perjantai 19. toukokuuta 2017

12 päivää selviytymistä

12 päivää 7 euron päivähaastetta jäljellä ja voi väkkärän väkkärä sanon minä. Alkuperäisestä 7 e per päivä on jäljellä lopuilla päiville 4,2 euroa per päivä. Ei seitsemän eikä viisi vaan 4,2 euroa.

Myönnän. Olen ostanut lapselleni mustikoita. Tuoreita mustikoita. Skyriä. Rahaa menee kun lähtee ulos lompsimaan useaksi tunniksi. Nälkäinen lapsi on saanut nugetit.

Minulla on nyt kaksi vaihtoehtia:
1) niellä ylpeyteni ja käyttää rahaa enemmän. Kyse ei ole luottokorttirahasta vaan toisella tilillä olevasta pikkusummasta. En osallistunut femmis-haasteeseen koska rahani olisivat loppu vaan koska... olen minä ja tykkään haasteista!

2) se on se 4,2 euron Ruokabudjetti seuraavat 12 päivää. Syödään munakasta ja kaurapuuroa. Kaapista löytyy ainakin riisiä, couscousia, nuudelia ja makaronia. Sekä tietysti kaurahiutaleita ja chiansiemeniä. Viikonlopun ruoat on periaatteessa jo tehty.

Voitin ilmaisen pt-tapaamisen yhden ihanan pt:n kanssa jota seuraan instassa. Istuin ja tuijotin lumoutuneena kuinka 2400 eurolla saisi 30 trainertuntia hänen kanssaan ja  kuinka olisin lähempänä tavoitteitani hänen treenauksessaan. Jos rahaa ei olisi sen 2400 saa osamaksulla, jonka todelliset vuosikorot on 20,4%.  Osamaksun sai jakaa 18 kuukauteen, jossa jokaiselle kuukaudelle jää 143 e maksettavaa.

Tiesin heti nähtyäni kyseisen pt:n että tässä on mun pt. Tämä on se nainen, jota olen odottanut. Mutta ei, en laittanut nimeäni paperiin. Minulla on muutama hyvä syy:
1) tällä hetkellä en ansaitse mitään 2400 euron arvoista
2) jos otan pt:n haluan, että rahat on mun tilillä. En ota osamaksua tai luottoa, jossa on korko. En koskaan osta mitään yli 100 euron arvoista jos se ei ole budjetoitu. Jos tuote ei ole budjetoitu se täytyy budjetoida.
3) voin ottaa pt:n jos se ei hidasta mun muita taloudellisia suunnitelmia. Näistä ensimmäinen on tietysti velkojen maksu ja puskurin kerryttäminen. Toinen on lupaus alkaa sijoittamaan. Kyllä se 30% tuloista täytyy velanmaksun jälkeen jäädä aina säästöön vähintään.
4) oon lihonut. Mulla on nyt selkeä tavoite ja visio mitä urheilurintamalla haluan saavuttaa. Haluan saada pyörän pyörimään ensin itse.

Onko kukaan muu huomannut, että pidän numerolistoista? Näihin miettisiin jään tänään ja menen nyt nukkumaan  herätyksen klo 5:15. Ugh, lupasin itselleni, että lakkaisi käyttämästä tablettia iltaisin. Aloitan sen heti huomenna.



keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Viikon kovin puheenaihe

Tällä viikolla olen lukenut kolmea blogia ja pyörittänyt ajatusta päässäni. Arvasit oikein! Nämä kolme ovat tietysti mahtavaa mahtavampi Femmadonna, Puolimiljoonaapääomaa sekä laskureita sivuillaan pitävää Rikas erakko -ja hetkeäkään ei siis yllätä, että olen miettinyt taloudellista riippumattomuutta.

Minä en haaveile taloudellisesta riippumattomuudesta. Olen aina kuvitellut viettäväni Martti ahtisaaren kaltaisia eläkepäiviä hoidellen rauhanprosesseja. Työ ja mielenkiintoinen tekeminen on minulle aina ollut se juttu. En näe itseäni eläkkeellä vaan ulkomailla erinäisisssä tehtävissä.

