Velkojen yhteenlaskettu summa

 Heipsundaa,

pyydettiin erillistä postausta siitä mitä ja minkä verran sitä velkaa on. Nyt en jaksa muistaa kauanko olen ollut kuivilla luottokorttivelasta? Useamman vuoden? Eilen illalla ahdistuin siitä tunteesta mikä silloin aina oli kun laski viimeisiä pennosiaan ja höyläsi kortilta viimeistä viittä euroa.

Eli minulta löytyy siis tavallaan kolme mutta käytännössä neljä eri velkamuotoa. Nämä luvut on sellaiset, ettei tämän tilipäivän lyhennykset vielä näy siellä, eli päivitän nämä luvut vielä sitten uudestaan. 

Matalimman koron velan otin lyheentääkseni isomman koron velkaa. Alunperin minulla oli S-Pankin "halvemman koron" (vs. aikaisempi kulutusluotto) luottoa 15000 euroa. Sitten työpaikan henkilöstökassasta sai omaa nettotuloansa vastaavan summan lainaa, jonka korko on todella alhainen - tämän hyödynsin ja sillä aion veivata tuota korkeamman koron lainaa alaspäin mahdollisimman paljon.

Eli S-pankin lainaa minulla on tällä päivämäärällä ( ei näy perjantain lyhennys vielä) 11036, 32 e. --> tämän haluaisin 8000 euroon nopeasti, sillä minulla on omassa pankissani hiukan halvemmalla korolla 0,5%-yksikköä halvemmalla korolla mutta puolet pienemmällä tilinhoitomaksulla (12.5 e--> 6e) oleva lainamahdollisuus. Minimilyhennys on 140, 37 e S-pankin lainalla ja tulevalla oman pankin lainalla 210 e.

Henkilöstökassan lainaa minulla 2140e, ja nyt sieltä voisi nostaa 370 e. Tämä lyhenee automaattisesti tilipäivänä aina 100e. 

Sitten minulla on kaksi erillistä opintolainaa (en tiedä miksi ne on erillisiä) mutta niitä on siis 18620,57 ja 4579, 46 e. Näiden lyhennys on kuukaudessa sen 236 euroa. Seuraava lyhennys on huomenna. 

Yhteensä siis opintolainoja 23200,03 + S-Pankki 11036,32 ja henkilöstökassa 2140 =36 376,35

Käytännössä minimilyhennyksillä 236 +140+100= 476 e tuo kalleimman koron laina ei lyhene juurikaan. Opintolainojen ja henkilöstökassan lainaerien kulut ovat niin pienet että lyhenevät lähes kokonaisuudessaan. 

Jos haluaisin että lainani lyhenisi 7000 euroa vuodessa, jolloin tuo potti olisi viidessä vuodessa selätetty joudun lyhentämään ainakin 8000 euroa vuodessa, jotta korkojen vaikutus häviäisi. Tämä tarkoittaisi mitä? Noin 680 e/kk? 

Pilkon osatavoitteisiin: haluan tuon kalliimman lainan asap 8000 euroon, jotta saan sen siirrettyä halvemmalle lainalle. Siihen käytän vipuna tuota henkilöstökassan lainaa. 

Tänä vuonna alle 30000 euron? Katsotaan :)

Minun pitäisi saada kertapalkkio töistä maisteriksi valmistumisesta -- saan tietää summan parin viikon sisään. Tämän haluaisin laittaa velkojen lyhennykseen. Sen lisäksi luovuin nyt lounaskortin lataamisesta. Käyn aivan liikaa ulkona syömässä. Nyt kun ollut liikaa hommaa töissä, en ole kerennyt kuin syödä nopeasti ruudun ääressä ja hengissä olen pysynyt.

Haluaisin myös pudottaa painoa sen 10 kiloa kesään mennessä -- pakko siis keskittyä syömisen terveellisyyteen. 

Mutta tällaista tänään, kohti velatonta elämää :)

Maisterisnaisina kohti 2022 haasteita

 Hellurei ja ihanaa uutta vuotta!

Huippu-uutiset alkuun: olen saanut maisterinopintoni valmiiksi sekä viran! Winwinwin siis kaikin puolin. Täytyy sanoa, että kun sain gradun palautettua 20.12 niin olin jo menettämässä uskoani valmistumisen suhteen. Sen jälkeen vannoin, etten avaa konetta kotona IKINÄ. 

Tämä vuosi siis tulee olemaan äärimmäisen mielenkiintoinen ja tiettyjä haasteita olenkin luonut tälle vuodelle niin taloudellisesti kuin urheilin kannalta. Talouteni näyttää siis vakaalta -- jokseenkin haaveilen miten nostaisin tienestejäni entisestään. Vakaus tuo sen ettei tulot nouse jollen vaihda työpaikkaa. Tai keksi lisätyötä, joka ei söisi jaksamista MUTTA toisi tienestejä. 

