viikonloppua kaikille!