Mutta tavoitteella ei taida olla väliä. Luin ja testailin noita laskureita. Velkojen maksun jälkeen näiden laskurien mukaan 500 euron kuukausisijoittamisella voi saada aika mittavia tuloksia. Korkoa korolle. Vähän kuin ilmaista rahaa. 500 euroa voi kadota tililtä aika huomaamatta; muutamia vaatteita, ruokakaupassa ilman minkäänlaista budjettia, ulkona syömistä -lapsiperheissä tämä voi mennä jo yhteen Linnanmäkireissuun (ei ehkä nyt ihan mutta melkein).

Ei puhuta siis miljoonien sijoituksista. Puhutaan summasta, joka voisi jopa minulle olla mahdollinen. Taloudellinen turva ei nimittäin pahasta tee vaikkei tuo aikainen eläkemöityminen nappaisi.

Minua itseäni askarruttaa ajatus omasta asunnosta. Auttakaa tyhmää! Jos nyt maksan vuokraa 620 e/kk ja haaveilisin omasta asunnosta, jonka olisi oltava vähintään kaksio, koska lapsi. Alle 200000 ei sellaista saa seuduilta, joissa haluaisin asua. Eikä putkiremontoimatonta asuntoa oikein muualtakaan. 200000 yksin on iso nakki.  Tai 180000 yksin.

Asp-lainalaskuri näyttää seuraavanlaisia tuloksia:

Eli 2% korolla lainaa lyhennettäisiin 762 ja risat, ja koron ollessa enemmän taasen 950 euroa. Plus tietysti se asunnon hoitovastike. Vähintään 250 euroa. Asumiskustannukset 1000-1200. 25 vuoden aikana 50000 euroa menisi korkoihin. Ollaanko siis sitä mieltä, että oman asunnon ostaminen on kannattavaa? Vai sijoittaa kaikki irtoava raha ja asua halvalla täällä kaupungin asunnossa? 

Ja vinkkejä otetaan vastaan miten tähän osakemaailmaan ja sijoittamiseen kannattaisi alkaa tutustua! 

torstai 11. toukokuuta 2017

Tulevaisuus

Nyt kun olen valmistunut ja käyn töissä kysytäänkin minulta usein tulevaisuuden suunnitelmiani. Olenkin vastannut, etten tiedä vielä. Haluan ensin maksaa velat ja miettiä sitten. Tai pyörivän useaa vaihtoehtoa pääni sisällä, mutta en halua ottaa suuntaan tai toiseen kantaa vielä.

Tulevaisuus tuntuu erilaiselta. Ystäväni kysyi pitäisikö ensi vuonna vuokrata yhdessä pohjoisesta mökki ja lähteä lasten kanssa laskettelu-/hiihtolomalle. Primitiivinen ajatukseni oli sanoa, ettei minulla ole varaa mutta tajusin, että ensi vuonna voin tehdä näitä asioita. Todentotta! Viikko Espanjassa täysihoidossakin kuulostaisi hyvältä! Juokseminen niitä aurinkoisia rantoja pitkin kuulostaisi hyvältä.

Kävin myös Pentikillä ihastelemassa äituenpäivälahjaideoita päätyen ostamaan itselleni patalapun ja -kintaan. Näin maailman ihanimmat puisen kahden istuttavan "sohvan". Tarjouksessa sille jäi hintaa 400 euroa. Tuijotin sitä tajuton,  että ilman velkojani voisin ostaa tällaisia löytöjä. Yksi lisäinnostus maksaa velkoja pois nopeammin. Irtisanoinkin Tuohi mastercardini. Kuun lopussa se ja lähitapiolan luottokorttini nollautuvat. Kaksi luottokorttia sulatettuna ja kolme jäljellä! Iso stockan mastercardi ja kaksi pienempää vielä edessä.

Hyviä uutisia: saan 73,50 e/ kk asumistukea!

tiistai 9. toukokuuta 2017

Femmadonna -haaste

Ugh!
29 plakkarissa ja tiukemmmista tiukin femmadonna-haaste on rantautunut puudeli en valtakuntaan. Originellin haastajan luvalla viittä euroa,eli femmaa,on venytetty 7 euroon, koska jälkikasvu. En puhu Stadia joten en tiedä miksi tätä minun 7 euron penninvenytystä oikeasti pitäisi kutsua JOTEN kutsun sitä puudelien pihistelyksi!