Käytännössä taloudellisesti aion jatkaa velkaantumattoman linjaa mutta haluaisin saada kalleimman koron velkani tippumaan 8000 euroon, jotta voisin vaihtaa sen oman pankkini velkaan, jossa on pienempi kk-maksu ja inan pienempi korko. Käytännössä minun pitäisi lyhentää velkaa siis 3000 euroa tähän tavoitteeseen päästäkseni. Lyhennän opintolainoja 236 e/kk ja sitten tätä toista velkaa pitäisi lyhentää ainakin 300 e/kk että pääsisin tavoitteeseen. Tiukaksi menee! Mutta ei mahdottomaksi. 

Unohdin lähettää pienemmän veroprosentin palkkoihin joten tammikuussa saan aivan liian vähän rahaa käteen :( Tästä tulee vuoden tiukin kuukausi mutta uskoisin selviäväni siitä kunnialla. Oikeastaan aika hullua, että vuoden päästä voin olla 6000 euroa vähemmän velkainen! Tämä tulee opintolainasta, minikoron lainasta ja tuosta lainasta, jonka yritän saada sinne 8000 euroon. 

Minikoron lainassa on päälle 2 prosentin korko, eikä nostokuluja. Siihen menee suoraan palkasta aina 100 e. Voin nostaa sitä aina uudestaan ja uudestaan. Jahka se on lyhentynyt siten, että siellä on tonni, aion uudestaan lyhentää sillä tuota minun kallista velkaa. Eli tavoite saada se 11000 euron velka mahdollisimman pian 8000 euroon. Sitten pääsen 6 e tilinhoitomaksuun (nyt 12,5e) sekä alle 8 prosentin kokonaiskorkoon. Sitten voin "vivuttaa" kallista velkaa uudestaan ja uudestaan pienen koron velan avulla. Näin ainakin suunnittelin.

Jos haluaisin oikein säästää rahaa lopettaisin kokonaan ulkona syömisen. Yritän sitä asteittain :D 

Mitkäs teidän tämän vuoden säästämiskeinot ovat?

2 euron budjetti

Nonniin, työhaastattelusta selvitty, enkä tiedä mitä ajatella. Ensi viikolla tulee tieto pääsinkö. Ja jos minut valitaan joudumme pohtimaan sitä mitä tarkoittaa lähteä töihin huonommalla palkalla kuin nykypalkka olisi 100% työajalla...

Mutta siis viime kuu meni pikkasen ruoan osalta yli budjetin ja se johtui ihan seuraavanlaisista syistä: tilipäivänä nostin 100 euroa. Seuraavan kerran nostinkin ruokarahaa jo 8.päivä taasen - jolloin minulla olisi vielä pitänyt olla siitä sadastakin eurosta 20 euroa jäljellä, no ei tietenkään ollut. Kaaos oli valmis. Eli nyt täytyy laskea, että päivät, joita kohden rahaa nostetaan täsmää.

Tässä kuussa onnistuin velanmaksuinnoissani maksamaan siis kaiken rahan nyt jo sinne itse velanmaksuun eikä laskutilille niin kuin järkevät ihmiset. Eli minulla on nyt noin 150 euron arvosta laskuja, joiden eräpäivä on 17.7-20.7 eli maksettava kuun puolivälissä viimeistään. Eli ennen kuin tiedän paljon lisiä tulee 13.päivä niin en osaa sanoa pääsenkö ihan tavoitteeseeni eli alle 3000 euroon kuun puolivälissä. Lähelle pääsen kyllä.

Tosiaan, koska siirsin sähkölaskun ja nordnetin maksun jälkeen kaikki rahat sinne velanlyhennykseen niin nostin ruokarahaakin vain ja ainoastaan sen verran kuin 10e/päivä budjetissa tarvitsisi ennen tiistaita. Eli 29.6 tilipäivänä nostin 40 euroa, ja maanantaina 2.7 nostin 70 euroa ja seuraavan keran rahaa tulee tiistaina 10.7. Tällä hetkellä tuosta 40+70 euron potista on jäljellä 2e 10 snt ja pulloja on kotona 40 snt arvosta. Elän siis näillä tiistaihin asti.

Onko hätää? Ei suurta, kaupasta tarvitsisi kananmunia ja banaania, kahvin voinen juoda ilman maitoa jos se loppuu. Hyvät puolet: kaksi kanankoipea kaapissa, makaronilaatikkoa ainakin tähän yövuoroon riittävästi. Pakasteessa edellisen makaronilaatikon jämät, sekä jonkun makaronikastikehässäkän jämät. Jääkaapissa 5 nakkia. Leipää on. 5 rahkaa. Kolme banaania. Kalapuikkoja. Porkkanoita 800 g ja tomaatteja about ehkä sellainen 6 kpl. Lapsi on isällään viikonlopun ja minä yöt töissä. Tietenkin pähkinöitä ja rusinoita on.

Eli siis selviääkö puudeli 2 eurolla tiistaihin? Jännitysnäytelmälle odotellaan jatkoa!

II tavoite saavutettu

Synttärihutakassa unohdin tuulettaa II etapin saavuttamista eli alle 4500 euroa velkaa!!! Tavoitteeksihan olin asettanut, että olisin toukokuun viimeinen päivä tehnyt 4500 euron rajapyykin ylityksen. Ja se on jo tehty!

WIPPIAIJEI! 22 päivää etuajassa. Eli jejejeje. Odotan innolla loppukuun palkkanauhaa ja seuraavia tavoitteita. Minun ja femmadonnan kvartaalikahvitteluun ei ole pitkästi (tulossa heinäkuussa) ja mielessäni uhoilen, että 31.7 se norwegian on historiaa. Vaatii paljon tsemppaamista koko kesän. MUTTA tällä hetkellä on niin seesteinen olo kaikin puolin. Todella ZEN.

Yksi parhaimmista ystävistäni aloittaa kanssa Nordnetin ja olemme keskustelleet sijoittamisesta ja säästämisestä! Hänen kumppaninsa oli tosi tietoinen kaikesta, mutta sovittiin, että otamme kaverini kanssa itse selvää mihin haluamme pennosiamme sijoitella eikä suoraan vinkkejä häneltä. Jokseenkin tietty konsultoimme häntä, koska hän on seurannut pidempään talouden kehittymistä ja rahasto/osakemarkkinoita.

Kahvitin eilen ystäviäni ja sanoin sen ääneen, mikä on tuonut minulle älytöntä ZEN tilaa. 40-vuotispäivänäni haluan skoolata 150 000 euron omaisuudelleni! Fiksummat saavat nyt sanoa onko tavoitteeni liian matala mutta laskin sen näin ( eli en ottanut huomioon korkoja, joita potentiaalisesti saan).

Hoitajana peruspalkalla pystyn säästämään 1000 euroa kuussa. Tästä vuodessa sivuun 10000 euroa ja 2000 matkakassaan (ynnä muuhun hemmottelun). Jos teen vuorotyötä, niin rahaahan pystyy saamaan keskiverrosti 300-350 e/kk enemmän. Viiden vuoden päästä (viimeistään) aloittaisin työt  parempipalkkaisessa työssä, jossa lähtöpalkka on 3000 euroa.  Tästä olisi tavoite aika ripsakkaankin nostaa omaa palkkatasoa henkilökohtaisten lisien ansiosta. Viimeisinä viitenä vuotena täytyisi siis saada 16000 jo pelkästään peruspalkan vuoksi enemmän. Tämän lisäksi 10000 vuoden aikana pitäisi saada 20000 kasaan ja tästä vuodestahan ei tule millään 10000 kasaan niin näitä kiinni. Nämä laskelmat on tehty siten, että perusmenojen uskotaan jäävän 1300 euroon kuussa. Eli vuokra 590+opintolainalyhennys 200+ 510 euroa muihin menoihin kuten ruoka ja vakuutukset.

Mutta tavoitteet! Ne on tehty saavutettaviksi! Mitäs sänotte? Realistista? Järkevää? Pölijää?

PS. kiitos onnitteluista! Huippusynttärit!

Budjetissa

Jotain täysin käsittämätöntä on tapahtunut. Alkuviikosta ruokakauppaan meni 24 euroa. Työlounaasta olen maksanut 4x2,6 euroa. Ruokaa on edelleen jääkaapissa. On jo perjantai. Olen enemmän kuin budjettini alapuolella ja kaiken lisäksi tehnyt hyvää ruokaa! En tiennyt, että keitot ovat näin hyviä. Kerroin koska jo löytäneeni hyvän padan 17 eurolla toissa viikolla? Siinä valmistui kyllä maukas kanakeitto.

Erillisenä budjettini olen odottanut tammikuusta, että menen Hämeentien aasiakauppoihin ostamaan öljyjä. Eilen sen tein! Nyt minulla on kasa erinäisiä öljyjä ja maustekastikkeita. Nämä riittävät pitkäksi aikaa :)

Wishiltä tilasin muutaman vaatteen. Näistä ei tullut suurta kuluerää-paitsi jos vaatteet ovat aivan surkeita. Opintolainan korot erääntyvät kuun puolivälissä. Tämä oli jotain mitä en ollut ennakoinut mutta siitäkin selvitään!

Tavoitteet uusiksi

Olen pyörittänyt, pohtinut, siivonnut, miettinyt ja siivonnut lisää. Olen pohtinut tavoitteitani. Mitä haluan tehdä isona. Olen 29-vuotias. Vasta ammattiin valmistunut. Hoitajan raakile. Ikuinen opiskelija. Eilen uskalsin myöntää itselleni mitä aion tehdä ja miten aion sen saavuttaa. Olen lukenut Erik Bertrand Larssenin kirjaa "Helvetinviikko" ja se avasi mielenpäällä olevia asioita itselleni. (Suosittelen vaikken näistä henkisen valmennuksen opuksista muutoin välitä -nyt luen hänen teostaan Paras, joka ilmeisesti olisi pitänyt lukea ensin.)