Puudelien pihistely aiheutti seuraavanlaisen ongelman: lähdin ystävieni kanssa sushilounalle->syntymäpäivä-> ystäväni halusi tarjota (♡) eli 0 euroa tässä vaiheessa. Aika napsahti etiäpäin nopiaan, joten kun tajusin että unohdin eväät töitä varten kotiin juoksin äkkiä s-markettiin. Ajattelin ostavani 4,50 euron patongin. Manasin femmadonna-haastettani ja painuin karjalanpiirakka-banaani-rahka-linjaston kautta kahvihyllylle ja siitä kassalle. Hintaa 5,08. Tänä päivänä jäin siis plussan puolelle! Loppukuuksi onkin 161-5,08 euroa eli about 156 euroa!

Eikä siinä vielä kaikki! Sain synttäri/lapsenvahti/siivousapulahjana unelmieni mokkamasterin  (turkoosi!!!!), joka mätsää itse ostamani Pentikin patakintaisiin. Kotona on siistiä ja sielu lepää!

Ja aamulla saan superhyvää kahvia... ♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡


sunnuntai 7. toukokuuta 2017

29 mittarissa

Tiistaina tapahtuu: nimittäin puudelin partaturvan hapsuset muuttuvat taasen astetta harmaammiksi kun ikää tulee mittariin 29 vuotta! Nyt allekirjoitan täysin sen, että iän karttuessa myös ajattelu ja älykkyys kypsyvät. Vuosi sitten en ollut realisoinut velkojani, ajatellut maksavani niitä kovinkaan nopeasti, jankutin vain itselleni valmistuvani matalapalkkaiselle alalle. " Eihän sitä rahaa koskaan ole."

Ja paskat. 28-vuotias minä ilmoittaa nimittäin nyt, että rahaa on sen verran kun sitä tulee palkkapäivänä mutta menoista jokainen on itse vastuussa. Nyt puhun siis itsestäni työssäkäyvänä aikuisena. Käytännössä siis vain minä, minä, ja minä voimme vaikuttaa minun taloudelliseen tasapainooni. Ja arvaatkas mitä! Ovet ovat avoinna maailmaan ja mahdollisuudet mielettömät!

Täten puudelin lupaus:
Puudelin varallisuus 30-vuotiaana
-Ei luottokorttivelkaa (opintolaina ja korottomat osamaksut ok)
-3000 euron puskuri
- Sijoitussuunnitelma selkeänä seuraavaksi 5-10 vuodeksi.
-Elämyskassa

Ei mitään elämää mullistavaa suunnitelmaa tarjolla mutta velattomuus+puskuri kuulostaa jo omalle korvalle niin hyvältä, että voisin pomppia tasajalkaa.

Olen pohtinut pitäisikö velkojen maksun etenemistä juhlistaa jotenkin? Ja päätin, että tarjoan itselleni museokortin! Miltäs kuulostaisi, jos tuossa velkojen maksun puolivälissä? Museokortti kustantaa noin 65 euroa, on voimassa vuoden ja sisältää 250 museota Suomessa. Sounds like a deal! Kuka olisi vuosi sitten uskonut, että pitäisin yhtään taiteesta tai museoissa pyörimisestä? Mutta opin, että pidän näyttelyistä, ja niissä 3-vuotiaan taidekriitikon kanssa käymisestä. Muutoin Anu Pentikin Suomi 100-juhlavuoden näyttelystä olisi saattanut mennä Pikachu sohvan takana ohi, jos 3-vuotias ei olisi halunnut käydä katsomassa sitä noin miljoona kertaa.  :D

En tiedä johtuuko siitä, että minusta tuli supersuloisen pikkupojan kummitäti perjantaina vai tuosta taivaan isosta keltaisesta mötikästä mutta kyllä maailmankaikkeus on nyt hyvä paikka elää. Aurinkoa ja puudelienergiaa ensi viikkoon!