Aion hakea lääkikseen ensi toukokuussa. Minun piti hakea jo tämän vuoden toukokuussa mutta raha-asiat ahdistivat niin paljon, että päätin valmistua ja mennä töihin ensin. Ja minähän menin. Velkani ahdistivat minua. Aioin maksaa ne pois ja sitten miettiä elämää uusiksi. Paha vain, että töissäni on entinen matemaatikko/fyysikko, joka mainitsi, että todellisen laskurutiinin saavuttamiseen menee vuosi. Ellei jopa toinenkin. Vaikka oppisi fysiikkaa niin laskurutiini ja nopeus vaativat aikaa. Ja sitä on lääkiksen kokeessa vähän.

Se herätti minut. Olin ajatellut, että voisin miettiä hakua joulun aikoihin ja päättää sitten. Tajusin, että se olisi liian myöhään. Päätös olisi tehtävä nyt. Ensin olisi mietittävä aikaa, paljon sitä tarvitsisi. Aloittaessani työt minulla oli keskimäärin kolme iltavuoroa viikossa. Silloin noina aamuina olisin pystynyt lukemaan pääsykokeisiin. Aamuvuoroviikot tuovat haasteen sillä itse haen ja vien lapsen päiväkotiin. Päätin, että kun työsopimukseni elokuussa loppuu aion hakea jatkoa 75% sopimuksella. Tekisin 75% vuoden loppuun, jonka jälkeen siirtyisiin 50%. Pitäisin kesälomani (jotka kertyvät täysinä) ennen koetta ja kesän tekisin 50% jotta lapseni saisi olla 2,5 kuukautta lähes kokonaan lomalla.

Mutta eihän ketään tällaiset arkiset asiat kiinnosta vaan oravannahkat! Näitä olenkin pyörittnyt sen verta paljon, että kelan asumistukilaskurin käyttö taitaa perustua vain minun käyttööni kuten myös verolaskurin!

Ruplat as it is:
75% budjetti tulot:
0,75x2498= 1873,5 euroa.
Vero.fi esittää, että vuositulojeni tippuessa 23000 eurosta 21000 euroon käytännössä minun veroprosenttini olisi 8,5 + ne muut verohössötykset 7,75% eli 1873,5x0,8375= 1569,056

Kela esittää asumistueksi näillä tuloilla 275,58

Ja ne perinteiset: 155,50 sekä 143 euroa.

Yhteensä tulot: 2143,13625

Vuokran jälkeen jäisi 1523,13625

50% budjetti tulot:
0,5x2498= 1249. Tämän vuoden verotuksella verotusprosentiksi tulisi 4,5% plus se 7,75% muut osio. Käteen jäisi: 1249x0,88=1099,12

Kela: 485,25
Perinteiset 155,5 ja 143

50% työosuudella tulot: 1882,87

Ja vuokran jälkeen: 1262,87

Nyt tietenkin täytyy sanoa se tärkein asia ääneen:

1) keskitän nämä täyden palkan kuukaudet täysin siihen luottokorttiin, jossa on 10% korkoa ja melkein 4000 euroa velkaa. Se on maksettava pois. Sen korot on maksimaaliset.

2) Loput velat pystyn maksamaan 1500 euron käteen jäävästä osuudesta vielä ihan kivasti (esim 700 euron kuukausitahtia) ja kasvattamaan ennen vuoden vaihdetta jo puskuria.

3) elän kuvitelmassa, että 1262 euroa jäädessä käteen pystyn silti saavuttamaan 300-500 euron kuukausisäästötavoitteeni, jotta voin kerryttää korkoa korolle ilmiötäni, tai aspia.

Ainoa mikä pelottaa on se, että ensi kertaa aikuisiälläni syyskuusta alkaen minulla ei ole 2,6 euron lounasta. Tämä tarkoittaa siirtymistä #fitness-elämäntyyliin ja omiin eväisiin rasioissa kirjastossa lukupäivinä.

Aion nyt hakea kerralla ja kunnolla. Jos en pääse palaan täysiaikaisesti töihin ensi syksynä. Jos pääsen sisään aion yrittää jatkaa 50% työsopparilla opiskelujen ajan kunnes saan tehdä oikeita lääkärin töitä.

Ensin viikolla alkaakin jo tutustuminen fysiikan saloihin ja 20 laskun viikkotavoite! Valmennuskursseista yms en osaa vielä sanoa, materiaaleja minulla on hyvin kotona ainakin syksyn ajaksi.

12 päivää selviytymistä

12 päivää 7 euron päivähaastetta jäljellä ja voi väkkärän väkkärä sanon minä. Alkuperäisestä 7 e per päivä on jäljellä lopuilla päiville 4,2 euroa per päivä. Ei seitsemän eikä viisi vaan 4,2 euroa.

Myönnän. Olen ostanut lapselleni mustikoita. Tuoreita mustikoita. Skyriä. Rahaa menee kun lähtee ulos lompsimaan useaksi tunniksi. Nälkäinen lapsi on saanut nugetit.

Minulla on nyt kaksi vaihtoehtia:
1) niellä ylpeyteni ja käyttää rahaa enemmän. Kyse ei ole luottokorttirahasta vaan toisella tilillä olevasta pikkusummasta. En osallistunut femmis-haasteeseen koska rahani olisivat loppu vaan koska... olen minä ja tykkään haasteista!

2) se on se 4,2 euron Ruokabudjetti seuraavat 12 päivää. Syödään munakasta ja kaurapuuroa. Kaapista löytyy ainakin riisiä, couscousia, nuudelia ja makaronia. Sekä tietysti kaurahiutaleita ja chiansiemeniä. Viikonlopun ruoat on periaatteessa jo tehty.

Voitin ilmaisen pt-tapaamisen yhden ihanan pt:n kanssa jota seuraan instassa. Istuin ja tuijotin lumoutuneena kuinka 2400 eurolla saisi 30 trainertuntia hänen kanssaan ja  kuinka olisin lähempänä tavoitteitani hänen treenauksessaan. Jos rahaa ei olisi sen 2400 saa osamaksulla, jonka todelliset vuosikorot on 20,4%.  Osamaksun sai jakaa 18 kuukauteen, jossa jokaiselle kuukaudelle jää 143 e maksettavaa.

Tiesin heti nähtyäni kyseisen pt:n että tässä on mun pt. Tämä on se nainen, jota olen odottanut. Mutta ei, en laittanut nimeäni paperiin. Minulla on muutama hyvä syy:
1) tällä hetkellä en ansaitse mitään 2400 euron arvoista
2) jos otan pt:n haluan, että rahat on mun tilillä. En ota osamaksua tai luottoa, jossa on korko. En koskaan osta mitään yli 100 euron arvoista jos se ei ole budjetoitu. Jos tuote ei ole budjetoitu se täytyy budjetoida.
3) voin ottaa pt:n jos se ei hidasta mun muita taloudellisia suunnitelmia. Näistä ensimmäinen on tietysti velkojen maksu ja puskurin kerryttäminen. Toinen on lupaus alkaa sijoittamaan. Kyllä se 30% tuloista täytyy velanmaksun jälkeen jäädä aina säästöön vähintään.
4) oon lihonut. Mulla on nyt selkeä tavoite ja visio mitä urheilurintamalla haluan saavuttaa. Haluan saada pyörän pyörimään ensin itse.

Onko kukaan muu huomannut, että pidän numerolistoista? Näihin miettisiin jään tänään ja menen nyt nukkumaan  herätyksen klo 5:15. Ugh, lupasin itselleni, että lakkaisi käyttämästä tablettia iltaisin. Aloitan sen heti huomenna.

ei mennyt kuin strömsössä

Hiiohoi!

Tänään ei mennyt ihan putkeen, joten päätin avata sieluani täällä.

Heräsin, olin huonovointinen. Tiesin, että kampaajaa en peru. Viimeisilä voimilla menin junalla keskustaan. Päätin oikaista Sokoksen kautta. Näin ystävällisen Diorin myyjän, jota voisin kutsua jo hyvänpäivän tutukseni, sillä niin usein vaihdamme kuulumiset. Itseasiassa näen häntä varmaan enemmän kuin monia ystävistäni.

Olin jo jatkamassa matkaa kun silmäni osuivat johonkin. TÄYDELLISEN VÄRISEEN LUOMIVÄRIIN. Siis siihen, josta olen haaveillut jo kuukausia. Diorin myyjä laittoi sitä luomilleni. -25% s-etu poltteli sovelluksessani. Jostain kumman syystä sanoin myös ostavani haaveilemani kuorivan huulipunan. Sinne meni rahaa.

Menin kampaajalle. Luomiväriäni kehuttiin estoitta. Ja laitettiin myös meikattavana olleen fitnessmisukan luomille. Tukkani alkoi taas näyttää hyvältä. Sain 10 euroa alennusta leikkauksesta. Rahaa paloi.

Olin sopinut itselleni sokkotreffit ex-tempore edellisiltana ja minulla oli aikaa. Päätin ihastella silmälaseja, sillä kampaajani mielestä minulle sopisi mustat kehykset. Tilasin kahdet lasit. -50% molemmat. Korottomalla osamaksulla. Tupla S-bonukset....

Tässä vaiheessa ei vielä edes oksettanut. Kävelin kenkäkaupan ohi ja näin maailman ihanimmat kevätkengät hintaan 30 euroa (oikea hinta 184). Ostin. Itsetuntoni kasvoi vähintään sen 12 cm mitä kengissä oli korkoa. Tuntematon nainen kenkäkaupassa kehui vielä takkiani.