PS. Ensi viikolla saatan loppuun tämän maaliskuussa aloittamani siivousurakan...

lauantai 29. huhtikuuta 2017

ei mennyt kuin strömsössä

Hiiohoi!

Tänään ei mennyt ihan putkeen, joten päätin avata sieluani täällä.

Heräsin, olin huonovointinen. Tiesin, että kampaajaa en peru. Viimeisilä voimilla menin junalla keskustaan. Päätin oikaista Sokoksen kautta. Näin ystävällisen Diorin myyjän, jota voisin kutsua jo hyvänpäivän tutukseni, sillä niin usein vaihdamme kuulumiset. Itseasiassa näen häntä varmaan enemmän kuin monia ystävistäni.

Olin jo jatkamassa matkaa kun silmäni osuivat johonkin. TÄYDELLISEN VÄRISEEN LUOMIVÄRIIN. Siis siihen, josta olen haaveillut jo kuukausia. Diorin myyjä laittoi sitä luomilleni. -25% s-etu poltteli sovelluksessani. Jostain kumman syystä sanoin myös ostavani haaveilemani kuorivan huulipunan. Sinne meni rahaa.

Menin kampaajalle. Luomiväriäni kehuttiin estoitta. Ja laitettiin myös meikattavana olleen fitnessmisukan luomille. Tukkani alkoi taas näyttää hyvältä. Sain 10 euroa alennusta leikkauksesta. Rahaa paloi.

Olin sopinut itselleni sokkotreffit ex-tempore edellisiltana ja minulla oli aikaa. Päätin ihastella silmälaseja, sillä kampaajani mielestä minulle sopisi mustat kehykset. Tilasin kahdet lasit. -50% molemmat. Korottomalla osamaksulla. Tupla S-bonukset....

Tässä vaiheessa ei vielä edes oksettanut. Kävelin kenkäkaupan ohi ja näin maailman ihanimmat kevätkengät hintaan 30 euroa (oikea hinta 184). Ostin. Itsetuntoni kasvoi vähintään sen 12 cm mitä kengissä oli korkoa. Tuntematon nainen kenkäkaupassa kehui vielä takkiani.

Kävelin siis triplaitsetunnossa lumisateessa odottelemaan extemporesokkotreffikumppaniani. 5 euroa maksoin latesta kahvilassa.

Kaikkihan on hyvin niin kauan kun luottokortit lyhenee tavoiteajassa eikä uutta luottovelkaa synny?

PS. Luojalle kiitos työpaikasta, jossa hengaan usein. Sekä lapselle, jonka kanssa en jaksa käydä kaupoilla (jokseenkin hänenkin kenkä- ja vaatevarastonsa täytettiin palkkapäivänä). Ilmeisesi käyn kuun puoliväliin saakka kaupassa stockan lahjakortilla jossa taitaa olla 30 euroa?

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Velanmaksu käynnistyi ÄN YY TEE NYT

Lätinät sikseen ja oravannahkat esiin, sillä tätä hetkeä on odotettu jo kohta kahdeksan kuukautta!

Palkkaa tupsahti tilille 1875 euroa ja seuraavaa sieltä lähti:
619,40 vuokra
69 e kotivakuutus
19,08 henkivakuutus
50 e silmälasit

SEKÄ 774,23 ESKOA KALLEIMMALLE LUOTTOKORKOKORTILLE!

Tavoitteenanihan on lyhentää velkaa 1100 euroa kuukaudessa, jos haluan päästä niistä pikapikaa eroon. Tässä kuussa voi jäädä vajaaksi mutta nyt lähti sellainen lumensulatustekniikka että ei paremmasta väliä.

Huomenna menen kampaajalle kuluttamaan minärahaa. Tässä kuussa varmoja tuloja on 155 Elatustuki ja 143 e Lapsilisä.  Asumistuesta en vielä tiedä. 3h sunnuntailisiä 8h lauantailisiä sekä 22 h iltalisiä paukahtaa 12.5 tilille. Ei mitään hajua paljon se on pesetoissa.

Tuuletan nyt hetken: lokakuussa saatan olla jo velaton!