Kävelin siis triplaitsetunnossa lumisateessa odottelemaan extemporesokkotreffikumppaniani. 5 euroa maksoin latesta kahvilassa.

Kaikkihan on hyvin niin kauan kun luottokortit lyhenee tavoiteajassa eikä uutta luottovelkaa synny?

PS. Luojalle kiitos työpaikasta, jossa hengaan usein. Sekä lapselle, jonka kanssa en jaksa käydä kaupoilla (jokseenkin hänenkin kenkä- ja vaatevarastonsa täytettiin palkkapäivänä). Ilmeisesi käyn kuun puoliväliin saakka kaupassa stockan lahjakortilla jossa taitaa olla 30 euroa?

Mätkyjä

Natinati!

Ja niin se Puudelinkin luukusta napsahti veronpalautuskirje tai pikemminkin veromätkykirje. Saan kuitenkin jatkaa hännän heilutusta, sillä mätkyjen suuruudeksi valikoitui tänä vuonna 52 euroa ja joitain senttejä päälle! Luitte oikein! Puudeli on viime vuonna melkein täydellisesti osannut arvioida omat tulonsa! Muttei kuitenkaan täydellisesti. Tämän 52 euroa aion maksaa vasta lähempänä eräpäivää (marraskuussa) koska kyseessähän on koroton laina, ja preferoin näiden muiden luottokorttien maksua. Sovitaanko, että kun sen maksan niin samalla hyvästelen kaikki velkani?

Koska marraskuuhun on vielä aikaa (mutta onhan se joulu jo oikeasti ovella) niin sanon taas sanasen KELASTA! Laitoin sinne uuden viestin tiistaina ja soitin tänään, että en näe kenenkään käsittelevän toimeentulomaksussa tapahtunutta KELAN omaa virhettä. Innokas asiakaspalvelija oli yhtäkkiä sitä mieltä, että saan elatustukea 300 euroa kuussa (!!!) ja ihmettelin siinä, että kuinka KELA voi muuttaa minun elatustuen määrää. En siis todellakaan saa. Jokseenkin sekavaksi puhelu muuttui siinä vaiheessa kun sanoin, että onneksi sain töitä niin ei tarvitse tukia hakea enää koskaan. Tämän jälkeen selvensin hänelle, että töistä ei makseta palkkaa ennakkoon, vaan kuun vika päivä, jolloin sillä on tarkoitus elää se toukokuu - ei se eletty kuukausi. Tämä on ihan KELAn omista säännöistä, jonka varmistin ja tuplavarmistin ja triplavarmistin KELAsta ennen kuin hain sitä hemmetin toimeentulotukea.

Suosittelen kaikkia äänestämään kuntavaaleissa ehdokasta, jolla on joku käsitys pienituloisista, heidän arjestaan ja on aktiivisesti sitoutunut ajamaan näiden asiaa. Sunnuntaina uurnille! Itsehän kävin äänestämässä ennakkoon ja nyt lapseni kuvittelee, että menemme joka päivä käymään äänestämässä kun joka reissulla joku tunkee paperilappusta käteen. Ja tänään jopa soitti ehdokas ovikelloa. Onneksi alaston kolme vuotias ja kylpyyn meno pelasti pitemmältä poliittiselta jorinoinnilta. Lähinnä siis itse olisin saattanut haastaa keskusteluun :)

Loppukevennyksenä: olen menossa ystävän lapsen 2-wee juhlille lauantaina ja arvaatteko mitä ostettiin lapseni kanssa lahjaksi kyseiselle neidolle? Kuvasta osviittaa. Pienempi keltaisena.

Yhteistyötä, työtyötä ja zeniä!

Hola!
Tämä blogiteksti on osa yhteistyötä, jota alan tehdä www.eroonveloista.fi verkkovalmennuksen kanssa. Jos joskus ajattelin, että blogi voisi olla hyvä homma, tällä hetkellä se on kyllä huippu homma! Ensinnäkin, saan muilta bloggaajilta ja kommentoijilta hyviä ideoita, ja vinkkejä. Toiseksi maailmankaikkeus voi tuoda eteen mahtavia yhteistyömahdollisuuksia.

Mutta palataan ensin takaisin reaalielämään ennen kuin avaan ajatuksia verkkovalmennuksesta. Koska kulutettuani viime viikon siivoten kaikki kaapit. SIIS KAIKKI ja löydettyäni keittiön kaappeihin ihanan rauhan ja siisteyden olen hiukan stressannut töistä. Haluan töihin, minne, mihin, kukaan ei soita, tänään soittikin kaksi tyyppiä ja haluaa minut. Punainen lanka on jossain kaukana. Ainoa mikä motivoi on velanmaksu.

Suostuin tänään töihin. Valitsin nyt kuitenkin toisin kuin mitä aiemmin kirjoitin. Kieltäydyin lasten leikkausosaston anestesiahoitajan paikasta ja lähden päivystykseen. Seuraavat kuukaudet tulevat olemaan hoitajana täynnä oppimista, entisen tiedon vahvistamista ja tietysti palkkapäivän odottamista. MUTTA KUUKAUDEN KULUTTUA MINULLE TULEE ENSIMMÄINEn PALKKA! PALKKA! RAHAA! FYFFEE! DINEROJA! MASSII! Aloitan 3.4 sillä ensi viikolla olen vielä seuren listoilla muutamassa paikassa keikalla. Ja LUOJA ota minut pois täältä keikkatyömaailmasta - olen kasvanut aikuiseksi! Haluan tietää onko minulla ensi viikolla töitä ja minä päivinä ja mitä vuoroja.

Samalla hetkellä kun eurot tipahtavat luukusta alkaa se todellinen haaste, eli kaikkien näiden velkojen takaisin maksu. Kuukauden kuluttua alkaa se todellinen haaste, kun tilillä on rahaa ja se siirretään velkoihin, eikä käytetä extempore kahvihetkeen tai uusiin treenihousihin.

Jos ihan rehellisiä ollaan niin elän tällä hetkellä oman elämäni parasta bloggauspäivää. Sen sijaan, että istuisin keittiön pöydän ääressä ja ojentaisin kaakaota, maitoa, siivoaisin kaakaon, tekisin puuron, ihmettelisin miksi sitä ei syödä niin tarjoan itselleni työsopimuksen kunniaksi lounaan ja istun tässä tuijotellen ulos, syöden ja kirjoittaen! Kuin freelancer! Ja koska kokki onnistui laittamaan ruokaani suolakurkkua kaikista kielloistani huolimatta sain ilmaiseksi vegaanisen jälkiruuan.

Palatakseni takaisin siis siihen aikaisempaan, eli haasteeseen kun rahaa tulee ja sitä täytyy käyttää järkevästi velanmaksuun niin tähänhän on luotu kurssi! Nina, kurssin järjestäjä, oli minuun yhteydessä ja halusi minun kokeilevan onko minulle kurssista hyötyä. Täytyy myöntää tiesin heti, että lähden kokeilemaan. Minä olen juuri niitä ihmisiä, jotka rakastavat suorittaa projekteja. Kuten blogin ensimmäisissä teksteissä kerroin, olen tehnyt huonoa talouspolitiikkaa mutta myös aloittanut oman ajattelumaailman muutoksen jo yli vuosi sitten. Ihan puhtaalta pöydältä en siis lähde kurssiin mukaan, vaan oman elämän kaaoksen järjestykseen saattamisessa on jo tehty töitä tovi.

Olen nyt tutkaillut kurssia pintapuolisesti, sillä se varsinaisesti alkaa 3.4 (kuten työnikin) ja samalle kurssille voi siis vielä liittyä! Suosittelen katsomaan kurssin nettisivuja, sillä sieltä löytyy vielä tämän viikonlopun ajan kurssi tarjoushintaan.

 Blogini lukijana saat vielä extra alennuksen: koodilla A782349P tippuu ostoskorissa kurssin hinnasta vielä 10%!

Pitääpi sanoa vielä, että yhteistyömme www.eroonveloista.fi  kurssin suhteen on hyvin avointa, minun tekstini ovat minun tekstejäni -niitä ei oikolueta (ehkä kirjoitusvirheitä olisi syytä vähän syynätä) eikä niiden sisältö ole ennalta määrättyä. Tavoitteena on saada aito käyttäjäkokemus, jonka pohjalta voi saada hyviä käytännönvinkkejä kurssin jatkojalostukseen. Eli kuten kaikessa elämässä rakentava palaute on hyvästä.

Pitääpi vielä sanoa vol II, että jos joku haluaa tietää miltä ZEN näyttää niin voi tulla katsomaan mun keittiön kaappeja. Tarjoon kupposen samalla!

velkataakka

Halusin tuottaa materiaalia, joka kuvastaa sitä, miltä minusta tuntuu.

Halusin luoda kuvan, joka ilmentää ahdistustani. Ainoata motivaatiotani. Kohta se on vain muisto. Puudeli proudly presents: the velkahelvetti.

Isoja möhkäleitä. Paljon painoa rinnan päällä. Kuvitelkaa jos yksitellen nuo voisivat muuttua vaaleammiksi. Koko kuva muuttuisi valkoiseksi. Joulukuussa TJ0. 

Hyvin vinkkienne ansiosta unohdin verkostomarkkinoinnin alkuunsa. Tänään tuli kaksi työtarjousta. K-A-K-S-I. TJ0:sta tuli hetkessä astetta realistisempaa. Enää tarvitsee vain päättää kumman valitsisi. 

Paljonko dineroita sinulle maksetaan?

Hello yellow,
Nyt kun velkataakkani on jaettuna kaikelle kansalle on syytä puhua siitä toisesta tärkeästä asiasta. Nimittäin palkasta! Tämä on kysymys, mikä saa monen ihmisen hikoilemaan. "En tarpeeksi" "Ihan keskivertopalkka mulla on" " Vähän. Aivan liian vähän" "No emmä nyt silleen, voisin tienata mielellään enemmänkin".

Olen muuttunut ärsyttäväksi. Kysyn tätä nykyään ihmisiltä ääneen. Ja katson samalla silmiin. Istuimme serkkujeni kanssa kahvilassa. Korkeasti koulutettuja kaikki tyynni. Kysyin serkultani, joka oli saanut mielenkiintoisen työpaikan, hänen palkastaan. Hän kuvaili palkkaansa "perus matalaksi". Jatkoimme keskustelua ilman tarkkoja euromääriä. Keskustelu soljui eteenpäin kunnes serkkuni kertoi, että on tottunut matalaan palkkaan, koska on tehnyt täysin eri töitä ja saanut suht samanlaista palkkaa. Nyt vain työ oli mielenkiintoisempaa. Tässä vaiheessa toinen serkkuni avasi suunsa ja pyysi eksaktia tarkennusta termiin "perus matalapalkkainen työ". "2200 euroa," serkkuni vastasi.

Hoitoalan palkat on hyvin... yksiselitteisiä. Kaikki sairaanhoitajat saa samaa palkkaa. Voin sanoa sen isoon ääneen 2480 euroa. KAKSI-TUHATTA-NELJÄSATAA-KAHDEKSANKYMMENTÄ. Ei väliä oletko töissä vuodeosastolla, valvontaosastolla tai päivystyksessä. Viisi vuotta työkokemusta kerryttää palkkaan huiman 3% lisän, joka on abouttiarallaa 70 eskoa. Seuraavan kerran palkkaan tulee lisää 10 vuoden uraputken kohdalla. Viisi prosenttia. Eli se seniorihoitaja, joka on ollut talossa 10 vuotta saa melkein samaa palkkaa kuin minä kun aloitan työni.

Aion hakeutua töihin erikoissairaanhoitoon. Tiedän siis, että palkkani tulee olemaan 2480 euroa. Olen pyöritellyt työpaikka-asiaa päässäni noin vuoden päivät. Valmistun ensihoitajaksi, eli tutkintoni on 30 opintopistettä laajempi kuin sairaanhoitajan tutkinto. Silti ensihoidon työtehtävissä ensihoitajan peruspalkka on pienempi kuin sairaanhoitajan. Tämä on käsittämätöntä, muttei se perimmäinen syy miksi en hakeudu "oman alan töihin" juuri nyt. Hoitoalan ihmisten palkkaan vaikuttaa tietysti huomattavasti se, että tehdään yövuoroja ja viikonloppuja. Työvuorosyklit pakettiautossa töissä ollessa ovat 4 x 12h päivää putkeen. Kaksi aamua ja kaksi yötä. Tämän jälkeen nukkumapäivä sekä 3 vapaata. Vuorot ovat 12 tuntisia silloin, jos auto on asemalla työvuorosi päättyessä. Kesken ensihoidon keikan on hankala lähteä kotiin hakemaan lasta päiväkodista. Ei yksinhuoltajan unelma-arkea.

Päädyin tekemään arvovalinnan. Haluan erikoissairaanhoitoon vaativiin sairaanhoitajan tehtäviin osastolle, jossa tehdään pääsääntöisesti arkivuoroja. Ei viikonloppuja, ei öitä, ainakaan ensimmäiseen vuoteen. Haluan viedä ja hakea oman lapseni päiväkodista suurimman osan ajasta. Tuntuu kieltämättä pelottavalta ajatella, että lähitulevaisuudessa elämä on lähinnä arkisin töissäkäymistä. Kello soimaan 530 ja päivä käyntiin. Kaikki aikaisemmat työni ovat olleet sekalaisia aamu- ja iltavuoro töitä, arkea ja viikonloppua. Käytännössä tämä siis nyt tarkoittaa, että palkkatuloni on tasan sen 2480 e/kk. Ei lisiä. Ei viikonloppuja. Ei vapaita arkiaamuja, eikä juoksemista sunnuntaibussien perässä.

Ruotsissa ensihoitajalle maksettaisiin 3300 euron peruspalkka 38,25 viikkotuntimäärästä. Plus lisät. Vuoden työkokemuksen jälkeen palkkaan tulisi 10-20% korotus. Suora rekrytointi Suomesta.

Tarkoituksena on siis tuolla 2480 euron "huippupalkalla" maksaa velkani pois. Saan tietysti elatustuen ja lapsilisän tuon summan päälle. Mahdollisesti pienen asumistuen.

Mutta onko palkalla loppupeleissä merkitystä? Vai niillä menoilla? Seuraavassa postauksessa esittelen kuvitteellisen budjettini palkkatuloillani sekä karmaisevan nenäkkään suunnitelman maksaa velkani pois ennen vuoden vaihetta.

Alohomora pankkiholvien ovet! Kirjoittelemisiin!

PS. Tiistaina työhaastattelu!